Kanadan ulkoministeri Mélanie Joly antoi maanantaina Suomessa vieraillessaan ymmärtää, että Suomi on hyvin tervetullut Nato-jäseneksi, jos päätös hakemisesta tehtäisiin.
”Tietenkin on Suomen asia päättää aikomuksestaan liittyä Natoon. Mutta me ajattelemme, että joka ikisellä mittarilla, sotilaallisista kyvykkyyksistä jaettuihin arvoihin ja oikeusvaltion kunnioitukseen, Suomi on Nato-jäsenyyden arvoinen”, Joly sanoi lehdistötilaisuudessa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja Joly tapasivat Helsingissä.
Tapaamisen aiheita olivat muun muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Euroopan turvallisuus ja Suomen ja Kanadan kahdenvälinen yhteistyö. Myös arktisista kysymyksistä keskusteltiin.
Nato-kysymyksen osalta Haavisto viittasi lehdistötilaisuudessa Suomessa parhaillaan käytävään harkintaan.
Hän kiitti Kanadaa siitä, että Kanada yhtenä maana tukee Naton niin sanottua avoimien ovien politiikkaa.
Sekä Haavisto että Joly tuomitsivat jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja viimeisimpänä viikonloppuna maailmalle tulleet tiedot satojen siviilien murhista, jotka ovat tapahtuneet Kiovan luoteispuolella sijaitsevassa Butšan esikaupungissa.
Lue lisää: Butšan tuho nousi sodan keskipisteeseen – Tämä kaupungin tapahtumista tiedetään
Maat toivottivat tervetulleeksi kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkinnan.
He myös muun muassa korostivat sotarikostutkijoiden nopeaa pääsyä tutkimaan Ukrainasta raportoituja tapahtumia.
Haavisto vastasi myös muun muassa kysymykseen Turkin vaatimuksesta purkaa sotatarvikkeiden vientirajoituksia.
Turkin presidentinkanslia kertoi presidentti Sauli Niinistön kanssa käydyn keskustelun jälkeen, että Erdoğan toi esiin odotuksensa siitä, että sotatarvikkeiden vientiin liittyviä esteitä purettaisiin.
Voidaanko tämä nähdä ehtona Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle tai hakemukselle?
Haavisto totesi, että monet maat ovat asettaneet rajoituksia Turkkiin suuntautuvalle aseviennille liittyen Syyriassa tehtyihin toimiin. Suomi on yksi näistä maista.
Haaviston mukaan Suomi ei ole tällä hetkellä käymässä kauppaa, jossa Nato-jäsenyys vaihdettaisiin johonkin muuhun.
Hän sanoi myös Suomen olevan täysin tietoinen edellisten Nato-jäsenyysprosessien perusteella siitä, että ehdokkaiden hyväksyminen kaikissa 30 kansallisessa parlamenteissa voisi kestää kuukausia, jopa vuoden. Jos jäsenyyttä haettaisiin, tulisi tällaiseen pidempään jaksoon olla valmis.
