HS seuraa, miten Nato-maat kommentoivat Suomen mahdollista hakemusta: lista näyttää 18 maan kannat

HS kokoaa yhteen Nato-maiden kannanottoja Suomen mahdollisesta jäsenhakemuksesta ja hakemuksen käsittelyyn kussakin maassa kuluvasta ajasta. Tiedot kootaan tähän juttuun.

Suomi tekee päätöksiä turvallisuuspoliittisesta tulevaisuudestaan kevään aikana. Nato-maiden lippuja liehui puolustusjärjestön päämajan edustalla Brysselissä helmikuussa 2020.

10.4. 10:35 | Päivitetty 10.4. 19:58

Suomi päättää kevään aikana, hakeeko se Naton jäsenyyttä vai ratkaiseeko se turvallisuuspoliittisen asemansa muuttuneessa maailmantilanteessa jollakin muulla tavalla.

Jos Suomi päättäisi hakea jäsenyyttä, pitäisi kaikkien Naton nykyisten jäsenmaiden hyväksyä Suomi mukaan puolustusliittoon. Natossa on nykyisin 30 jäsenmaata.

HS:n kokoamien tietojen mukaan 14 Nato-maata on jo ilmaissut julkisesti tukevansa Suomen mahdollista hakemusta. Loput asiasta julkisesti kertoneet maat eivät ole antaneet selkeää vastausta tai ovat kieltäytyneet kommentoimasta asiaa HS:lle. Esimerkiksi Turkin ja Hollannin kannanotot voi kuitenkin tulkita myönteisiksi.

Muut maat eivät ole ottaneet asiaan kantaa eivätkä niiden hallitukset ole vastanneet HS:n niille lähettämiin kysymyksiin.

Mikään maa ei ole kertonut vastustavansa jäsenyyttä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on todennut useaan otteeseen, että Naton ovet ovat avoinna, käsittely nopeaa ja Suomen Ruotsin hyväksyminen liittoumaan todennäköistä, jos maat jäsenyyttä päättävät hakea.

”Jos he hakevat [jäsenyyttä], odotan, että kaikki 30 liittoutuman maata toivottavat heidän tervetulleeksi ja löydämme tavan tehdä asian nopeasti”, Stoltenberg totesi esimerkiksi huhtikuun alussa uutiskanava CNN:n haastattelussa.

Myös Suomen valtiojohto on ilmaissut, että vastustajia ei ole Suomella tiedossa.

”Kyllä minun ymmärtääkseni lähtökohtana on se, että ei ole kuulunut mistään poikittaista sanaa. Sanotaan näin”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi tilannetta Iltalehden haastattelussa huhtikuun alussa.

Kukin Nato-maa päättää kuitenkin asiasta erikseen. Siksi HS pyrkii kevään aikana hankkimaan julkisen kannan Suomen mahdolliseen hakemukseen mahdollisimman monelta Naton jäsenmaalta.

HS on hankkinut tietoja maiden valtiojohdon tiedotustilaisuuksista Suomessa ja ulkomailla, lähestymällä Nato-maiden hallituksia suoraan sekä haastattelemalla maiden suurlähettiläitä.

Kannat kootaan alta löytyvään päivittyvään taulukkoon. Taulukossa ovat mukana vain ne Nato-maat, joilta HS on saanut vastauksen.

Mahdollisen hakemuksen hyväksyminen edellyttäisi myös hyväksymistä Nato-maiden parlamenteissa. Tässä ratifioinnissa voi kestää jopa kuukausia.

Oikaisu 10.4. kello 19.41: Jutun taulukosta julkaistiin aiemmin puutteellinen versio, jossa maiden lukumäärä ei vastannut jutun tekstiä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat