Tällaisia palkkoja kunta-alalla maksetaan – kirjasto­pedagogi viihtyy työssään, vaikka ”palkka on koulutukseen nähden umpisurkea”

Kokonaisansiot kunta-alalla olivat vuoden 2020 lokakuussa keskimäärin 3  372 euroa kuukaudessa, mutta haitari on leveä.

Kirjastopedagogi Sonja Peschkow tuntee tekevänsä tärkeää: ”Tiedän vakioasiakkaat ihan nimeltä.”

18.4. 11:34

Kirjastopedagogi, filosofian maisteri Sonja Peschkow, 54, on työskennellyt yli 20 vuotta Tapiolan kirjastossa eikä vaihtaisi muuhun ammattiin, vaikka ”palkka on koulutukseen nähden umpisurkea”.

Peschkowin kuukausipalkka lisineen on noin 3 000 euroa.

Luontoa ja kirjoja rakastava Peschkow luki yliopistossa ekologiaa ja evoluutiobiologiaa mutta hankki myös kirjastoalan pätevyyden.

”Työmme on yhteiskunnalle tärkeää, sillä tuomme niin nuorille kuin eläkeläisille iloa, tukea ja sivistystä. Kirjasto on julkinen tila, jossa kukaan ei vaadi mitään eikä kenenkään tarvitse ostaa mitään”, Peschkow sanoo.

”Lakko on todella oikeutettu, sillä palkallani tuskin pystyy kattamaan yksinhuoltajan normaalin elämän, ja kyllä ihmisen pitäisi tulla toimeen yhdellä työllä”, Peschkow sanoo.

Peschkow on osallistumassa kunta-alan laajaan lakkoon, joka alkaa pääkaupunkiseudulla 3. toukokuuta, jollei sopimusta työriidassa sitä ennen synny.

Peschkow kannattaa monivuotista palkkaohjelmaa.

”Päättäjät ovat nyt aika hiljaa, vaikka yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi nostaa julkisen alan pienipalkkaisten palkkoja kuin ajaa heidät toimeentuloluukulle.”

Kirjastopedagogi Sonja Peschkow muistuttaa, että hänen työhönsä kuuluu paljon muutakin kuin huolehtia kirjoista: ”Opastamme asiakkaita tiedonhaussa ja lähdekritiikissä.”

Neuvottelut kunta-alan noin 425 000 palkansaajan uusista työehtosopimuksista ovatkin jumittuneet ennen muuta kiistaan monivuotisista palkkaohjelmista.

Ohjelmia vaativat kaikki kunta-alan työehdoista neuvottelevat palkansaajien järjestöt, mutta maksajaa niille ei hevin löydy.

Hoitajien järjestöt Tehy ja Super ovat esittäneet viisivuotista palkkaohjelmaa, joka toisi normikorotusten päälle 3,6 prosentin lisät vuodessa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on vaatinut 4,7 prosentin lisäkorotuksia usealle vuodelle.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ei ole tarkkaa prosenttilukua esittänyt, mutta sekin pitää palkkaohjelmaa ehtona sovun synnylle. Peschowin liitto on Akavan Erityisalat, jonka puolesta Juko neuvottelee.

Palkkaohjelmien avulla ansiokehityksestä jälkeen jääneitä pieniä palkkoja voitaisiin nostaa, kun yksityisen sektorin liukumista liukumista ei ole päästy osalliseksi kunnissa.

Tehy ja Super perustelevat vaatimuksiaan palkkojen jälkeenjääneisyyden lisäksi myös hoitoalan tuntuvalla työvoimapulalla: kunnon palkka lisäisi sen veto- ja pitovoimaa.

Kaikkia pienipalkkaisia aloja ei kuitenkaan vaivaa pula työvoimasta, vaan siitä voi olla jopa ylitarjontaa, jolloin paikallisista bonuksista on turha haaveilla.

Palkkatasoa verrataan usein myös ammatin vaatimaan koulutustasoon, mutta korkeakaan tutkinto ei aina näy palkkakuitissa.

Mitä kuntien ja kuntayhtymien työntekijöille ja viranhaltijoille sitten maksetaan?

Kunta-alalla kokonaisansiot olivat vuoden 2020 lokakuussa – jolta ajalta Tilastokeskuksen uusimmat tiedot ovat – keskimäärin 3  372 euroa kuukaudessa, mutta haitari on leveä.

Alimmat kokonaisansiot ovat noin pari tonnia kuukaudessa. Esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajalla ne ovat 2 176, laitoshuoltajalla 2 311, varhaiskasvatuksen lastenhoitajalla 2 413 ja koulusihteerillä 2 490 euroa.

Korkeimpiin kokonaisansioihin eli noin 10 000 euroon kuukaudessa yltävät vain maakuntajohtajat ja ylilääkärit. Terveyskeskuslääkärin ansiot ovat 7 010 euroa.

Palkkatilastot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin kokoaikaisista kuukausipalkkaisista palkansaajista.

Kokonaisansioihin luetaan kaikki lisät, kuten vuorolisät ja ylityökorvaukset. Tehtäväkohtaisella palkalla tarkoitetaan tehtävän vaativuuden mukaista palkkaa ilman mitään palkanlisiä.

Kunta-alan sopimuksissa tehtäväkohtaisen palkan osuus kokonaisansioista on 66–90 prosenttia. Pienin tämä osuus on lääkäreillä, joiden päivystyskorvaukset tilastoidaan ylityökorvauksiksi.

Eniten julkisuudessa ovat olleet hoitajien työehdot, joita Tehy ja Super sekä niiden neuvottelujärjestö Sote ry ovat pitäneet esillä.

Syksyn 2020 palkkalistauksessa onkin lähes 27 000 lähihoitajaa, joista noin 90 prosenttia on naisia.

Tehtäväkohtainen palkka toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneella lähihoitajilla on 2 206 euroa, mutta lisät nostavat kokonaisansiot 2 902 euroon kuukaudessa.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita sairaanhoitajia tilastossa on 33 000, ja heistäkin noin 90 prosenttia on naisia. Vastaavat ansiot kuukaudessa ovat 2 567 ja 3 310 euroa.

Kunta-alan palkansaajia kuuluu myös Ammattiliitto Jytyyn, joka on yksi meneillään olevan työriidan osapuolista. Jytyn suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus.

Kaikkiaan erilaisia ammattinimikkeitä on järjestössä edustettuina noin 2 000. Monet työpaikat ovat myös moniammatillisia eli vaativat laaja-alaista osaamista.

Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros nostaa jäsenistöstä esimerkiksi nuorisotyöntekijät, joilla on jo pääosin yhteisöpedagogin ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto mutta joiden kokonaispalkka jää 2 300–2 400 euroon kuukaudessa.

”Myös kuntien taloushallinnon vaativia töitä tekevillä on tradenomin tutkinto ammattikorkeakoulusta, mutta palkkataso on vain 2 100– 2 400 euroa kuukaudessa”, Sauros sanoo.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on niinikään myös kuntien työntekijöitä edustava ammattiliitto, jonka jäsenillä ammattinimikkeitä on tuhatkunta.

Jyty ja JHL muodostavat yhdessä Julkisen alan neuvottelujärjestö Jaun, joka edustaa noin kolmasosaa kunta-alan henkilöstöstä.

JHL:n jäsenten aloja ovat esimerkiksi hoito ja hoiva, kasvatus, sivistys, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus.

Neuvottelujohtaja Kristian Karrasch poimii pienipalkkaisista esimerkkiammatteja, kuten kirjastovirkailija (kokonaisansiot 2  397 euroa), perhepäivähoitaja (2 090), ruokapalvelutyöntekijä (2 239) ja välinehuoltaja (2 375).

Akavalaisia ammatteja kunta-alan työriidassa edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, joka neuvottelee 35 liiton puolesta.

Niitä ovat esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Talentia, Suomen terveydenhoitajaliitto, Psykologiliitto, Akavan erityisalat, Lääkäriliitto, Suomen lakimiesliitto, Upseeriliitto ja Suomen poliisijärjestöjen liitto.

Perusesimerkki pienipalkkaisista opettajista ovat varhaiskasvatuksen opettajat eli entiset lastentarhanopettajat. Heidän koulutuksensa on yleensä alempi korkeakoulututkinto.

KT:n tilastossa on varhaiskasvatuksen opettajan nimikkeellä yli 11 000 henkilöä, joista lähes kaikki ovat naisia. Tehtäväkohtainen palkka on 2 558 ja kokonaisansiot 2 822 euroa kuukaudessa.

Kyseessä on hoitajien tapaan myös paha työvoimapula-ala.

Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren nostaa myös farmaseutit, fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät ja suuhygienistit esimerkiksi ammateista, joihin vaaditaan ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, mutta kokonaisansiot jäävät noin 3 000 euroon.

Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari huomauttaa, että kuntien palkkalistoilla olevan korkeakoulutetun kirjastonhoitajan kokonaisansio on keskimäärin 2  757 ja museoamanuenssin 2  832 euroa.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella nuoriso-ohjaajalla summa on 2  547, kulttuurituottajalla 2  828, taidepedagogilla 2  225, konservaattorilla 2  503, liikuntakoordinaattorilla 2  797 ja informaatikolla 2  960 euroa kuukaudessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat