Marinin hallituksen velka­vauhti on hirmuinen – vain lisää menoja ja velkaa voi olla edessä

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituskauden viimeistä kehysriihtä kuvaa ennen kaikkea valtion menojen kasvu, eikä sovittujakaan leikkauksia saatu tehtyä ilman kikkailua.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko, pääministeri Sanna Marin ja ympäristöministeri Emma Kari esittelivät julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2023-2026 tiistaina Valtioneuvoston linnassa.

6.4. 2:00 | Päivitetty 6.4. 6:50

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus sai viimeisen julkisen talouden suunnitelmansa valmiiksi poikkeuksellisen nopeasti.

Yleensä tähän niin sanottuun kehysriiheen on varattu vähintään kaksi päivää, mutta tällä kertaa riihi valmistui ensimmäisenä päivänään melkein virka-ajan puitteissa.

Itse riihen aikana hallitus ei käytännössä edes paljon neuvotellut, vaan jokseenkin kaikki oli päätetty jo viikonlopun ja maanantain aikana.

Lue lisää: Puolustukseen yli kaksi miljardia euroa, sosiaalitukiin korotus, miljardeja lisää velkaa – Tästä hallitus päätti

Viime vuonna riiheen tuhraantui yhdeksän päivää, kun hallitus riiteli menolisäyksistä niin, että keskusta melkein jo karkasi hallitusvastuusta opposition rauhaan.

Vielä viime vuoden lopulla näytti siltä, että edessä on jälleen rumaa draamaa.

Nelisen kuukautta sitten valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko väläytti lähtöä hallituksesta, mikäli kehyksistä ei pidetä kiinni ja menokuri ei pidä.

Ihan niin ei käynyt. Kehyksistä ikään kuin pidettiin kiinni, mutta menokuri ei pitänyt.

Ukrainan sota muutti kaiken.

Ensinnäkin hallituksen riitely väheni. Marinin hallituksen tavaramerkki, toisten julkinen syyttely, katosi tyystin.

Kaikki hallituspuolueet tajusivat, etteivät kansalaiset katso hyvällä, jos hallitus yrittää profiloitua omille äänestäjille riitelemällä muutamista kymmenistä miljoonista euroista samaan aikaan, kun Venäjä käy raakalaismaista hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Riitely ei olisi lisännyt turvallisuudentunnetta.

Vielä alkuvuodesta hallituksella oli kova pyrkimys pysyä viime keväänä sovituissa menoraameissa. Tuolloin sovittiin, että menot nousevat korkeintaan 500 miljoonalla eurolla vuonna 2023 tasosta, josta hallituspuolueet yhteisesti sopivat 2019.

Teknisesti 500 miljoonan euron rajaa ei ylitetty, mutta todellisuudessa se ylittyi reippaasti.

Hallitus ei saanut aikaiseksi edes lupaamiaan 370 miljoonan euron leikkauksia, vaan turvautui kehysriihikikkaan, jolla se pystyi kuittaamaan leikkauksista 42 miljoonaa euroa ilman, että mistään olisi leikattu.

Lue lisää: Hallitus käytti teknistä kikkaa ja jätti tekemättä aiemmin sopimiaan leikkauksia 42 miljoonan euron edestä

Se sai kuitenkin mahtumaan sopimaansa kehykseen monia menolisäyksiä.

Tämä onnistui, koska hallitus kehitti välineeksi ”kehyksen poikkeuslausekkeen”.

Tuon lausekkeen turvin kaikki Ukrainan sodasta johtuvat menot siirretään menokuria säätelevän kehyksen ulkopuolelle. Valtaosa näistä on vain joitakin vuosia kestäviä menolisäyksiä.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät miljardien eurojen asehankinnat, Ukrainaan annettu apu, pakotteiden aiheuttamat välittämät menot valtiolle ja huoltovarmuushankintoja.

Kuten myös investoinnit, jotka lisäävät kotimaista energiantuotantoa ja vähentävät riippuvuutta Venäjän energiasta.

Rahan jakaminen on tunnetusti helpompaa kuin leikkaukset.

Valtio velkaantuu ihan yhtä paljon, olipa rahoja sitten merkitty mystiseen ”kehykseen” tai ei.

Kehyskuri on kuitenkin luotu juuri sitä varten, ettei valtio velkaantuisi holtittomasti.

Tämän takia se on ollut yleensä hallituksille pyhä. Tämä on tarkoittanut, että hallitukset lisäävät menoja vain, jos ne leikkaavat jostain muualta. Poliitikoilla on suuri houkutus lisätä menoja etenkin ennen vaaleja.

Marinin hallituskautta ja erityisesti viimeistä kehysriihtä kuvaa ennen kaikkea erittäin merkittävä valtion menojen kasvu ja velkaantuminen.

Rahan jakaminen on tunnetusti helpompaa kuin leikkaukset. Tämä myös selittää, miksi kehysriihi valmistui ajoissa.

HS:n tietojen mukaan moni ministeriö yritti lisätä menoja ikään kuin Ukrainan sodan ja huoltovarmuuden varjolla, mutta valtiovarainministeriön punakynä ruksi näitä ehdotuksia ahkerasti.

Kuitenkin vasta myöhemmin näkee, kuinka suurta osaa esimerkiksi kehyksen ulkopuolelle sijoitetuista investoinneista voidaan perustella Ukrainan sodalla.

Toinen vaihtoehto olisi ollut kokoomuksen suosima linja, että menot katetaan esimerkiksi leikkaamalla sosiaalietuuksista. Suhdannepoliittisesti valtion ei tuloja ole ainakaan vielä järkevää lisätä, mutta sota ei olekaan suhdannepolitiikkaa vaan sotaa.

Suomen velka nousi ennätykseen toisessa maailmansodassa, ja se olisi tapahtunut, vaikka hidasteena olisivat olleet hurjatkin menokehykset.

Merkittävimmät menolisäykset johtuvat Venäjästä ja sen hyökkäyksestä Ukrainaan. Panostukset turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja pakolaisiin kasvattavat valtion velkaa tänä ja ensi vuonna noin kaksi miljardia euroa.

Lue lisää: Lisää kertausharjoituksia, henkilöstöä ja aseistusta: Hallitus hyväksyi puolustus­ministeriön esityksen yli kahden miljardin lisärahasta sellaisenaan

Vaikka menojen lisääminen on helppoa ja mukavampaa kuin leikkaaminen, hallitus olisi todennäköisesti mieluummin elänyt maailmassa, jossa nyt tehtyjä menolisäyksiä ei olisi tarvinnut tehdä.

Oppositiokin olisi varmaankin tehnyt vastaavat lisäykset puolustusmenoihin. Sekä kokoomus että perussuomalaiset myös kehuivat niitä, vaikka velkaantumisesta tulikin moitteita.

Edessä voi olla vain lisää menoja ja velkaa.

Suurin osa Marinin hallituksen lisäämistä valtion menoista ei johdu hallituksesta, vaan koronaviruksesta ja Venäjästä.

Silti on huolestuttava fakta, että Suomen valtio on koronaviruksen ja Ukrainan sodan mutta myös muiden Antti Rinteen (sd) ja Marinin hallitusten tekemien menolisäyksien takia merkittävästi velkaantuneempi kuin se oli hallituksen aloittaessa.

Se on huolestuttavaa etenkin siksi, että kansakunnan ikääntyessä valtion menot uhkaavat kasvaa samaan aikaan kun työväestön suhteellinen osuus pienenee.

Velkavauhti on hirmuinen. Tiistaina julkistamien tietojen mukaan valtio velkaantuu lisää noin 7 miljardilla eurolla joka vuosi 2023–2026.

Ensi vuonna valtiolla on velkaa 144 miljardia euroa ja vuonna 2026 noin 165 miljardia euroa.

Eurooppa velkaantuu keskimäärin mahdollisesti vielä enemmän kuin Suomi, mutta se ei Suomea lohduta.

Kukaan ei tiedä, mitä vielä on edessä. Sota voi olla vasta alussa.

Inflaatio ja korot ovat nousussa, samoin energian hinta. Kaikki nämä ovat perinteisesti talousvauhdin ja samalla hyvinvoinnin rahoituksen suurimpia hidasteita. Edessä voi olla vain lisää menoja ja velkaa.

Valtiovarainministeri Saarikko sanoi tiistaina, että sodan takia tulevaisuus on harvinaisen sumuinen.

”Koronan vaikutukset talouteen olivat verrattain tilapäisiä, sen sijaan sodan vaikutus lienee pysyvä”, sanoi Saarikko tiistaina tiedotustilaisuudessa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat