Professori: Itämeri on turvallisuus­poliittinen tilkku­täkki – Suomen olisi aika miettiä Nato-profiiliaan

Strategian professorin Tommi Koivulan mukaan pahat ajat yhdistävät Nato-liittokuntaa.

Suomessa ja Ruotsissa pohditaan parhaillaan mahdollista Nato-jäsenyyttä. Kuvassa ruotsalaisia sotilaita maaliskuussa Norjassa järjestetyssä Cold Response -harjoituksessa.

11.4. 2:00 | Päivitetty 11.4. 9:08

Suomessa mietitään parhaillaan sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professorin Tommi Koivulan mielestä Suomen olisi pelkän Natoon vai ei -pohdinnan lisäksi mietittävä myös jo sitä, mikä olisi Suomen rooli sotilasliitossa.

Kaikilla Nato-mailla on omat taustansa ja erityispiirteensä, jotka ne haluavat huomioitavaksi, Koivula korostaa. Hänen mukaansa mitään ”geneeristä Nato-maata” ei ole välttämättä edes olemassa.

Suomellakin on geopoliittisia erityispiirteitä, joita ei ole muilla mailla.

Yhtenä mahdollisena Suomen jäsenyyden mallimaana on mainittu Norja, joka on itse rajoittanut toimintaansa liittokunnassa ollakseen ärsyttämättä Venäjää.

Norjan mallia on pidetty myös rajoittavana ja Venäjää myötäilevänä.

Lue lisää: Nato-jäsenyyden ”Norjan malli” syntyi halusta olla ärsyttämättä Neuvostoliittoa – HS selvitti, mistä siinä on kyse

Onko Suomi kuitenkin puolustuksellisesti lähempänä Baltian maita kuin esimerkiksi Norjaa?

”Tähän en ota kantaa, mutta sanotaan niin, että ympäristömme tarjoaa meille muutamia polkuja seurattavaksi. Suomen pitää kuunnella omaa ääntänsä ja omista lähtökohdistaan pohtia mahdollisen jäsenyyden luonnetta ja mitä se meille tarkoittaisi.”

Natoon liittyneet maat eivät ole tehneet varaumia liittymissopimuksiinsa. Se ei ole ollut tarpeen, koska Naton päätöksenteko perustuu aina yksimielisyyteen.

Koivula kirjoitti kaksi vuotta sitten (Suomen Kuvalehti, 20.4.2020) yhdessä tutkija Heljä Ossan kanssa esseen, jossa pohdittiin, millainen Nato-maa Suomi olisi.

Tommi Koivula

”Kypsä kansallinen Nato-debatti edellyttäisi nykyistä moni­puolisempaa keskustelua jäsenyyden eduista, haitoista, hyödyistä ja kustannuksista sekä Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen identiteetin ja kansainvälisen roolin tarkastelua”, he kirjoittivat.

Koivula ja Ossa olivat löytäneet Nato-liittouman sisältä useita erilaisia ”Nato-profiileja”.

Niiden avulla voi ryhmitellä Nato-maita epävirallisiin ryhmiin sen perusteella, miten ne ymmärtävät turvallisuustilanteen ja suhtautuvat Naton rooliin.

Yksi tällainen on atlanttisesti suuntautunut ryhmä, jossa nähdään turvallisuusuhat globaaleina, minkä vuoksi Naton pitäisi olla valmis toimimaan maailmanlaajuisesti. Ryhmään kuuluvia maita ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Britannia ja Tanska.

Lue lisää: Suomi ei saa joutua Venäjän painostamaksi mahdollisen Nato-prosessin aikana, sanoo liiton entinen pää­sihteeri Anders Fogh Rasmussen

Toisessa ryhmässä on Ranskan kaltaisia maita, jotka painottavat eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämistä.

Kolmas ryhmä on niin sanotut viitosartiklan maat, johon kuuluvat esimerkiksi Puola ja Baltian maat. Naton peruskirjan viidennessä artiklassa sanotaan, että hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan on hyökkäys kaikkia kohtaan.

Nämä maat kokevat Venäjän hyvin konkreettisena uhkana ja korostavat liittokunnan roolia yhteisessä puolustuksessa.

Neljäntenä ryhmänä ovat välimerelliset jäsenmaat, jotka näkevät suurimpien turvallisuusuhkien tulevan Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta.

Lisäksi on joukko maita, jotka poikkeavat kaikista edellisistä, kuten Turkki.

Lue lisää: Turkin suurlähettiläs HS:n haastattelussa: Turkki tukee Naton laajenemista ja lupaa ”myötämielisen harkinnan”, jos Suomi hakee sotilasliiton jäsenyyttä

Suomen kannalta kiinnostavaa on, että Norjan ja Tanskan profiili Natossa on erilainen.

”Itämeren piiri on todellinen tilkkutäkki turvallisuusvinkkelistä katsoen. Meillä on Tanska, joka on ollut usein Yhdysvaltoihin kallellaan päin ja joka on tavattoman lojaali ja yhteensopiva monien Yhdysvaltojen intressien kanssa”, Koivula aprikoi.

Koivula muistuttaa, miten erilaisissa maailman kriisipesäkkeissä ”on aina ollut jokin pieni ja hyvin tehokas tanskalainen porukka pahimmassa paikassa”.

”Sitten meillä on toisaalta Norja, joka sekin on vahvasti transatlanttinen maa, jonka orientaatio näyttää olevan myönteinen Yhdysvaltoihin ja Britanniaan päin mutta joka Venäjä-naapuruutensa takia on asettanut aika voimakkaita rajoituksia omalle Nato-jäsenyydelleen.”

Koivula arvelee Tanskan halunneen tiivistä liittolaisuutta Yhdysvaltojen kanssa erityisesti Grönlannin ja pohjoisten merialueiden takia. Norjalle taas Venäjä-suhde on herkempi.

”Sitten ovat Baltian maat ja Puola, jotka painottavat artikla viittä ja Venäjän uhkaa. Ja Saksa, joka välillä näyttäisi tasapainoilevan toisaalta Yhdysvaltojen ja toisaalta Ranskan kanssa tehtävän sekä Yhdysvaltoihin kriittisesti suuntautuvan vuoropuhelun välillä.”

Koivula huomauttaa, että pienellä maantieteellisellä alueella on havaittavissa monenlaisia asemia. Suomi voi omasta kansallisesta näkökulmastaan tutkia, miten näin erilaisiin ratkaisuihin on päädytty.

Koivulan mukaan monien silmissä Nato saattoi näyttää kylmän sodan aikana yhtenäisemmältä ja eheämmältä. Hän kuitenkin kumoaa näkemykset aiemmasta yhtenäisyydestä:

”Höpö höpö. Yhtä lailla silloin väännettiin kättä liittokunnan sisällä monesta asiasta. Ranska suuttui milloin mistäkin, Yhdysvallat milloin mistäkin. Ovet paukkuivat, kun lähdettiin eri suuntiin, kunnes taas palattiin yhteen, kun tuli seuraava kriisi”.

”Monen valtion turvallisuusorganisaatiolle on ominaista se, että sen sisällä on jatkuvasti erilaisia ääniä ja äänenpainoja. Hallitusten välinen järjestö joutuu ne yhteen sovittamaan.”

Ukrainan sodan aikana Nato on toiminut yhtenäisesti ja jäsenvaltioiden omat intressit on onnistuttu työntämään syrjään.

Koivula pitää juuri tätä Naton suurena vahvuutena.

”Tähänastisen kokemuksen perusteella Nato suoristaa rivinsä kriisiaikana. Natolla on vahva kulttuuri siitä, että kun tulee merkittävä kriisi, riveillä on taipumus tiivistyä ja näkemyserot, linjaerot ja kansalliset preferenssit onnistutaan työntämään pois joksikin aikaa”, hän sanoo.

”Pahat ajat tuovat liittokunnan yhteen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat