Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen ottamaan kantaa Naton ydin­ase­doktriiniin

Maanpuolustuskorkeakoulun professorin mukaan ydinaseita koskevalla kansallisella keskustelulla on nyt kiire.

Suomen ilmavoimille ostettava F-35-hävittäjä kykenee myös tulevaisuudessa kuljettamaan B61-ydinpommia.

12.4. 2:00 | Päivitetty 12.4. 9:08

Suomen mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi tarkoittaisi sitä, että Suomeen kohdistuisi paineita osallistua Naton ydinasepolitiikan suunnitteluun.

Asia ei ole ollut kuitenkaan Suomen julkisessa poliittisessa keskustelussa juuri esillä, vaikka Suomen veikataan hakevan Nato-jäsenyyttä jo lähiviikkoina. Syynä lienee aihepiirin arkaluonteisuus.

”Tuntuu siltä, että kansallisella keskustelulla on kiire”, sanoo strategian professori Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Vaikka Naton korkein päättävä elin on Naton neuvosto, sen ydinasepolitiikan linjaamisesta ja ydinasedoktriinista vastaa toinen vähemmän tunnettu toimielin eli Nuclear Planning Group (NPG).

Lue lisää: Naton korkeimmat päättäjät saapuvat Suomeen, tapaavat historiallisella vierailullaan käytännössä koko korkeimman valtion­johdon

Ryhmän puheenjohtajana on Naton pääsihteeri eli tällä hetkellä Jens Stoltenberg. Ryhmä kokoontuu yleensä puolustusministeritasolla.

Naton NPG:ssä käydään korkean tason keskustelut ydinaseista, ydinasedoktriinista, ydinasevalvonnasta ja ydinaseiden leviämisestä.

NPG:hen kuuluvat kaikki Nato-maat lukuun ottamatta Ranskaa, joka ei ole halunnut olla toiminnassa mukana. NPG perustettiin vuonna 1966 eli samana vuonna, kun Ranska vetäytyi pois Naton integroidusta komentojärjestelmästä yli neljän vuosikymmenen ajaksi.

Ryhmässä ovat mukana siis nekin maat, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät halua ydinaseita alueelleen. Siksi olisi hyvin poikkeuksellista, jos Suomi jättäytyisi ryhmästä pois.

NPG on esiintynyt julkisuudessa hyvin matalalla profiililla.

”Sen työ on ehkä kuitenkin useimmiten aika arkista, matalan profiilin toimintaa. Ehkä tämä pätee laajemminkin ydinasedoktriiniin ja ydinasekeskusteluun”, sanoo professori Koivula.

”Täytyy muistaa, että ydinaseet, kuten kaikki muutkin suorituskyvyt Natossa, ovat kuitenkin jäsenmaiden omistamia, ja sitä kautta NPG ei varmastikaan voi tehdä päätöksiä niiden käytöstä tai käyttämättömyydestä, mutta se voi kyllä tehdä päätöksiä Naton ydinasedoktriinista ja siitä, mitä mieltä liittokunta on näistä asioista.”

Yhdysvaltojen Eurooppaan sijoittamien ydinaseiden käytöstä päättää Yhdysvaltain presidentti.

Ensimmäiset ydinaseet Yhdysvallat toi Eurooppaan jo vuonna 1954. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen niiden määrää on vähennetty murto-osaan entisestä.

Koivulan mukaan Eurooppaan sijoitetuissa amerikkalaisissa ydinaseissa on mukana hyvin paljon symboliikkaa.

Yhdysvallat haluaa muistuttaa eurooppalaisia maita siitä, että myös niiden pitää olla taakankantajina mukana ydinasesuojan luomisessa.

”Yhdysvallat on halunnut näin sitoa eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista turvallisuutta ja yhteistä pelotetta toisiinsa. On pyritty luomaan yhteinen rakenne, jossa kaikki ovat kiinni”, Koivula sanoo.

”Määrissä on tultu alaspäin, mutta samaan hengenvetoon on sanottava, että Yhdysvallat, Ranska ja Britannia korostavat, että viime kädessä koko niiden ydinasearsenaali on sidottu Naton ydinasepelotteeseen. Kaikki ydinaseet, joita Yhdysvalloilla on muualla, ovat osa tätä Naton ydinpelotetta.”

Amerikkalaisten ydinaseiden tarkkaa määrää Euroopassa ei ole julkistettu. Eri arvioissa lukumääräksi on arvioitu 100–150.

Ydinaseet ovat B61-pommeja, jotka kuljetetaan maaliinsa esimerkiksi hävittäjälentokoneilla. Pommeja on varastoitu viiteen maahan: Belgiaan, Alankomaihin, Saksaan, Italiaan ja Turkkiin.

”Se on selvää, ettei meitä painostettaisi eikä omalle alueellemme tyrkytettäisi ydinaseita. Tässä suhteessa ei ole minkäänlaista painetta”, Koivula sanoo.

”Valtio voi toki tehdä ulostuloja tai varaumia, kun se hakee Nato-jäsenyyttä. Halutessaan voi signaloida esimerkiksi, että meidän jäsenyytemme olisi luonteeltaan puolustuksellinen tai että suhtaudumme ydinaseisiin varauksellisesti turvallisuuden instrumenttina.”

”Tällaisia signaaleja voidaan pyrkiä välittämään, vaikka loppujen lopuksi asia on niin, että Naton toiminta perustuu aina konsensukseen. Aina on mahdollista äänestää vastaan.”

Suomen ulkoministeriö julkaisi vuonna 2016 Nato-selvityksen nimeltä Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.

Selvityksen laatijat totesivat tuolloin, ettei ole strategisia tai sotilaallisia perusteita sijoittaa ydinaseita Suomeen.

Raporttiin kirjattiin, että ”Natolle tällaisen kapasiteetin sijoittaminen etulinjaan Suomessa olisi haavoittuvuutta lisäävä tekijä sekä epävarmuustekijä eskalaatiovaiheessa, jos jouduttaisiin ’use them or lose them’ -tilanteeseen”.

Tällä tarkoitettiin sitä, että hyökkäyksen kohteeksi jouduttaessa ydinaseita voitaisiin joutua käyttämään, ettei niitä menetettäisi esimerkiksi vihollisen käsiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat