Naton pääsihteeri uskoo Suomen jäsen­hakemuksen nopeaan käsittelyyn: ”Venäjä on protestoinut aina, mutta siitä huolimatta Nato on laajentunut”

Jens Stoltenbergin mukaan jäsenyyshakemuksen ratifiointi kestää ”joitakin kuukausia” eri Nato-maissa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg lehdistötilaisuudessa Brysselissä torstaina.

7.4. 19:58

Bryssel

Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Venäjä on vastustanut jokaista Naton laajenemista viime vuosien aikana.

”Siitä huolimatta Nato on melkein kaksinkertaistanut jäsenmääränsä kylmän sodan päättymisen jälkeen. Silloin jäseniä oli 16, nyt meitä on 30. Laajeneminen on ollut menestystarina.”

Stoltenberg tapasi torstaina pohjoismaisia toimittajia ja vastasi HS:n kysymykseen, voisiko Venäjä yrittää estää Suomen Nato-hakemuksen aloittamalla jonkinlaisen konfliktin jo ennen kuin hakemus olisi jätetty. Nato ei ota jäsenekseen maita, joilla on konflikteja omilla rajoillaan tai alueillaan.

Stoltenbergin vastauksesta voinee päätellä, että Natossa on varauduttu Venäjän protestoivan, jos Suomi ja Ruotsi yhdessä tai erikseen jättävät jäsenhakemuksen. Hän ei kuitenkaan vastannut suoraan, voisiko Venäjän toiminta estää jäsenyyden.

”Kun Norja yhtenä perustajajäsenenä liittyi Natoon 1949, Neuvostoliitto vastusti sitäkin ja piti liittymistä vaarallisena provokaationa. Olimme silloin ainoa Nato-maa, jolla oli yhteinen raja Neuvostoliiton kanssa. Olimme tyytyväisiä, kun muut silloiset Nato-maat siitä huolimatta toivottivat Norjan tervetulleeksi”, norjalainen Stoltenberg sanoo.

Stoltenberg sanoi uskovansa, että Naton 30 jäsentä toivottavat Suomen lämpimästi tervetulleeksi.

”Uskon, että voimme tehdä päätöksen Suomen jäsenyydestä nopeasti. Sitä seuraava ratifiointiprosessi kestää joitakin kuukausia eri maissa.”

Jäsenhakemuksen hyväksyminen eli ratifiointi voi kestää eri maissa useista kuukausista jopa vuoteen.

Stoltenbergin pääsihteerikaudella Pohjois-Makedonia ja Montenegro ovat liittyneet Natoon.

”Presidentti Vladimir Putin protestoi, Venäjä protestoi, mutta nuo kaksi maata tekivät omat päätöksensä ja ne toivotettiin tervetulleiksi.”

Stoltenbergin mukaan on Suomen ja Ruotsin oma päätös, hakevatko ne jäsenyyttä yhdessä tai toisistaan erillään. Kumpikin maa on tehnyt läheistä yhteistyötä Naton kanssa vuosien ajan, mikä Stoltenbergin mukaan helpottaa päätöksentekoa Natossa.

”Tai ehkä toinen hakee ja toinen ei. Mutta se on täysin näiden maiden oma päätös. Nato kunnioittaa näiden maiden omaa päätösvaltaa toisin kuin Venäjä, joka yrittää pelotella, painostaa ja uhkailla jokaista maata, joka on hakenut Naton jäsenyyttä”, Stoltenberg sanoo.

Stoltenbergin mukaan Natolla on hyvä yhteys niin Suomen kuin Ruotsin poliittiseen johtoon.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) osallistui Naton ulkoministerikokoukseen torstaina. Hän kertoi aiemmin, että useat Nato-maat tiedustelivat Suomelta Naton kokouksen yhteydessä, millaista turvallisuusapua Suomi tarvitsisi Nato-jäsenhakemuksen käsittelyn aikana.

Kyse on niin sanotusta harmaasta ajanjaksosta, kun Suomi on mahdollisesti jättänyt jäsenhakemuksen, mutta sitä ei ole vielä ehditty hyväksyä 30 Nato-maassa. Sinä aikana Naton jäsenmaita koskevat turvatakuut eivät ole Suomelle vielä voimassa. Ne koskevat vain jäsenmaita.

Haaviston mukaan Nato-maissa ymmärretään, että ratifiointia voi olla syytä kiirehtiä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

NATO-maat jatkavat tukeaan Ukrainalle, jotta Ukraina selviää Venäjän hyökkäyksen edessä, Stoltenberg sanoo. Naton jäsenmaat ovat valmiita auttamaan Ukrainaa aiempaa enemmän esimerkiksi aseavulla.

"Jäsenet ovat sitoutuneita ja valmiita tukemaan Ukrainaa lisää", Stoltenberg sanoo.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba osallistui Naton ulkoministerikokoukseen torstaina. Kuleba sanoi ennen kokousta, että hänen asialistansa on lyhyt: ”Aseita, aseita, aseita.”

”Mitä enemmän aseita saamme ja mitä nopeammin ne saapuvat Ukrainaan, sitä enemmän ihmishenkiä säästyy”, Kuleba kertoi Nato-maille.

Stoltenberg sanoi torstaina, että Ukrainalle annettava aseapu pitää sisällään laajan kattauksen erilaisia asejärjestelmiä. Hän ei kuitenkaan halunnut tarkemmin täsmentää, millaisista aseista on kysymys.

Pakotteet, joita Naton jäsenmaat ja kumppanit ovat Venäjää vastaan asettaneet, ovat Stoltenbergin mukaan ennennäkemättömän kovia ja tulevat varmasti satuttamaan Putinin hallintoa. Viides pakotekierros on viimeistelyä vaille Brysselissä, jossa EU-mailla on mennyt odotettua pidempään päätöksenteossa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat