Pitkät Kela-terapiat uhkaavat loppua, kun sote-palveluiden rahoitusta kanavoidaan uudelleen

Kuntoutuspsykoterapian rahoitus ja järjestämisvastuu halutaan siirtää hyvinvointialueille. Siirron pilotointi voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2024.

Suomen mielenterveysseuran psykoterapeutin työhuone ja vastaanotto Helsingissä.

6.4. 2:00 | Päivitetty 6.4. 6:16

Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia loppuu, mikäli hallituksen ajama sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkaminen etenee suunnitellusti.

Kuntoutuspsykoterapian rahoitus ja järjestämisvastuu halutaan siirtää hyvinvointialueille. Järjestämisvastuuta on tarkoitus kokeilla ensin piloteilla.

Siirron on määrä tapahtua vuoden 2026 jälkeen, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas).

”Pilotit pitäisi olla tietysti ennen siirtoa, eli ei tässä olla ihan ensi vuonna mitään tekemässä”, hän sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas).

Suunnitelma pohjautuu ehdotuksiin, jotka kuntoutuksen uudistamiskomitea teki vuonna 2017. Alalla se herättää huolta.

”Huoli ja pelko on, että lähdetään tekemään liian hätäisesti päätöksiä, purkamaan toimiva järjestelmä ja viemään [palvelu] sellaiseen järjestelmään, jonka toiminnasta ei ole vielä minkäänlaista kokemusta”, sanoo Psykologiliiton ammattiasioista vastaava psykologi Vera Gergov.

Pahin uhkakuva on, että järjestämisvastuun siirtäminen johtaisi nykyisenkaltaisten kuntoutuspsykoterapioiden loppumiseen tai ainakin pitkien terapioiden määrän vähenemiseen.

Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista, eli alueilla on suuri valta päättää, mihin raha kohdennetaan. Lainsäädäntö toki määrittää, mitä sosiaali- ja terveyspalveluja hyvinvointialueiden on tuotettava ja miten.

Gergovin näkemys on, että kuntoutuspsykoterapian hallittu siirto hyvinvointialueille edellyttäisi ennen kaikkea, että psykoterapialle saataisiin korvamerkitty rahoitus.

”Sehän on tässä kaikkein isoin kysymys ja huoli. Sitten kun rahakassa siirtyy hyvinvointialueille, se ei ole enää korvamerkitty psykoterapiaan eikä edes mielenterveyspalveluihin. Rahoitus uppoaa loputtomaan sotelaariin”, Gergov sanoo.

”Nyt kun me tiedämme, että niukkuutta tullaan jakamaan, eihän meillä ole mitään takeita, että psykoterapiaan tullaan investoimaan edes nykyistä määrää. Ja jo nykyään siitä on pulaa.”

Ministeri Sarkkinen sanoo ymmärtävänsä huolen, varsinkin kun ollaan muutostilanteessa eikä vielä tiedetä, miten hyvinvointialueiden toiminta lähtee sujumaan.

”Itse kuitenkin ajattelen, kun katsotaan vaikka työkyvyttömyyseläköitymisiä ja dataa nuorten mielenterveydestä, että olemme yhteiskuntana siinä pisteessä, ettei meillä ole varaa olla kehittämättä mielenterveyspalveluita.”

Sarkkinen muistuttaa, että monikanavarahoituksen purkaminen on laaja kokonaisuus, johon sisältyy muutakin kuin Kelan kuntoutuspsykoterapia ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Muutoslistalla ovat myös Kelan nykyisellään maksamat yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvaukset, matkakorvaukset ja lääkekorvaukset.

Lue lisää: Kela-korvauksiin ei vielä esitetä muutoksia – Parlamentaarinen työ­ryhmä jätti niukan raporttinsa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on Suomessa monikanavainen. Tämä tarkoittaa, että rahat palvelujen järjestämiseen on kerätty monesta eri lähteestä ja kohdennettu palveluihin monen eri rahoittajan kautta.

”Järjestelmä on muotoutunut useiden eri aikoina tehtyjen päätösten perusteella, ja se on aika monimutkainen”, Sarkkinen sanoo.

”Tarkoitus on, että rahat ja vastuut palveluiden järjestämisestä olisivat mahdollisimman paljon yksissä käsissä eli hyvinvointialueilla. Kun olisi yksi rahapussukka, olisi kannuste järjestää oikea-aikaisesti vaikuttavia palveluita eikä siirtää ihmisiä ja kustannuksia toisen maksettavaksi.”

Entä pitkien kuntoutuspsykoterapioiden tulevaisuus?

Niiden määrä on jo nyt niin suuri, että asialle on monikanavarahoituksen purkamisesta riippumatta tehtävä jotakin, sanoo johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Sanotaan niin, että näin kovaa kasvu-uraa ei voi jatkaa”, Siika-aho toteaa.

Kysynnän voimakas kasvu on johtanut siihen, että terapeuteista on pulaa eivätkä kaikki tarvitsevat löydä itselleen terapeuttia.

Sarkkisen mukaan on mahdollista, että järjestämisvastuun siirto hyvinvointialueille vähentää pitkien kuntoutuspsykoterapioiden määrää, vaikkei uudistuksen tavoitteena olekaan kuntoutuksen määrän vähentäminen.

”Voihan se vähentää pitkien terapioiden kysyntää, jos pystytään matalan kynnyksen palveluita tarjoamaan nykyistä enemmän.”

Psykologiliiton Vera Gergovin mukaan uudistuksen tavoitteet ovat ymmärrettäviä. Hän kuitenkin uskoo, että käytännön toteutus aiheuttaa enemmän ongelmia kuin nykyisessä järjestelmässä on tällä hetkellä.

Jokaiselle hyvinvointialueelle pitää rakentaa järjestelmä, joka vastaa kuntoutuspsykoterapian koordinoinnista. Alalla pelätään, että valtakunnallisesti yhdenmukainen järjestelmä pirstaloituu 21 erilaiseen.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea on ehdottanut, että STM vastaisi maakuntien vastuulla olevien kuntoutuspalvelujen valtakunnallisesti yhtenäisistä saatavuus-, laatu- ja vaikuttavuuskriteereistä.

Gergov pohtii myös, pysyykö kuntoutuspsykoterapia lakisääteisenä, mikäli Kelan kuntoutusetuuksia koskeva laki siltä osin kumotaan.

Moni asia on järjestämisvastuun siirron suhteen vielä auki, toteaa STM:n Siika-aho.

”Tätähän ei ole hirveän pitkälle valmisteltu. Meidän pitää pohtia sitä, mitä nykyisestä järjestelmästä halutaan hyödyntää ja mitä halutaan siirtää. Ja mitä siirto tarkoittaisi.”

Siirron voisi toteuttaa niin, että rahoitus siirtyisi hyvinvointialueille, mutta Kela vastaisi jatkossakin kuntoutuspsykoterapioiden järjestämisestä.

”Tai niin, että kaikki puretaan Kelasta ja hyvinvointialue järjestää ja rahoittaa itsenäisesti koko kokonaisuuden”, Siika-aho sanoo.

”Tai sitten jotakin siltä väliltä. Seuraava hallitusohjelma varmasti linjaa, mihin suuntaan lähdetään.”

Juuri tällä hetkellä hanke ei Siika-ahon mukaan etene millään tavalla, vaan työ jatkuu seuraavalla hallituskaudella.

Hanna Sarkkinen arvioi, että vuoden tai kahden mittaiset pilotit voisivat ajoittua vuosille 2024–2026.

”Voi olla, että vuosi 2024 tulee liian aikaisin. Hyvinvointialueiden pitää olla vakaasti käynnissä, ja siellä pitää olla toimintamallit ja palvelujärjestelmät kunnossa”, hän sanoo.

”Pilotit tarvitsevat tuekseen kokeilulakia. Kun kokeilulakia aletaan säätää, se on yhtä hankala tai jopa hankalampi prosessi kuin tavallisen lain säätäminen”, Siika-aho toteaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat