Puolustusvoimat otti heti oppia Ukrainan sodasta

Hallituksen Puolustusvoimille osoittamassa lisärahoituksessa näkyy jo Venäjän hyökkäyssodasta otetut opit, kirjoittaa HS:n toimittaja Jarmo Huhtanen analyysissaan.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä kehysriihessä sovituista hallituksen investoinneista Suomen turvallisuuteen.

6.4. 20:01

Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat kertoivat keskiviikkona tarkemmin siitä, mihin puolustushallinto kohdistaa hallituksen kehysriihessä osoittamat lisärahat.

Hallitus on päättänyt sijoittaa puolustuksen vahvistamiseksi runsaasti yli kaksi miljardia euroa lisää lähivuosien aikana.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen turvallisuustilannetta niin paljon ja niin nopeasti, että hallitus joutui päättämään lyhyen ajan sisällä jo kolmannesta suuresta satsauksesta maanpuolustukseen.

Kaksi muuta miljardihanketta ovat aiemmin päätetyt uusien sotalaivojen rakentaminen ja hävittäjäkoneiden ostaminen.

”Kaikki totuttu on nyt haastettu”, sanoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa.

”Puolustuskyvyn parantaminen aloitetaan välittömästi.”

Puolustusministeri Kaikkonen korosti, että pääosa lisärahoituksesta osoitetaan materiaalihankintoihin ja jo olemassa olevan kaluston lisähankintoihin. Varsinaisten uudishankintojen osuus on hänen mukaansa pieni.

Edellä mainittu kertoo siitä, että aiemmin tehtyihin valintoihin ollaan tyytyväisiä mutta määrään tyytymättömiä. Toisaalta se kertoo siitä, että puolustuksen uudishankinnat ovat usein jopa vuosikymmenen kestäviä projekteja.

Puolustushallinto ei kerro yksityiskohtia, mitä kaikkea puolustustarviketta on ostoslistalla.

Kerrotuista tiedoista voi kuitenkin päätellä, että Suomessa on seurattu silmä tarkkana Ukrainan sodan kulkua ja verrattu tapahtunutta omiin suunnitelmiin.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen puhui tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Ukrainan sodan opit ovat joko vahvistaneet vanhoja käsityksiä tai näkyvät muuten oikeastaan kaikissa edessä olevissa hankinnoissa.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen korosti keskiviikkona, että sota Ukrainassa on osoittanut Suomen puolustuksen kehittämisen lähtökohdat oikeiksi.

Hänen mukaansa riittävä puolustuskyky on välttämätön tilanteessa, jossa hyökkäys joudutaan ainakin aluksi ottamaan vastaan vain kansallisin voimin.

Yksi Ukrainan sodan opeista on se, että Venäjää vastaan tarvitaan runsaasti panssarintorjunta- ja ilmatorjuntavälineitä. Tämä johtuu siitä, että panssari- ja ilmasodassa Venäjällä on aina kaluston suhteen määrällinen ylivoima.

Puolustaja tarvitsee esimerkiksi sinkoja ja panssarintorjunta­ohjuksia kymmeniätuhansia. Ukraina on opettanut, että niiden päivittäinen kulutus on valtava kun vastassa on mekanisoitu panssariarmeija.

Suomalaisten sotilaiden verenperintöä on muisto siitä, millainen merkitys saksalaisten toimittamilla panssarinyrkeillä ja -kauhuilla oli kesän 1944 suurtaisteluissa Karjalankannaksella.

Niinpä ei olekaan ihme, että Puolustusvoimat ilmoittaa ostavansa lisärahalla panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseistusta.

Modernit panssarintorjunta­ohjukset ovat osoittautuneet Ukrainassa hyvin tehokkaiksi venäläispanssareita vastaan.

Vaikka sitä ei ole ääneen sanottukaan, Ukrainan sodasta tuttuja ja Suomen armeijan nykykalustoon kuuluvia NLAW-panssarintorjuntaohjuksia hankitaan varmasti lisää.

Ukrainalainen sotilas kantoi NLAW-panssarintorjuntaohjusta juoksuhaudassa lähellä Kiovaa maaliskuussa.

Puolustusvoimat kertoo hankkivansa lisää ohjuksia myös meri- ja ilmapuolustukseen. Nämä ohjukset ovat kalliita, minkä vuoksi niitä ei ole ollut varaa pitää suuria määriä varastoissa.

Suomessa on varmasti pantu merkille, miten helposti Venäjä hallitsee Ukrainan merialuetta Mustallamerellä ja kykenee uhkaamaan rannikolle tehtävällä maihinnousulla.

Modernit meritorjuntaohjukset ovat täsmäase tällaista vastaan, myös Itämerellä.

Kenraali Kivinen kertoi, että Puolustusvoimat aikoo nopeuttaa uusien tiedustelulennokkien hankintaa. Samalla selvitetään aseistettujen eli militaarislangilla ”hyötykuormalla” varustettujen lennokkien soveltumista Suomen oloihin.

Tiedustelulennokit ja ohjuksia ampuvat lennokit ovat osoittaneet tehonsa Ukrainassa. Kivinen tosin varoitteli, että vuodenajat ja maaston luonne ovat siellä erilaisia kuin Suomessa.

Kivisen mukaan Suomi aikoo myös parantaa joukkojensa pimeätoimintakykyä. Yksi Ukrainan sodan huomioita on ollut se, miten vähän venäläisillä on ollut pimeänäkölaitteita. Pimeätoimintakyky on yllättäen ollut venäläisten heikkous.

Venäjän hyökkäyksen aikana on jälleen havaittu, että perinteinen tykistö ei ole kadonnut mihinkään taistelukentiltä.

Erityisen toimivia ovat panssarihaupitsit, joita niiden itsenäinen liikkuminen suojaa modernin teknologian mahdollistavalta nopealta vastatykistö­toiminnalta.

Suomi hankki joitakin vuosia sitten panssarihaupitseja Etelä-Koreasta, ja Suomella on yhä optio ostaa niitä lisää. Puolustusministeri Kaikkonen myönsikin keskiviikkona, että nyt harkitaan optioon tarttumista.

Ukraina on toivonut lännestä apua saadakseen ilmatorjuntansa avuksi korkeatorjuntajärjestelmiä, joita sillä on liian vähän.

Yksi Suomenkin puolustuksen suurimpia puutteita on juuri korkeatorjuntajärjestelmän puuttuminen. Tällaista ollaan kuitenkin parhaillaan hankkimassa, ja siihen on jo rahoitus olemassa.

Tavoitteena on, että korkeatorjunta­ohjusjärjestelmän ostopäätös tehtäisiin ensi vuodenvaihteessa. Se tiedetään jo nyt, että ohjusjärjestelmä on israelilainen.

Kenraali Kivinen sanoi keskiviikkona, että korkeatorjunta ”on tärkeä suorituskyky meille”. Hän myös sanoi, että Puolustusvoimat selvittää joidenkin käynnissä olevien hankkeiden nopeuttamismahdollisuutta.

Eipä olisi ihme, jos korkeatorjuntaohjuksien hankinta olisi nopeutettavien listalla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat