Näin Suomen Nato-päätös etenee – Valtionjohto voi periaatteessa esittää jäsenyyttä milloin tahansa

Odotuksena on, että mahdollinen esitys Nato-jäsenyydestä käsiteltäisiin vielä toisena selontekona eduskunnassa. Sen valtionjohto voisi antaa, kun se katsoo ajankohdan olevan oikea.

Eduskunta sinetöisi Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen

7.4. 14:40

Suomi on mahdollisesti jo aivan lähiaikoina tekemässä historiallista päätöstä siitä, hakeeko se sotilasliitto Naton jäseneksi. Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi lauantaina, että päätös pitää tehdä kevään aikana.

Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa. Se pakotti Suomen miettimään uudelleen koko ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa.

Suomalaisten Nato-kannatus on tehnyt pystysuoran loikan, ja mielipidemittausten mukaan nyt selkeä enemmistö kannattaa sotilasliiton jäsenyyttä.

Kantaa Nato-jäsenyyteen muodostetaan kevään aikana sekä puolueissa, eduskunnassa että Suomen ulkopoliittisessa johdossa eli presidentin ja hallituksen kesken.

Näin päätöksenteko Nato-jäsenyydestä etenisi:

Esityksen Natoon hakemisesta tekisi presidentti ja hallitus

Jos Suomen puolustusratkaisuun tehdään selkeitä muutoksia, aloite tulee presidentiltä ja hallitukselta. He johtavat Suomen ulkopolitiikkaa.

Käytännössä päätös siitä, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä, tehtäisiin niin sanotussa tp-utvassa eli presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokouksessa.

Hakemuksesta voitaisiin linjata periaatteessa milloin tahansa, jos valtionjohto katsoisi, että ajankohta olisi oikea.

Jäsenyysesitys voitaisiin käsitellä eduskunnassa hyvin nopeasti

Hallitus valmistelee parhaillaan niin sanottua ajankohtaisselontekoa, joka pantiin liikkeelle Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tätä niin sanottua ykkösselontekoa odotetaan eduskuntaan ensi viikolla. Sen käsittely kestää arviolta toukokuun lopulle.

Siinä ei ole määrä ottaa suoraan kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon.

Ajankohtaisselonteossa käsitellään turvallisuusympäristön muutosta laajemmin. Käsittelyn aikana eduskunta pääsee kuitenkin keskustelemaan Nato-kysymyksestä.

Jos valtionjohto päättäisi esittää Nato-jäsenyyden hakemista, asia tuotaisiin vielä toistamiseen eduskuntaan.

Matti Vanhanen

Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk) mukaan esitys olisi muodoltaan valtioneuvoston selonteko, ja se sisältäisi täsmällisen esityksen jäsenyyden hakemisesta. Tämä olisi siis selonteko numero kaksi.

Vanhanen arvioi, että toisen selonteon käsittely olisi eduskunnassa varsin nopea prosessi, sillä poliittinen keskustelu olisi käyty jo ensimmäisen selonteon yhteydessä.

”Uskon, että kakkosselonteon kohdalla voitaisiin puhua noin viikon käsittelystä”, hän sanoo.

Presidentti ja hallitus voisivat antaa toisen selonteon jo kesken ensimmäisen selonteon käsittelyn, jos tähän olisi tarve tai halua.

”Jos kiire tulee, niin heillä on aina mahdollisuus siihen.”

Toinen – varsinaisen Nato-jäsenyysesityksen sisältävä selonteko – käsiteltäisiin tavalliseen tapaan lähetekeskustelussa, valiokunnissa ja lopulta mietinnön pohjalta suuressa salissa. Eduskunnan siunattua asian voisi jäsenyyshakemus lähteä Natoon.

Kaksi selontekoa ja kaksi kierrosta eduskunnassa – prosessi on siis melko mutkikas.

Periaatteessa asian voisi hoitaa myös suoraviivaisemmin.

Valtionjohto voisi päättää lähettää Nato-jäsenyyshakemuksen Brysseliin ja tuoda neuvotellun jäsenyyssopimuksen ratifioitavaksi eduskuntaan, jolloin eduskunta ottaisi kantaa tähän.

Maija-Leena Paavola

Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola vahvistaa, ettei laki edellytä asian tuomista tässä vaiheessa eduskuntaan. Valtionjohto on kuitenkin ilmaissut tahtovansa eduskunnan kannan asiaan. Siksi voi odottaa, ettei se lähetä hakemusta Natolle ilman eduskunnan siunausta.

Ensimmäisestä selonteosta mietinnön antava valiokunta voisi myös esimerkiksi ottaa kantaa jäsenyyteen. Tähän linjaukseen täysistunto pääsisi sitten ottamaan kantaa, kun se käsittelee mietintöä. Tällöin eduskunta olisi lausunut näkemyksensä asiasta jo ensimmäisen selonteon yhteydessä.

Vanhanen arvioi, että tällainen etenemistapa voitaisiin silti kokea ongelmallisena.

”Se rikkoisi sen järjestyksen, että aloite tulee presidentiltä ja valtioneuvostolta. Moni voisi kokea ongelmaksi sen, että ikään kuin eduskunta ottaisi siinä sen aloitteen.”

Vanhanen pitää ylipäätään tärkeänä, että eduskunnan kanta muodostuu siten, että eduskunta ottaa kantaa selkeään esitykseen. Naton on voitava luottaa siihen, että jäsenyyshakemuksella on kansan laaja tuki. Näin on erityisesti, jollei kansanäänestystä järjestetä.

Presidentti Sauli Niinistö arvioi hiljattain Svenska Ylelle, ettei Natoon hakemisesta tarvita Suomessa kansanäänestystä tai virallista mielipidemittausta.

”Jos ei neuvoa-antavaa kansanäänestystä järjestetä, niin kyllä sen kuitenkin pitäisi olla eduskunnalta ja varmastikin mielellään sen aika laajalta enemmistöltä selkeä kannanotto sille tehtyyn täsmälliseen esitykseen”, Vanhanen sanoo.

Parlamentaarinen ryhmä välittää tietoa

Keskeinen rooli mahdollisen toisen selonteon ja Nato-jäsenyysesityksen antamisessa on niin sanotulla koordinaatioryhmällä, joka eduskunnassa asetettiin viime viikolla.

Lue lisää: Eduskunta asetti seuranta­ryhmän, jonka merkitys Suomen Nato-päätöksessä on keskeinen

Ryhmään kuuluvat kaikkien eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien johtajat, joten sen poliittinen painoarvo on suuri.

Ryhmän julkilausuttuna tehtävänä on varmistaa eri toimijoiden välinen tiedonkulku ajankohtaisselonteon eduskuntakäsittelyn aikana. Sen ei ole tarkoitus valmistella minkäänlaista kannanottoa Nato-jäsenyydestä.

Ryhmä voi kuitenkin toimia eräänlaisena linkkinä eduskunnan ja valtionjohdon välillä ja välittää viestin siitä, vaikuttaisiko eduskunnasta löytyvän riittävää tukea mahdolliselle Nato-jäsenyydelle.

Jos tältä näyttäisi, voisi valtionjohto antaa toisen selonteon ja esityksen jäsenyydestä.

Ensimmäisen selonteon voi näin ollen mieltää eräänlaiseksi keskustelun ja kansanedustajien kantojen muodostamisen mahdollistavaksi vaiheeksi.

Valtionjohto tuskin haluaa joutua tilanteeseen, jossa se jo julkilausutusti on esittänyt jäsenyyttä, mutta sille ei löytyisikään tukea eduskunnasta. Niinistö kuvasi tällaista tilannetta ”kuolemansuudelmaksi” Iltalehden haastattelussa.

Ensimmäisen selonteon käsittelyn aikana kansanedustajien on myös mahdollista kuulla asiantuntijoilta salaistakin tietoa, joka oman Nato-kannan muodostamiseen tarvitaan. Kansanedustajien on haluttu muodostavan käsityksensä itse ilman valtionjohdon ohjausta, jotta he voivat seistä päätöksen takana myös mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikeina hetkinä.

Lue lisää: Onko Suomen Nato-hakemus vain ajan kysymys? HS selvitti, mitä turvallisuus­politiikan kulisseissa nyt tapahtuu

Perustuslakivaliokunnan kannalla merkitystä

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan rooli jäsenyyshakemuksen käsittelyssä olisi keskeinen. Sen pitäisi arvioida, tarvitseeko jäsenyys taakseen kahden kolmasosan enemmistön.

Perustuslaki lähtee siitä, että kansainvälisen sopimuksen tai muun velvoitteen hyväksyminen ja voimaansaattaminen voi tapahtua yksinkertaisella enemmistöllä, mutta jos ehdotus koskee ”merkittävää toimivallan siirtoa kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle”, se vaatii taakseen vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Johanna Ojala-Niemelä

Sekä Vanhasen että eduskunnan perustuslaki­valiokunnan puheen­johtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd) mukaan on toistaiseksi epäselvää, missä prosessin vaiheessa valiokunta käsittelisi asian.

Tapahtuisiko se siis, kun eduskunta käsittelee hallituksen antamaa selontekoa, jossa liittymistä esitetään, vai vasta, kun jo Natossa neuvoteltu jäsenyyssopimus palaisi ratifioitavaksi Suomen eduskuntaan?

Perustuslaki­valio­kunnan käytäntö on se, että se ottaa kantaa asioihin vasta, kun olemassa on täsmällinen asiakirja, josta päätös tehdään.

Vanhasen mukaan jonkinlainen ymmärrys vaadittavasta enemmistöstä koetettaisiin joka tapauksessa saada jo ennalta.

”Varmastikin Suomessa tulee olemaan pyrkimys siihen, että jo mahdollisessa hakuvaiheessa saataisiin mahdollisimman suurella todennäköisyydellä varmuus siitä, minkälaista säätämisjärjestystä lopulta noudatetaan”, hän sanoo.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvioi, että perustuslakivaliokunnan käsittelyn aikataulu riippuisi muun muassa mahdollisen eduskunnalle annettavan selonteon täsmällisestä sisällöstä.

Olennaista olisi Ojasen mukaan se, että valiokunnalla olisi käsittelynsä pohjaksi konkreettinen asiakirja, joka antaisi riittävästi informaatiota siitä, mitä Natoon liittyminen Suomen kannalta lopulta tarkoittaisi.

Myös puolueet tekevät omat linjauksensa

Tähän mennessä puolueista ainoastaan kokoomus ja Rkp ovat virallisesti linjanneet kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Linjaus on peräisin jo ajalta ennen Ukrainan sotaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ilmoitti maaliskuun lopussa kannattavansa Natoon liittymistä. Puolue päätynee virallisesti samalle kannalle puoluevaltuuston kokouksessa, joka järjestetään huhtikuun lopussa.

Keskustan puoluevaltuusto on koolla ensi viikonloppuna. Siltä odotetaan kannanottoa Nato-kysymykseen. Puheenjohtaja Annika Saarikko on kertonut pyytävänsä puoluevaltuustolta tukea valtionjohdolle, jotta johto voisi tehdä ”Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavat ratkaisut”.

Myös pääministeripuolue Sdp on tekemässä oman päätöksensä kevään aikana. Puheenjohtaja Sanna Marin on sanonut, että puolue tulee linkittämään kannanmuodostuksensa yhteen eduskunnan prosessin kanssa.

Vihreiden puheenjohtaja Iiris Suomela kertoi maaliskuussa itse kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Vihreät käsittelee asiaa puoluehallituksessa 22. huhtikuuta ja puoluevaltuuskunnan kokouksessa 23.–24. huhtikuuta. Puoluevaltuuskunnalta odotetaan mandaattia puoluejohdolle ja eduskuntaryhmälle tehdä tarvittavat ratkaisut. Puoluekokous on toukokuussa.

Vaikein päätös on vasemmistoliitolle, joka on perinteisesti suhtautunut Natoon kielteisesti. Sen kannattajissa on HS-gallupien mukaan eniten Nato-jäsenyyden vastustajia. Kuitenkin myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on sanonut, ettei jäsenyys ole enää puolueelle hallituksessa pysymisen kynnyskysymys. Puolue käsittelee ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaansa kevään aikana. Puoluekokous on kesäkuussa.

Jäsenyyssopimus palaisi ratifioitavaksi eduskuntaan

Kun Suomi olisi päättänyt lähettää hakemuksen, alkaisi sen käsittely Natossa. Kun jäsenyysneuvottelut olisi käyty, tulisi kaikkien 30 Nato-maan ratifioida liittymissopimus omissa parlamenteissaan. Tämä vaihe voisi viedä aikaa. Sopimus palaisi ratifioitavaksi vielä myös Suomen eduskuntaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat