Ulkoministeri Pekka Haavisto: Nato-mailta tullut kyselyitä, millaista turvallisuus­apua Suomi tarvitsee Natoon haettuaan

Kyse on niin sanotusta harmaasta jaksosta, jolloin Natoon mahdollisesti hakeutuva Suomi ei ole vielä Naton turvatakuiden piirissä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto.

7.4. 16:17 | Päivitetty 7.4. 16:22

Bryssel

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoo useiden Nato-maiden tiedustelleen Suomelta Naton ulkoministerikokouksen yhteydessä, millaista turvallisuusapua Suomi tarvitsisi Nato-jäsenhakemuksen käsittelyn aikana.

”Esiin tulee monien kysymys, että jos haette nyt Nato-jäsenyyttä, ja siinä menee joidenkin kuukausien aikajänne ennen kuin kaikki 30 Nato-maata ovat Suomen ja mahdollisesti Ruotsin hyväksyneet, niin minkälaista turvallisuusapua tarvitsette sinä jaksona”, Haavisto kertoi kokouksen jälkeen.

”Tämä kysymys kysytään hyvin aktiivisesti, eli tällaista apua tai tukea tarjoten, jos sellaiseen on tarvetta.”

Haavisto kertoo kiittäneensä tarjouksista mutta kertoneensa, että Suomessa ei ole vielä tehty päätöstä Natoon hakemisesta. Hänen mukaansa huoli tällaisesta ”harmaasta vyöhykkeestä” ymmärretään Nato-maissa.

Lue lisää: Onko Suomen Nato-hakemus vain ajan kysymys? HS selvitti, mitä turvallisuus­politiikan kulisseissa nyt tapahtuu

Lue lisää: Näin Suomen Nato-päätös etenee – Valtionjohto voi periaatteessa esittää jäsenyyttä milloin tahansa

Suomen jäsenyyshakemuksen hyväksyntä eli ratifiointi voi kestää neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen eri Nato-maissa, Haavisto arvioi.

”Selvästi ymmärretään, että tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa tätä ollaan valmiita kiirehtimään ja panemaan painetta siihen, että kaikki Naton jäsenmaat käsittelisivät tämän asian kohtuullisessa ajassa”, Haavisto sanoi.

Naton ulkopuolinen maa ei ole Naton artikla 5:n eli turvatakuiden piirissä.

Haavisto oli kokouksessa kertonut muun muassa Suomessa tekeillä olevasta turvallisuusselonteosta, joka annetaan eduskuntaan ensi viikolla.

Puolustusliitto Naton ulkoministerit olivat koolla kahden päivän ajan Brysselissä.

Kokouksen pääaiheena oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Lisäksi ulkoministerit käsittelivät muuta kansainvälistä turvallisuustilannetta sekä Naton strategista konseptia eli puolustusliiton uudistettavaa strategiaa, joka hyväksytään ensi kesänä Naton Madridin huippukokouksessa.

Haaviston mukaan Naton päässä mietitään, onko Suomen ja mahdollisesti Ruotsin jäsenyyshakemukset jätetty ennen Madridin kokousta.

”Valmiutta näyttää Naton päässä olevan siihen, että jäsenhakemuksia tänne jätetään.”

Natoon kuulumaton Suomi oli kutsuttu mukaan ulkoministerikokouksen kansainvälistä turvallisuustilannetta koskevaan osuuteen. Mukana Naton ulkopuolisista maista olivat myös Ruotsin, Georgian, Ukrainan, Australian, Uuden-Seelannin, Japanin ja Etelä-Korean ulkoministerit sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell.

Haavistolla oli kokouksen yhteydessä kahdenväliset tapaamiset useiden kollegoidensa kanssa, muun muassa Ruotsin ulkoministerin Ann Linden sekä Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.

Haavisto tapaa torstain aikana muun muassa Unkarin, Turkin ja Yhdysvaltain ulkoministerit. Ne kaikki ovat oleellisia maita Naton jäsenprosessin kannalta.

Lue lisää: Turkin suurlähettiläs HS:n haastattelussa: Turkki tukee Naton laajenemista ja lupaa ”myötämielisen harkinnan”, jos Suomi hakee sotilasliiton jäsenyyttä

Venäjä on kutsunut Suomen Moskovan-suurlähettilään puhutteluun Venäjän ulkoministeriöön Tullin takavarikoimien taide-esinekuljetusten vuoksi.

Haaviston mukaan museoista liikkeellä olevat, toisissa maissa näyttelyissä olleet taulut kuuluvat museoihin ja ne pitää sinne saada takaisin.

”Kun EU on tehnyt sanktiopäätöksiä, niin kaikkia vaihtoehtoja ei ole osattu ottaa huomioon. Taitaa olla niin, että yli 300 euron arvoiset taide-esineet kuuluvat sanktiolistalle, mutta sanktiolistan tekijä ei ole ajatellut, että siellä saattaa olla museoiden tavaraa liikkeellä”, Haavisto sanoi.

Hänen mukaansa asia pyritään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti niin, että taide-esineet saadaan takaisin museoille ilman turhia sotkuja.

Haavisto kertoi myös, että Suomi jatkaa selvityksiä venäläisdiplomaattien karkottamisesta ja käy asiasta keskustelua muiden pohjoismaiden kanssa. Useat EU-maat ovat tehneet karkotuksia kuluneen viikon aikana. Suomen päätös tulee Haaviston mukaan ”lähitulevaisuudessa”.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat