EU-maat jatkavat Venäjän diplomaattien karkotuksia – lähetystöistä nimetään työntekijät, jotka ovat ”epätoivottuja henkilöitä”

Suomi karkotti viimeksi venäläisdiplomaatin julkisesti vuonna 2018 Salisburyn myrkkyiskun takia. Kaikki karkotukset eivät päädy julkisuuteen.

Venäjän suurlähetystön portti Helsingissä.

6.4. 14:30

Bryssel

EU-maat jatkoivat keskiviikkona venäläisdiplomaattien karkotuksia. Tuoreimpana joukkoon liittyi Kreikka, joka ilmoitti kaikkiaan 12 venäläisen diplomaatin olevan epätoivottuja henkilöitä.

Suomi valmistelee vastaavaa päätöstä, ulkoministeriöstä kerrottiin tiistaina HS:lle.

EU-maat aloittivat diplomatiassa käytetyn järeän toimen sen jälkeen, kun viikonvaihteessa alkoivat levitä tiedot venäläisten tekemistä hirmuteoista siviilejä kohtaan Kiovan ympäristössä.

Italia ilmoitti tiistaina karkottavansa 30 venäläisdiplomaattia. Karkottamisista ovat kertoneet ainakin Ruotsi, Tanska, Liettua, Latvia, Viro, Espanja, Portugali, Slovenia, Saksa ja Ranska. Liettua vei karkotuksen korkeimmalle tasolle ja lähetti Venäjän suurlähettilään kotiin.

Myös EU karkottaa diplomaatteja. Korkean edustajan Josep Borrellin päätöksellä EU julisti epätoivotuiksi henkilöiksi 19 diplomaattia, jotka työskentelivät Venäjän pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä. Syynä oli perustelujen mukaan se, että he osallistuivat toimintaan, joka ei vastannut heidän diplomaattiasemaansa.

Guardian-lehden laskujen mukaan yli 300 venäläisdiplomaattia on joutunut poistumaan asemapaikaltaan Euroopasta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.

Ulkoministeriöstä kerrotaan karkottamisen olevan aina kansallinen päätös. Karkottaessaan Suomi nimeää tietyt Venäjän suurlähetystön palveluksessa olevat henkilöt, ”joiden läsnäolo ei ole enää suotavaa”.

Aiemmin käytäntönä on ollut, että tällainen epätoivottu henkilö eli persona non grata saa 14 päivää aikaa poistua maasta.

Karkottaminen on diplomatiassa tapa osoittaa tyytymättömyyttä vieraan maan toimintaan. EU-maat ovat perustelleet karkottamisia kansallisella turvallisuudella.

Edellisen kerran Suomi karkotti yhden venäläisdiplomaatin vuonna 2018 vastatoimena sille, että Venäjä todistettavasti teki myrkkyiskun Salisburyssa Britanniassa. Iskussa entinen venäläinen vakooja Sergei Skripal ja tämän Julija-tytär altistuivat novitšok-myrkylle.

Tuolloin länsimaat yhteisrintamassa karkottivat venäläisdiplomaatteja. EU-maista vain noin puolet lähti toimeen mukaan. Venäjä vastasi samalla mitalla karkottamalla vastavuoroisesti länsimaiden lähetystöjen palveluksessa olleita.

Lue lisää: Länsimailta rajut toimet Venäjää vastaan Salisburyn myrkkyiskun takia, ainakin 14 EU-maata kertoi diplomaattien karkotuksista – Suomi mukana rintamassa, Niinistö odottaa Venäjän reaktiota

HS kertoi tuolloin, että poikkeuksellista Suomen tekemässä karkotuksessa oli sen julkisuus.

Tiedossa on ollut, että Suomesta poistuu ilman julkisuutta 1–2 venäläistä vuodessa, kun he ovat jääneet kiinni suomalaisten värväämisestä tai muusta laittomasta tiedonhankinnasta.

Lue lisää: Suomi lähettää salassa venäläisiä kotiin lähes joka vuosi – nyt karkotettava Venäjän diplomaatti on vakoilusta epäilty, kertovat asian­tuntijat HS:lle

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat