Puolustukseen yli kaksi miljardia euroa, sosiaalitukiin korotus, miljardeja lisää velkaa – Tästä hallitus päätti

Hallitus esittää valtion menojen voimakasta lisäämistä Ukrainan sodan vaikutusten vuoksi. Velkaantuminen jatkuu voimakkaana.

5.4. 7:51 | Päivitetty 5.4. 22:17

Hallitus sai tiistaina etuajassa päätökseen neuvottelunsa valtion tulevien vuosien rahankäytöstä. Hallitus esittää valtion menojen lisäämistä tuntuvasti Ukrainan sodan vuoksi.

Hallitus poikkeaa itse asettamistaan menokehyksistä eli valtion enimmäismenoista ja lisää menoja vuositasolla noin kaksi miljardia euroa tänä vuonna ja ensi vuonna. Lisämenot rahoitetaan velanotolla. Kaikki menolisäykset tehdään hallituksen mukaan sodan vaikutuksiin vastaamiseksi.

Tästä hallitus päätti:

Puolustusvoimille miljardiluokan lisärahat

Kevään lisätalousarviossa puolustusvoimien toimintamenoja lisätään noin 200 miljoonaa euroa. Materiaalihankintoihin on määrä ohjata yli 1,7 miljardin euron lisävaltuus kevään lisätalousarvioesityksessä.

Lisäksi puolustusvoimat saa lisärahaa 130–200 miljoonaa euroa vuodessa vuosille 2023–2026.

Hallitus hyväksyi puolustusvoiminen ja puolustusministeriön esityksen lisämäärärahoista sellaisenaan. Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan tehdyt ratkaisut Suomen turvallisuudelle tuleville neljälle vuodelle ovat mittakaavaltaan reilun kahden miljardin luokkaa.

Rajavartiolaitokselle uudet valvontalentokoneet

Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman turvallisuusympäristön muutoksen vuoksi myös rajavartiolaitokselle annetaan lisää rahaa. Uusien valvontalentokoneiden ostamiseen varataan 163 miljoonaa euroa ja myös muita määrärahalisäyksiä tehdään tuleville vuosille.

Maahanmuuton menoihin 780 miljoonaa euroa

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) kertoi, että maahanmuuton aiheuttamiin menoihin varataan ensi vuodelle 780 miljoonaa euroa Ukrainan sodan vuoksi. Taustalla on oletus 60­000:sta tilapäisen suojelun hakemuksesta ja 6­000:sta turvapaikkahakemuksesta.

Sosiaalietuuksia korotetaan

Kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaalietuuksiin tulee ylimääräinen indeksikorotus tänä vuonna. Näitä etuuksia ovat esimerkiksi kansan- ja takuueläkkeet, työttömyysturva, perustoimeentulotuki ja opintoraha.

Esimerkiksi työttömän peruspäiväraha voi nousta bruttona 20–30 euroa kuukaudessa. Lisäksi opetusministeri Li Anderssonin (vas) mukaan tulossa on verokevennys, joka auttaa työeläkettä saavia eläkeläisiä.

Syynä on kuluttajahintojen nopea nousu muun muassa Ukrainan sodan takia. Kuluttajahinnat olivat helmikuussa 4,5 prosenttia korkeampia kuin vuosi sitten. Eniten on kallistunut energia, mikä vaikuttaa muun muassa asumisen ja liikkumisen hintaan ja valuu epäsuorasti muidenkin tuotteiden hintaan.

Ammattioppilaitosten opettajien lisärahoitusta jatketaan

Yksi hallituksen alkutaipaleellaan sopimista niin sanotuista tulevaisuusinvestoinneista oli ammattioppilaitosten opettajien ja ohjaamiseen palkkaamiseen suunnattu 80 miljoonaa euroa. Tulevaisuusinvestointien piti olla määräaikaisia, joten myös tämän rahoituksen piti päättyä.

Hallitus päätti kuitenkin myöntää tähän tarkoitukseen 50 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen.

Lisäksi opintotuen tulorajoja nostetaan 50 prosentilla ensi vuodesta alkaen.

Leikkaukset tutkimusrahoitukseen perutaan

Hallitus perui vuosi sitten päättämänsä leikkaukset tutkimusrahoitukseen.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen (tki-rahoitus) on tulossa 350 miljoonan euron määrärahojen ja myöntövaltuuksien lisäys verrattuna edelliseen kehykseen.

Lisäksi hallitus linjasi, että yrityksille tarkoitettu tutkimuksen verokannustin otetaan käyttöön ensi vuodesta alkaen.

Kyseessä on taloudellisilta vaikutuksiltaan 100 miljoonan euron arvoinen kannustin.

Lue lisää: Hallitus peruu tutkimus­rahoitukseen kaavaillut meno­leikkaukset – 350 miljoonan euron korotus edelliseen kehykseen verrattuna

Leikkauksia muun muassa liikenteen määrärahoihin

Hallitus toteuttaa aiemmin linjaamansa 370 miljoonan euron säästöt. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat viime keväänä sovitusta jonkin verran muun muassa tki-rahoituksen leikkausten perumisen vuoksi. Suurimmat säästöt kohdistuvat liikenne- ja viestintäministeriön toiminnanalalle.

Seuraavaksi suurimmat leikkaukset tehdään ulkoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloille. Molemmilta leikataan 40 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön säästöt kohdistuvat muun muassa kehitysyhteistyöhön.

Velkaantuminen jatkuu voimakkaana

Valtion velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Valtiontalouden alijäämä asettuu tulevina vuosina valtiovarainministeriön arvion mukaan noin seitsemään miljardiin euroon.

Valtiovarainministeri Saarikko sanoi, että koronapandemian julkiselle taloudelle jättämän taakan päälle tulevat nyt Ukrainan sodan vaikutukset.

Hän uskoo, että sodan vaikutukset talouteen jäävät pysyviksi ja voivat syventää talouden alakuloa vielä paljon nykyistä enemmän, jos esimerkiksi energian tuominen Venäjältä lopetetaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat