Suomi ei saa joutua Venäjän painostamaksi mahdollisen Nato-prosessin aikana, sanoo liiton entinen pää­sihteeri Anders Fogh Rasmussen

Rasmussen kertoo HS:n haastattelussa näkemyksensä siitä, miten Suomen pitäisi suojautua hakemusprosessin ajaksi.

Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen. Kuva vuodelta 2018.

11.4. 2:00 | Päivitetty 11.4. 7:45

Suomen mahdollisella polulla sotilasliitto Natoon on eräs hyvin kriittinen vaihe, sanoo Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen.

Tuo vaihe on Nato-hakemuksen jättämisen ja jäsenyyden hyväksymisen välinen ajanjakso. Tuolloin Suomi olisi ilmaissut halunsa hakea Naton jäsenyyttä mutta maa ei vielä olisi Naton turvatakuiden piirissä.

Siksi Suomen olisi tehtävä toimenpiteitä, joita ei ole tehty koskaan aiemmin Naton historiassa, Fogh Rasmussen sanoo.

”Tästä ei ole esimerkkejä tai ennakkotapauksia muualta, koska emme ole olleet tällaisessa tilanteessa aiemmin. On ainutlaatuinen turvallisuustilanne, että Suomen iso naapurimaa on hyökännyt rauhanomaista naapuria, Ukrainaa, vastaan.”

Siksi Suomi tarvitsee suojaa sille ajalle, kun se on hakenut Naton jäsenyyttä mutta ei ole vielä tullut hyväksytyksi, Fogh Rasmussen sanoo.

”Emme voi ottaa riskiä, että Suomi joutuisi minkäänlaisen venäläisen painostuksen kohteeksi tuolla ajanjaksolla. Minun henkilökohtainen lähestymistapani olisi, että Suomen pitäisi saada Nato-liittolaisilta artikla viiden kaltaiset turvatakuut tuon jakson ajaksi. Yksittäiset Nato-maat voisivat kahdenvälisesti antaa tällaiset turvatakuut Suomelle.”

Hän uskoo, että Naton isoimmat jäsenmaat antaisivat tällaiset turvatakuut ”enemmän tai vähemmän automaattisesti”.

”Mutta tietysti Suomen hallituksen on niitä yksittäisiltä mailta pyydettävä. Näkisin sen muodollisuutena, joka on helposti ratkaistavissa.”

Anders Fogh Rasmussen

  • 69-vuotias.

  • Tanskan pääministeri vuosina 2001–2009.

  • Tämän jälkeen Naton pääsihteeri vuoteen 2014.

  • Johtaa nykyään hallituksia ja yrityksiä palvelevaa konsulttiyritystään sekä demokratiaa edistävää järjestöä.

Jos Suomi hakisi Naton jäseneksi, ensin itse sotilasliiton ja sitten jokaisen sen jäsenmaan pitäisi hyväksyä hakemus.

Fogh Rasmussen sanoo, että Nato pystyisi käsittelemään Suomen hakemuksen nopeasti.

”Kirjaimellisesti yhdessä yössä”, hän sanoo.

”Naton päämajassa Suomen jäsenyys olisi nopea prosessi. Ei ole epäilystäkään, etteikö Suomen hakemusta hoidettaisi kiireellisesti ja nopeutetussa prosessissa. Nato tietää Suomen täyttävän kaikki kriteerit.”

Fogh Rasmussen uskoo, että hyväksyntä tulisi myös kaikilta Naton nykyisiltä jäsenmailta. Syynä on, että hänestä Suomi vahvistaisi Natoa merkittävästi.

Vaikka maat suhtautuisivat sinänsä myötämielisestikin, kolmenkymmenen jäsenmaan parlamentaarisissa prosesseissa kuluu aikaa.

”Minun arvioni on, että parlamentaariset prosessit kestävät vähintään kaksi kuukautta. Ja se olisi todella nopea käsittely”, Fogh Rasmussen sanoo.

Tämän prosessin ajaksi Suomi tarvitsisi hänen ehdottamansa kahdenväliset turvatakuut.

Fogh Rasmussen palveli Tanskan pääministerinä vuodet 2001–2009, minkä jälkeen hän toimi Naton pääsihteerinä 2009–2014. Nykyään hän pyörittää hallituksia ja yrityksiä palvelevaa konsulttiyritystään sekä demokratiaa edistävää järjestöä.

Suomen presidentti Sauli Niinistö otti vastaan Naton pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin marraskuussa 2012 Mäntyniemessä.

Fogh Rasmussenin pääministerikausi alkoi vuonna 2001 pari kuukautta Yhdysvalloissa tehtyjen terrori-iskujen jälkeen. Hänen johdollaan Tanska osallistui muun muassa Yhdysvaltain rinnalla Irakin sotaan. Yhdysvalloilla, Natolla ja Tanskalla on erityisen läheiset suhteet.

Fogh Rasmussen kuvaileekin Tanskaa kokoaan suuremmaksi Nato-maaksi.

”Tanska on esimerkki siitä, että pienillä mailla voi olla Natossa suuri rooli. Sellainen Suomikin voisi olla.”

Jos Suomi liittyisi Natoon, sillä olisi puolustusliitossa merkittävä rooli, Fogh Rasmussen arvioi. Hänen mukaansa syynä tähän on muun muassa Suomen yli 1 300 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa.

Tiedän, että Suomen äänellä on suurta arvoa eurooppalaisessa politiikassa ja myös Natossa. Suomella on tervettä järkeä ja realistinen suhtautuminen Venäjään.”

”Naton apu olisi nopeampaa ja tehokkaampaa, jos Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä.”

Suomi toisi merkittävän lisäyksen Naton sotilaalliseen voimaankin, koska Suomella on ”yksi Euroopan suurimmista tykistöistä”, Fogh Rasmussen sanoo.

Suomen ja Ruotsin jäsenyydet parantaisivat Naton mahdollisuuksia puolustaa liittoon kuuluvia Baltian maita.

”Toki ne ovat suojattuja jo nyt, mutta Naton apu olisi nopeampaa ja tehokkaampaa, jos Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä.”

Anders Fogh Rasmussen uskoo Ruotsinkin hakevan Naton jäsenyyttä, jos Suomi päättää tehdä niin. Se, että Ruotsi jäisi ainoana Pohjoismaana Naton ulkopuolelle, asettaisi maan hankalaan asemaan, entinen pääsihteeri arvioi.

”Se olisi erittäin huono ratkaisu Ruotsille. Ruotsin on tajuttava, että elämme täysin uudenlaisessa turvallisuustilanteessa. Nyt kun olemme nähneet, mitä Vladimir Putin tekee Ukrainalle, se sama voisi tapahtua Ruotsille. Gotlannille esimerkiksi. Jos Ruotsi jäisi Naton ulkopuolelle, se olisi heikko lenkki Venäjän silmissä ja uskon, että Venäjän painostus Ruotsia kohtaan olisi vielä kovempaa kuin nyt.”

Lue lisää: Tarkoittaisiko Nato-jäsenyys lisää ulkomaisilla taistelu­kentillä kuolevia suomalaisia?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Fogh Rasmussenin mukaan käynnistänyt uudenlaisen ajan maailmanhistoriassa. Hänestä tässä ”uudessa maailman­järjestyksessä” tulee kamppailemaan kaksi leiriä: autoritaaristen hallintojen leiri ja demokraattisten hallintojen leiri.

Autoritaarista leiriä johtavat Venäjän Putin ja Kiinan Xi Jinping. Demokraattinen leiri koostuu länsimaista ja lännen turvallisuus­arkkitehtuurista – ”meistä”, Fogh Rasmussen sanoo.

”Demokraattinen leiri on voimakkaampi, koska meillä on suurempi osuus maailmantaloudesta. Jos me pääsemme yksimielisyyteen tietyistä periaatteista, me tulemme olemaan se leiri, joka asettaa kansainväliset normit ja standardit.”

Jos länsi ei siinä onnistu, tahdin tulevat määräämään Putin ja Xi.

”Venäjä tullaan enemmän tai vähemmän eristämään kansainvälisestä talous- ja finanssijärjestelmästä.”

Fogh Rasmussenin mukaan länsimaat ovat olleet liian naiiveja Venäjän ja Kiinan suhteen. Hän myöntää itsekin kuuluneensa siihen joukkoon, joka uskoi Venäjän ja Kiinan demokraattiseen tulevaisuuteen.

”Uskoin, että yhteistyön tie johtaisi demokraattiseen kehitykseen. Kävikin päinvastoin.”

Fogh Rasmussen sanoo, että Nato pyrki vuosien ajan pitämään Venäjän mukana eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin ratkaisuissa. Venäjälle luotiin keinoja osallistua Naton toimintaan, hän sanoo. Lisäksi Venäjälle vakuutettiin, että Naton laajeneminen ei uhkaisi Venäjää.

Mutta nyt Venäjään on vaikea luottaa. Luottamuksen palauttaminen tulee kestämään vuosia. Nykyinen kriisi ja sotatila eivät ratkea nopeasti, Fogh Rasmussen sanoo.

Hänen arvionsa mukaan Venäjä on tulevaisuudessa yhä eristetympi.

”Me näemme köyhemmän ja vähemmän kukoistavan Venäjän. Venäjä tullaan enemmän tai vähemmän eristämään kansainvälisestä talous- ja finanssi­järjestelmästä. Venäjä tulee kärsimään tästä tragediasta taloudellisesti, ja se osuu myös tavallisiin venäläisiin.”

Viime sunnuntaina maailman otsikoihin nousi ukrainalainen Butšan kaupunki lähellä Kiovaa. Venäläisten joukkojen vetäydyttyä Butšasta paljastui raakuuksia, joiden laajuutta ei vielä tiedetä. Myös muista kaupungeista tulee jatkuvasti uutta tietoa siviilien murhista ja hävityksestä.

Lue lisää: Motižinin kylästä paljastui järjestelmällinen siviileihin kohdistunut tuho – nyt asukkaat kertovat HS:lle, mitä kokivat: ”Heitä oli kidutettu, heidät hakattiin hengiltä”

Anders Fogh Rasmussen sanoo, ettei ole epäilystäkään siitä, että Venäjän joukot ovat syyllistyneet sotarikoksiin. Ukrainasta tulevia kuvia ja tietoja hän kuvaa ”sydäntä särkeviksi”.

Fogh Rasmussenin mukaan länsimaiden olisi nyt tehostettava Venäjä-pakotteita ja lähetettävä Ukrainaan lisää aseellista apua.

”Paras työkalu olisi nyt lopettaa kaikki venäläisen öljyn ja kaasun tuonti välittömästi.”

”Venäjän talous on katkaistava täydellisesti maailmantaloudesta.”

Tällä hetkellä länsi toimii ristiriitaisesti: se tukee Ukrainaa mutta rahoittaa samalla Putinin sotakonetta.

”Tätä kuviota on yhä vaikeampi selittää. Venäjän talous on katkaistava täydellisesti maailmantaloudesta.”

Entä pitäisikö Naton tehdä enemmän Ukrainan tukemiseksi Butšan tapahtumien jälkeen?

”Naton liittolaisten pitäisi lisätä aseiden toimituksia Ukrainan armeijalle. Suurin syy Ukrainan menestykseen on ukrainalaisten joukkojen ja ihmisten rohkeus, mutta Nato-liittolaisten asetoimituksia olisi lisättävä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat