Veronmaksajien keskusliitto: Hallituksen päätökset eivät helpota tavallisen palkansaajan tilannetta hintojen noustessa

Indeksikorotus tuomassa pientä helpotusta eläkeläisille ja etuuksien saajille, pitkämatkalaiset hyötyvät työmatkavähennyksen väliaikaisesta korotuksesta.

Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen

6.4. 14:10

Hallituksen viimeaikaiset päätökset eivät ole helpottamassa tavallisen palkansaajan rahatilannetta erityisesti energian hintojen noustessa nopeasti.

Veromaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo STT:lle, että hinnat ja palkat käytännössä ratkaisevat palkansaajan ostovoiman, sillä hallitus ei ole tehnyt siihen vaikuttavia päätöksiä.

”Palkat eivät nouse samassa suhteessa kuin hinnat tällä hetkellä, eli ostovoima on uhattuna. Ja jos katsoo hallituksen päätöksiä, ne vaikuttavat tähän hyvin vähän”, Lehtinen sanoo.

Palkansaajan tuloverotus ei ole kiristymässä, muttei myöskään kevenemässä samalla kun inflaatio kiihtyy. Myöskään kulutusverotukseen ei ole tulossa muutoksia, jotka lieventäisivät nousupaineita.

Lue lisää: Puolustukseen yli kaksi miljardia euroa, sosiaalitukiin korotus, miljardeja lisää velkaa – Tästä hallitus päätti

Eläkeläisten ja muiden tulonsiirtoja saavien tilannetta helpottaa jossain määrin hallituksen kehysriihessä tekemä päätös aikaistaa kansaneläkeindeksiin sidottujen sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusta.

Korotuksen tarkempi määrä ja toimeenpanon ajankohta tarkentuvat jatkovalmistelussa, mutta opetusministeri Li Andersson (vas) sanoi eilen kehysriihen tiedotustilaisuudessa, että alustavan arvion mukaan esimerkiksi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan bruttomäärä voisi tämän indeksikorotuksen myötä nousta 20–30 eurolla.

Veronmaksajien Lehtinen arvioi tämän jossain määrin helpottavan näiden tulonsiirtojen saajien tilannetta.

”Se riippuu aina kyseisestä henkilöstä, että kuinka paljon niitä kuluja on. Voidaan sanoa, että moni ihminen käytännössä kuittaa nousupaineet sillä, että käyttää esimerkiksi energiaa vähän vähemmän. Uskon, että moni autoilijakin vähän miettii ajamisiaan”, Lehtinen sanoo.

Ylimääräinen indeksikorotus koskee kansaneläkeindeksiin sidottuja sosiaaliturvaetuuksia, kuten takuu- ja kansaneläkettä, työttömyysturvaetuuksia, perustoimeentulotukea, vähimmäismääräistä sairaus- ja vanhempainpäivärahaa sekä opintorahaa.

Korotus heijastuu myös eläketulovähennykseen, joka auttaa työeläkettä saavia eläkeläisiä. Syynä indeksikorotukselle on hallituksen mukaan energiahinnan nousu sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan, jotka ovat nostaneet elinkustannuksia.

Hallitus kertoi eilen tiedotteessaan, että se toteuttaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin aikaistetusti jo tämän vuoden aikana, kuitenkin viimeistään elokuun alusta.

Jo ennen Ukrainan sodan alkamista hallitus päätti korottaa työmatkavähennystä polttoaineiden hintojen nousun takia.

STT:n tietojen mukaan hallitus antaa esityksen väliaikaisesta korotuksesta huomenna.

Matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 7 000 eurosta 8 400 euroon. Kilometrikohtaisen matkakuluvähennyksen määrää omalla autolla kuljettaessa korotettaisiin 25 sentistä 30 senttiin kilometriltä.

Väliaikainen korotus olisi tiettävästi voimassa heinäkuusta vuoden loppuun. Lakia sovellettaisiin tämän verovuoden verotuksessa.

Vähennyksen nosto hyödyttää etenkin autoilijoita, jotka ajavat pitkää työmatkaa.

Veronmaksajien Lehtinen toteaa, että kriteerit vähennyksen saamiselle auton käytön perusteella ovat tiukat, joten työmatkavähennyksen korotus koskee varsin rajattua työssäkäyvien joukkoa muualla kuin suurissa kaupungeissa.

”Se on täsmäratkaisu heille, joilla on pidempi etäisyys töihin eikä joukkoliikennettä ole. Se on merkittävä kohennus niille, joita se koskee”, Lehtinen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat