STM:n valmistelema määrä­aikainen laki voisi murtaa hoitajien lakon – työn­antajat ja työn­tekijät täysin eri mieltä suoja­työstä

Hallitus ryhtyy valmistelemaan pikaisesti potilasturvallisuuslakia velvoittamaan lakkoilijat suojelutyöhön. STM:n mukaan ”kiireellisten palveluiden edellyttämä suojelu­työ on viime kädessä turvattava lain­säädännöllä”.

Hoitajajärjestöjen Tehyn ja Superin jäsenet osoittivat mieltään Meilahden kampuksella Helsingissä perjantaina.

1.4. 18:49

Hoitajien perjantaina alkanut kahden viikon lakko sai hallituksen ilmoittamaan jo torstaina, että se ryhtyy valmistelemaan kiireellisesti potilasturvallisuuslakia. Laki on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian.

Perjantaina illansuussa sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti, että ”valvovien viranomaisten raportointien perusteella on ilmeistä, että potilasturvallisuuden ja välttämättömien sekä kiireellisten palveluiden edellyttämä suojelutyö on viime kädessä turvattava lainsäädännöllä”.

Osastopäällikkö Satu Koskela sanoo, että tilanne tosin vaihtelee eri sairaanhoitopiireissä: ”Vaihteluväli suojelutyön osuudesta tarpeeseen nähden on arviolta 30–80 prosenttia.”

Suojelutyö tarkoittaa välitöntä hoitoa potilaiden hengen turvaamiseksi tai vakavan vammautumisen estämiseksi.

Määräaikaisen lain avulla lakon voisi murtaa eli velvoittaa lakkolaiset tarpeen vaatiessa tekemään välttämättömäksi katsottavaa suojelutyötä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) kertoi eduskunnan kyselytunnilla torstaina lain valmistelun syyksi suuren huolen siitä, ettei suojelutyöhön ole osoitettu riittävästi henkilöstöä: ”Se näyttää uhkaavan henkeä ja terveyttä.”

Lakossa olevat hoitajat töihin pakottava määräaikainen laki olisi varsin poikkeuksellinen.

Vastaavanlainen laki säädettiin viimeksi 2007. Tuolloin sairaanhoitajien järjestö Tehy uhkasi joukkoirtisanoutumisilla, kun työehtoneuvotteluista ei saatu järjestöä tyydyttäviä tuloksia. Työnsä oli jättämässä liki 13  000 ammattilaista.

Pakkolaiksi ja orjatyölaiksi moitittu laki ei koskaan ehtinyt tulla voimaan, sillä sitkeään työtaisteluun löytyi tuolloin viime hetkillä sopu.

Tilanne on nyt toinen kuin vuonna 2007, mutta jo pakkolain väläytys on omiaan kärjistämään hoitajien ja muiden kunta-alan palkansaajien työtaistelua, jossa otteet kovenevat puolin ja toisin ja sopu näyttää etäiseltä.

Varsinaisen palkkakiistan neuvotteluiden lisäksi myös neuvottelut suojelutyöstä ovat sujuneet tahmeasti.

Työnantajien mukaan hoitajajärjestöt Tehy ja Super ovat pyrkineet määräämään ja sanelemaan sairaanhoitopiireille, paljonko suojelutyötä eli käytännössä henkilöstöä niille annetaan sen sijaan, että asiasta neuvoteltaisiin paikallisesti, kuten tarkoitus on.

Lakkovaroituksessa Tehyn lista suojelutyön kohteista oli pitkä: keskosten ja vastasyntyneiden tehohoito, synnytykset, välitöntä hoitoa edellyttävät syöpätapaukset, dialyysihoito, välitön tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito sekä edellä mainittuihin hoitoihin liittyvät kiireelliset anestesia-, laboratorio- ja kuvantamispalvelut.

Tehyn tiedotteessa jäsenilleen esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä suojelutyö oli sen sijaan rajattu tarkemmin: ”Suojelutyötä annetaan ainoastaan päivystyksellisissä yksiköissä sekä syöpätautipotilaiden hoidossa.”

Tiedotteen mukaan suojelutyötä annetaan vain kolmeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Suojelutyössä on myös vuorokauden pienin mahdollinen minimivahvuus, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi parin hoitajan yövahvuutta.

Tiedote tähdentää, että Tehyn paikallisorganisaatio ei voi poiketa Tehyn keskuslakkotoimikunnan ilmoittamista määristä hankkimatta tähän hyväksyntää keskuslakkotoimikunnalta.

Koko kunta-alan työnantajia edustava Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ehätti jo keskiviikkona julkisesti moittimaan Tehyä ja Superia, että ne vaarantavat kansalaisten hengen ja turvallisuuden kieltäytyessään antamasta tarvittavaa henkilöstöä.

KT:n mukaan järjestöjen lakkoilmoituksessa esittämä lupaus suojelutyöstä ei ole toteumassa, millä voi olla dramaattisia vaikutuksia potilaiden hoitoon.

”Suojelutyön tekeminen ei saa olla vain ammattiyhdistysliikkeen hyvästä tahdosta kiinni vaan on perusteltua säätää tilapäinen potilasturvalaki”, sanoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.

KT ja hallitus ovat vedonneet kannanotoissaan sairaanhoitopiireiltä saamiinsa tietoihin.

Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi torjuu työnantajien syytökset järjestön sanelusta ja vakuuttaa, että neuvotteluja suojelutyöstä käydään paikallisesti ja asianmukaisesti.

”Toki ohjeistamme ja neuvomme paikallisia neuvottelijoita”, Kirvesniemi myöntää.

Kirvesniemi muistuttaa, ettei mikään laki edes velvoita työntekijöitä tekemään suojelutyötä lakon aikana.

”Tietenkin sitä tehdään, koska ei haluta kenenkään henkeä vaarantaa”, Kirvesniemi sanoo.

Kirvesniemi huomauttaa myös, että sairaanhoitopiirejä on monen kokoisia: ”Ihan jokaisessa on katsottu, mikä on oikea miehitys.”

Kirvesniemi puolestaan moittii työnantajia huonosta varautumisesta potilasturvallisuudesta huolehtimiseen lakon aikana, vaikka sosiaali- ja terveysministeriö on niitä siihen ohjeistanut.

”Työnantaja voisi myös määrätä esimerkiksi virkasuhteisia lääkäreitä suojelutyöhön”, Kirvesniemi sanoo.

Lakko-oikeutta rajoittavan pakkolain valmistelusta Kirvesniemi on suorastaan pöyristynyt: ”Sehän olisi perustuslain vastaista.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat