Tällainen olisi laki, jolla lakossa olevat ja lakon ulkopuoliset hoitajat voitaisiin pakottaa töihin

Aluehallintovirasto voisi määrätä työtaisteluun osallistuvan terveydenhuollon ammattihenkilön potilasturvatyöhön viikoksi kerrallaan uhkasakon nojalla.

HS tutustui luonnokseen laista, jolla hoitajat voitaisiin pakottaa töihin myös lakon aikana.

4.4. 19:32

Hoitajien meneillään oleva lakko ja muidenkin kunta-alan työntekijöiden antamat lakkovaroitukset ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriön (STM) valmistelemaan potilasturvallisuuslakia, jonka nojalla lakkolaiset voitaisiin velvoittaa potilasturvatyöhön.

STM on valmistellut lakiluonnoksen virkatyönä kiireellisesti viikonvaihteen aikana työ- ja elinkeinoministeriön ja oikeusministeriön kanssa.

Maanantaina aamupäivällä STM piti osapuolille kuulemistilaisuuden, ja illansuussa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd) johtama sote-ministeriryhmä käsitteli asiaa.

HS tutustui lakiluonnokseen. Määräaikaisen lain tarkoitus on taata potilasturvallisuuden vähimmäistaso tilanteissa, joissa työhön jäävä henkilöstö ei riittäisi turvaamaan hoidossa olevien henkeä tai terveyttä.

Laissa säädettäisiin erityistilanteista, joissa potilaiden henki tai terveys vaarantuu vakavasti työtaistelun aiheuttaman henkilöstövajauksen vuoksi.

Aluehallintovirasto voisi määrätä työtaisteluun osallistuvan terveydenhuollon ammattihenkilön potilasturvatyöhön.

Määräys potilasturvatyöhön olisi määräaikainen ja kestäisi kerrallaan enintään yhden viikon. Määräys voitaisiin uusia.

Potilasturvatyö tarkoittaisi muun muassa tehohoitoa, päivystystä, jota ilman potilaan terveydentila vaarantuu vakavasti, ensihoitoa, synnytyksiä, pitkäaikaisten sairauksien vaatimaa välttämätöntä hoitoa sekä näihin hoitoihin liittyviä lääketieteellisiä tukipalveluja.

Aluehallintoviraston määräystä voitaisiin tehostaa uhkasakolla, mutta aluehallintoviraston päätöksestä voisi hakea muutosta hallinto-oikeudelta.

Potilasturvatyöhön määrätylle tulisi suorittaa korvaus työstä.

Potilasturvatyön lisäksi työtaisteluun osallistumattomia terveydenhuollon ammattihenkilöitä voitaisiin määrätä tavanomaisesta poikkeaviin tehtäviin tai työskentelemään työnantajansa toiseen toimintayksikköön.

Laissa säädettäisiin myös, että työnantaja voi ylittää säädetyt tai sovitut työajat työtaisteluun osallistumattomien ja potilasturvatyöhön määrättyjen terveydenhuollon ammattihenkilöiden kohdalla.

Säädetyt työajat voisi ylittää enintään kahden viikon ajan.

Työaikalain säännöksistä poikkeaminen ei saisi kuitenkaan aiheuttaa vaaraa työturvallisuudelle tai työntekijän terveydelle.

Lakiluonnoksen perusteluissa sanotaan, että aluehallintovirastoilta saatujen tietojen perusteella työtaisteluun varautumisen ensisijaiset keinot tai suojelutyö eivät riitä varmistamaan potilasturvallisuutta.

Suojelutyöstä huolimatta työtaistelu on luonnoksen mukaan vaikeuttanut useita kriittisiä toimintoja, ja joissakin tapauksissa hoito on jouduttu kokonaan lopettamaan.

Erikoissairaanhoidon palvelujen taso on esityksen mukaan laskenut niin paljon, että sillä on merkittävä vaikutus potilasturvallisuuteen.

Lisäksi hoitajalakko on laajentumassa 15. huhtikuuta kuudesta sairaanhoitopiiristä 13:een. Samalla osanottajamäärä kasvaisi 25 000:sta 40 000:een.

Laki olisi voimassa työtaistelun ajan eli se olisi määräaikainen. Se on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super lausuvat, että ”hallituksen esitys laiksi potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana on lainsäädäntötyön irvikuva”.

Esitys perustuu järjestöjen mukaan ”ainoastaan työriidan toisen osapuolen virheellisiin ja yksilöimättömiin tietoihin suojelutyön riittämättömyydestä”.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat