Jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, Ruotsi seuraa perässä, vakuuttaa konkari­poliitikko Carl Bildt – ”On vaikea kuvitella mitään toisenlaista loppu­tulemaa”

Ruotsin entinen pääministeri ja ulkoministeri Carl Bildt ei olisi huolissaan Suomen ja Ruotsin eritahtisesta Nato-keskustelusta.

Carl Bildtin mukaan, sillä iso vaikutus julkiseen mielipiteeseen, jos Suomi tekisi päätöksen Nato-jäsenyydestä ennen Ruotsia.

1.4. 16:17

Ruotsin entinen pääministeri ja ulkoministeri, maltillisen kokoomuspuolueen konkaripoliitikko Carl Bildt ei usko, että Ruotsi jättäisi hakematta Naton jäsenyyttä, jos Suomi päätyisi sitä hakemaan.

”On vaikea kuvitella mitään toisenlaista lopputulemaa”, Bildt totesi HS:n haastattelussa perjantaina Hanasaaren kulttuurikeskuksessa.

Hänen mukaansa, sillä olisi iso vaikutus julkiseen mielipiteeseen, jos Suomi tekisi päätöksen Nato-jäsenyydestä ennen Ruotsia.

”Tavalliset ruotsalaiset kokevat, että Suomi ja Ruotsi kuuluvat yhteen tällaisissa kysymyksissä. Myös turvallisuuspolitiikan asiantuntijoista valtaosa on sitä mieltä, että Suomen ja Ruotsin tulisi tehdä päätös yhdessä.”

Tilanne, jossa vain toinen maista hakisi Nato-jäsenyyttä, vaikeuttaisi Bildtin mukaan turvallisuuspoliittista tilannetta poikkeuksellisen paljon.

”Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö vaikeutuisi. Pohjois-Euroopan strateginen tilanne vaikeutuisi. Se on kerta kaikkiaan vaihtoehto, joka pitäisi jättää pois laskuista”, Bildt totesi.

Bildt sanoi, ettei ymmärrä sellaisia tahoja, jotka pitävät Suomen ja Ruotsin eriäviä Nato-päätöksiä mahdollisena. Tällä hän viittasi muun muassa ruotsin entiseen pääministeriin, sosialidemokraattien Göran Perssoniin, joka totesi torstaina Ruotsin yleisradioyhtiön haastattelussa, että Ruotsin ei tulisi hakea Nato-jäsenyyttä, vaikka Suomi päätyisi sitä hakemaan.

Päätös Nato-jäsenyydestä onkin Bildtin mukaan vaikea erityisesti maan sosialidemokraattiselle puolueelle, joka on aiemmin vastustanut Nato-jäsenyyttä. Sosiaalidemokraatit on Ruotsin suurin puolue ja pääministeripuolue.

”Sen sisällä on tällä hetkellä tiettyjä haasteita, koska siellä ei ole etukäteen osattu ajatella tällaista tilannetta. Nähdäkseni erityisesti puolueen vanhempi ikäpolvi on yhä jumissa Vietnamin sodan ajoissa. Sen tyyppistä ajattelua siellä esiintyy yhä.”

Bildt kuitenkin toteaa, että puolueen nuorempi ikäpolvi on valmiimpi ja avoimempi keskustelemaan Nato-jäsenyyden kaltaisista turvallisuuspoliittisista tilanteista analyyttisemmin.

Bildt kertoo keskustelleensa Suomen ja Ruotsin yhteisen Nato-päätöksen tärkeydestä myös Ruotsin valtionjohdon kanssa.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on julkisuudessa todennut suhtautuvansa avoimesti Ruotsin Nato-jäsenyyteen.Tämä on se kuva, joka myös Bildtille on syntynyt pääministerin ajattelusta.

Maltillisen kokoomuksen puheenjohtajana vuosina 1986–1999 toiminut Carl Bildt oli Ruotsin pääministerinä vuosina 1991–1994. Myöhemmin hän palasi ulkoministeriksi vuosina 2006–2014. Maltillinen kokoomus on kannattaa Natoon liittymistä.

Suomessa on keskusteltu viime aikoina paljon Suomen ja Ruotsin Nato-keskustelujen eritahtisuudesta. Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on MTV Uutisten Asian ytimessä -ohjelmassa todennut, ettei Suomella ja Ruotsilla ”ihan yhteistä marssia nyt ehkä ole”.

Bildt allekirjoittaa tämän tilannekuvan, mutta ei olisi siitä kuitenkaan huolissaan.

”Nato-keskustelu on Suomessa pidemmällä kuin Ruotsissa, mutta se on ihan luonnollista. Suomessa on ilmiselvistä historiallisista syistä vahvempi perinne ja enemmän syitä keskustella turvallisuuspolitiikasta kuin ruotsalaisilla”, Bildt totesi.

”Ruotsalainen keskustelu on kuitenkin tulossa. Ja uskon, että se jossain vaiheessa saavuttaa Suomen keskusteluiden tilanteen.”

Tämänhetkistä tilannetta voisi Bildtin mukaan käänteisesti verrata keskusteluun liittymisestä Euroopan unioniin 1990-luvun alussa. Tuolloin Ruotsissa keskustelu EU-jäsenyydestä oli paljon Suomea pidemmällä siinä vaiheessa, kun tuli aika jättää jäsenhakemukset. Lopulta Ruotsin jäsenhakemus tuli Suomelle yllätyksenä.

Tällä kertaa ei Bildtin mukaan ole kuitenkaan vaaraa siitä, että toinen maa yllättyisi toisen ratkaisusta.

”Suomen ja Ruotsin välillä on tällä hetkellä niin vahva sekä virallinen että epävirallinen säännöllinen keskusteluyhteys, että en näe tilannetta, jossa toisen maan Nato-päätös tulisi toiselle yllätyksenä.”

”Kyse ei ole varsinaisesti maiden välisestä koordinaatiosta, koska kumpikin maa tekee päätöksen itsenäisesti. Mutta on tärkeää, että molemmat tietävät, mitä toinen osapuoli tekee”, Bildt jatkaa.

Hänen mukaansa tärkeää on kuitenkin huomata, että keskustelujen eritahtisuudesta huolimatta lopputulema kolmekymmentä vuotta sitten oli se, että molemmat maat päätyivät EU:n jäseniksi samanaikaisesti.

Mutta missä vaiheessa Ruotsissa sitten ollaan valmiita tekemään päätös Nato-jäsenyydestä? Bildt sanoo uskovansa, että aikataulu on loppupeleissä sama kuin Suomessa: kyse on kuukausista.

”Itse toivon, että ratkaisu löytyisi ennen kesää molemmissa maissa. Vaikka aiheesta keskustelisi vuosia, ei siinä tulisi muutaman kuukauden keskustelua viisaammaksi.”

Mikäli keskustelu kuitenkin venyy kesän yli, tulee Nato-jäsenyydestä iso kysymys Ruotsin 11. syyskuuta järjestettävissä valtiopäivävaaleissa.

”Se olisi iso vaaliteema, mutta toivon, ettei siitä ehdi tulla sellaista.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat