HS esittelee suuren työmarkkinapelin keskeiset toimijat. Kuvassa vasemmalta: Kuntatyönantajia edustavan KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen, hoitajaliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, teollisuuden työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, pääministeri Sanna Marin (sd) ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

He päättävät, miten suomalaisten palkoille käy

Työmarkkinoilla pelätään hoitajien palkkavaatimusten läikkyvän syksyllä vientialoille. Yhtenä ratkaisuna vaikeaan tilanteeseen kulisseissa pohditaan jo hylättyjä keskitettyjä ratkaisuja. HS esittelee suuren työmarkkinapelin keskeiset toimijat.


10.4. 8:31 | Päivitetty 10.4. 19:00

Suomen työmarkkinat ovat ajautumassa umpisolmuun. Hoitajien ja muiden julkisen sektorin työntekijöiden lakot uhkaavat laajeta, eikä ratkaisua ole näköpiirissä. Poliitikkojen paineet puuttua tilanteeseen rahalla kasvavat päivä päivältä. Työmarkkinoiden kulisseissa pelätään hintojen voimakkaan nousun tukemaa dominoefektiä, joka ajaa myös yksityisen sektorin kaaokseen syksyllä.

HS käy työmarkkinapelin keskeisten toimijoiden kautta läpi, miten tähän tilanteeseen on päädytty ja millaisia poikkeuksellisiakin ratkaisuja suljettujen ovien takana jo pohditaan.

Tehyn Millariikka Rytkönen kuvattiin HS:n haastattelussa noin 2 000 euroa maksavan Artekin Aalto-valaisimen vieressä. Seurasi somekohu, jonka jälkeen Rytkönen perusti uuden Milla ja lamppu -nimisen Instagram-tilin. Sillä hän poseeraa ”vähintään terveydenhoitajan palkan verran maksavien asioiden” vieressä.

Millariikka Rytkönen, Tehy – räväkän johtajan on pakko saada omilleen paljon

Lakon kasvot kuuluvat muun muassa sairaanhoitajia edustavan Tehyn puheenjohtajalle. Millariikka Rytkönen on asettanut tietoisesti panokset niin koviksi, ettei hänellä ole varaa hävitä. Omat luottavat johtajaansa, mutta työnantajapuolen ja muiden työntekijäliittojen silmissä Sdp-taustainen Rytkönen on ollut punainen vaate jo vuosia.

46-vuotias porvoolainen ajaa suorasanaisella ja kuvia kumartelemattomalla tyylillään hoitajille tuntuvaa palkkaohjelmaa. Se nostaisi viiden vuoden ajan palkkoja joka vuosi 3,6 prosenttia normaalien korotusten päälle. Yhteensä alan palkat voisivat näin nousta viidessä vuodessa peräti kolmanneksen, eli esimerkiksi 3 000 euron bruttoansio kohoaisi 4 000 euron bruttoansioksi.

Tehyn ja lähihoitajia edustavan Superin mukaan pelastusohjelma palauttaisi työvoimapulasta kärsivän alan vetovoiman ja olisi siksi välttämätön koko hyvinvointivaltiolle. Vaatimukset paremmista palkoista eivät tietenkään ole pohjimmiltaan peräisin liittojohtajalta vaan työoloihin ja tyhjiin vaalilupauksiin turhautuneilta hoitajilta.

Rytkönen on kuitenkin onnistuneesti nostattanut kentän vaatimuksia esimerkiksi näkyvällä ja räväkällä esiintymisellään sosiaalisessa mediassa.

Kun Twitterissä arvosteltiin sitä, että Rytkönen kuvattiin HS:n haastattelussa noin 2 000 euroa maksavan Artekin Aalto-valaisimen vieressä, tämä perusti uuden Milla ja lamppu -nimisen Instagram-tilin. Siellä hän poseeraa ”vähintään terveydenhoitajan palkan verran maksavien asioiden” kuten Allas Sea Pool -merikylpylän tai Ähtärin pandojen edessä.

Työnantajapuolen ja muiden julkisen sektorin työntekijäliittojen mielestä Rytkönen ei noudata mitään palkkaneuvottelujen niin sanottuja vakiintuneita sääntöjä: hän ajaa avoimesti hoitajille suurempia palkankorotuksia kuin vaikkapa kunnissa työskenteleville opettajille, päiväkotien työntekijöille, siivoojille tai keittäjille.

Tyypillisesti kunta-alan palkkaratkaisu on yhteinen eli yksi ammattiryhmä ei nouse toisten edelle. Nyt myös muut julkisen sektorin työntekijöitä edustavat liitot vaativat omilleen tuntuvia palkankorotuksia, koska ne eivät voi jättäytyä hoitajien vaatimusten varjoon. Esimerkiksi opettajia on jäämässä lakkoon eri puolilla maata.

Rytköstä eivät vakiintuneet käytännöt tai etiketit erityisesti kiinnosta. Hän näkee tehtäväkseen ajaa jäsenistönsä asiaa, eikä hän usko onnistuvansa nöyristelemällä tai osoittamalla solidaarisuutta muiden alojen työntekijöitä kohtaan. Tehy ja Super taistelevat paitsi työnantajaa myös muuta julkista sektoria vastaan. Rytkösen kantava ajatus on, että ”huonoa sopimusta emme tee”.

Vientiteollisuuden alkuvuodesta sopimat kahden prosentin palkankorotukset eivät missään nimessä riitä hoitajaliitoille. Vaikka ne eivät todennäköisesti saa läheskään vaatimansa suuruista palkka­ohjelmaa, Rytkönen ei aio luovuttaa ennen kuin hän saa sota­saaliikseen selvästi vientialoja suuremmat palkankorotukset ja mahdollisesti lupauksen palkkaohjelmasta.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen ei käytännössä voi luvata mitään kahden prosentin palkankorotuksia ylittävää.

Markku Jalonen, KT – julkisen kirstun vartija yrittää estää vuoden 2007 kierteen

Rytkösen vastapuolella hoitajien vaatimuksia patoaa parhaansa mukaan monissa työmarkkinaliemissä marinoitunut Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.

Jalosen tehtävänä on päästä työntekijöiden kanssa sopimukseen ja onnistua päättämään lakot. Mutta toisaalta hänen tehtävänsä on vahtia, että julkisen sektorin työntekijöiden vaatimukset vientialoja korkeammista palkankorotusprosenteista eivät toteudu eikä veronmaksajien rahaa käytetä liikaa.

Lakkovahdit vaativat rahaa KT:n toimitusjohtajalta Markku Jaloselta Meilahden sairaala-alueella huhtikuun alussa. Kuvassa Ulla Kotiluoto (vas.), Minna Päivinen, Satu Launonen-Tiala ja Mervi Klapuri-Kari.

Suomessa useat keskeiset päättäjät – esimerkiksi hoitajaliittoja lukuun ottamatta – ovat sitoutuneet siihen, että yksityisen sektorin vientiteollisuus määrittää katon muiden alojen palkankorotus­prosenteille. Monet katsovat viennin rahoittavan julkisen sektorin palkkoja, minkä vuoksi miesvaltaisten vientialojen tulisi saada lähtökohtaisesti vähintään samat palkankorotusprosentit naisvaltaisten julkisen sektorin alojen. ”Suomi elää viennistä”, kuuluu sanonta.

Markku Jalonen tuntee sanonnan hyvin. KT:n 61-vuotias toimitusjohtaja saattaa olla suurelle yleisölle melko vieras nimi, mutta hän on ollut etulinjassa monissa suurissa väännöissä. Jalonen aloitti KT:n työmarkkinajohtajana vuonna 2007, juuri ennen hoitajien edellisen suuren työtaistelun alkua.

Nyt hänen tehtävänsä on yrittää estää viidentoista vuoden takaisten tapahtumien toistaminen.

Lehtihaastattelussa työriidan aikana toukokuussa 2007 kuvattiin, että ”rennolta pojanklopilta vaikuttava” Jalonen näyttää ”itsekin vähän pöllämystyneeltä, että miten tässä on näin päässyt käymään”: yleensä kamerat kävivät paperimiesten eikä hoitajien astuessa pöytään. Jalosen oma puolue kokoomus oli kuitenkin eduskuntavaalien alla mennyt lupaamaan hoitajille palkankorotuksia.

Lopulta vuonna 2007 tuntuvia palkankorotuksia sai hoitajien vaatimusten vanavedessä koko kunta-ala, ja myös yksityisen sektorin työntekijät vaativat ja saivat työnantajiltaan vastaavat tuntuvat palkankorotukset.

Sitten finanssikriisi iski, ja vientiyritysten kilpailukyky sukelsi. Suomessa monet näkivät syyksi kokoomuksen ”Sari Sairaanhoitaja” -vaalikampanjan, jonka ansiosta hoitajat saivat lupauksen palkankorotuksista ja jonka myötävaikutuksella vientialojen vaatimukset kovenivat.

Nyt Jalosen tehtävänä on estää sama kierre. KT:n mukaan Tehyn ja Superin vaatima palkkaohjelma maksaisi lopulta bruttona 1,6 miljardia euroa vuodessa ja vaarantaisi siksi julkisen talouden kestävyyden.

Teoriassa tuntuvien palkankorotusten lupaaminen ei toki olisi mahdotonta. Valtio ottaa muutoinkin paljon velkaa, ja uudet palkankorotukset lisäisivät julkista velanottoa entisestään. Käytännössä Jalonen ei kuitenkaan voi luvata mitään kahden prosentin palkankorotuksia ylittävää. Siihen hän tarvitsisi luvan poliitikoilta, jotka säätelevät julkisia rahahanoja.

Sovittelulautakunnan varapuheenjohtajaksi nimitetyn Martti Hetemäen kykyyn ratkaista monimutkaisia ongelmia ovat luottaneet vuoron perään lukuisat hallitukset.

Martti Hetemäki – arvostettu kriisinratkoja kutsutaan taas hätiin

Koska työkiista ei ole ratkennut valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla, asiaa alkaa tämän esityksestä ratkoa työministeri Tuula Haataisen (sd) asettama sovittelulautakunta. Vaikka poikkeuksellisiin tilanteisiin tarkoitetun lautakunnan asettaminen on ollut harvinaista, mukana on nyt yksi konkari.

Haataisen nimittämää yhdeksänhenkistä lautakuntaa johtaa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, jolle tehtävä on uusi. Mutta varapuheenjohtajaksi nimitetty Martti Hetemäki oli mukana myös vuoden 2007 sovittelulautakunnassa.

Toissa vuonna valtiovarainministeriön kansliapäällikön tehtävästä eläköitynyt Hetemäki, 65, on yksi Suomen viime vuosikymmenten keskeisimmistä virkamiehistä. Hänen osaamiseensa luotetaan laajalti yli puoluerajojen.

”Hetemäki otti minutkin joskus kahden kesken ’puhutteluun’, kuten myös työnantajan edustajia. Se ei ollut mitään läksytystä, päinvastoin. Hän oli tunnekuohujen keskellä järjen ääni, joka viime hetkillä kertoi molemmille osapuolille, missä menevät rajat. Uskallan väittää nyt, että ilman hänen panostaan ja osaamistaan sopimusta ei olisi syntynyt”, kuvasi Tehyä edellisen suuren työtaistelun aikana johtanut Jaana Laitinen-Pesola sovittelulautakunnan työtä jälkikäteen.

Hetemäen kykyyn ratkaista monimutkaisia ongelmia ovat luottaneet vuoron perään lukuisat hallitukset, ja nyt siihen luottaa Sanna Marinin (sd) hallitus. Ongelma Hetemäellä ja muulla sovittelulautakunnalla on vain sama kuin KT:n Jalosella: jos poliitikot eivät anna mandaattia avokätisempään julkisen rahan myöntämiseen, ei riita välttämättä ole ratkaistavissa. Niin ehdottomia hoitajaliitot ovat vaatimuksissaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd) puhui oppositioaikanaan naisten yleislakosta. Nyt hänen hallituksensa valmistelee lakia, joka pakottaisi lakkoilevia hoitajia töihin.

Sanna Marin, Sdp – naisvaltaisen alojen asiaa ajanut pääministeri on ahtaalla

Pääministeri Sanna Marin on joutunut hoitajien lakon vuoksi ahtaaseen paikkaan. Painaviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin nyt keskittyvä Marin on toistuvasti painottanut, ettei valtio ole julkisen sektorin työkiistassa osapuoli. Hallitus haluaisi pysyä tulenaran kiistan ulkopuolella, mutta se näyttää mahdottomalta.

Hoitajien palkat ovat tulossa yhä enemmän valtion syliin, kun sote-uudistuksen vuoksi perustettavat hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Niiden rahoituksesta vastaa lähes yksin valtio. KT:n Markku Jalonen ei tule suostumaan yleisen linjan ylittävien palkankorotusten myöntämiseen ilman maan hallituksen eli viime kädessä Marinin hyväksyntää.

Hoitajien mielenosoituksessa vaadittiin rahaa pääministeri Sanna Marinilta lauantaina Helsingissä.

Nykyinen pääministeri vetosi vielä oppositiopoliitikkona ollessaan vahvasti julkisen sektorin palkankorotusten puolesta.

”Naisten pitäisi mennä yleislakkoon, jotta naisvaltaisten alojen palkkakehitys ja arvostus saataisiin ylös kuopastaan. Suomi pyörii pientä palkkaa saavien ja palkatonta työtä tekevien naisten uurastuksella”, Marin lausui vuonna 2018.

Rahan lupaamisen sijaan hallitus on valmistellut niin sanottua potilas­turvallisuuslakia, joka mahdollistaisi hoitajien velvoittamisen töihin. Työntekijäpuoli vastustaa lakia kiihkeästi, koska liitot pelkäävät sen heikentävän lakkoa.

Marin on vaarassa joutua työntekijäliittojen silmätikuksi. Hän on siksi puhunut perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd) ajamasta lakiesityksestä erittäin kriittisesti ja sanonut, että sen edistäminen olisi hänelle ”erittäin vastenmielinen teko”.

Vasemmistojohtoinen hallitus pohtii nyt tosissaan, pitäisikö heidän niin sanotusti sekaantua työmarkkinoihin ja luvata hoitajille ja muille julkisen sektorin työntekijöille näiden vaatimia palkankorotuksia. Hallitus näkee siinä riskejä. Vaa’an toisella puolella taas on mahdollisesti pitkittyvä lakkoaalto, joka on etenkin Sdp:lle ja vasemmistoliitolle ruutitynnyri vuotta ennen eduskuntavaaleja.

Riku Aallon johtaman Teollisuusliiton jäsenet haluavat inflaation eli hintojen nousun vuoksi joka tapauksessa tuntuvia korotuksia.

Riku Aalto, Teollisuusliitto – jos hoitajat saavat enemmän, teollisuusduunarit vaativat enemmän

Vaikka tällä hetkellä kyse on vain julkisesta sektorista, taustalla piilevät vielä suuremmat huolet. Hallituksen pelkona on, että osittainen vastaaminen hoitajien vaatimuksiin johtaisi täyteen kaaokseen syksyllä. Silloin vientialojen työntekijät neuvottelevat omista sopimuksistaan. Paineet ovat kovat.

Inflaation eli hintojen nousun vuoksi Riku Aallon johtaman Teollisuusliiton jäsenet haluavat joka tapauksessa tuntuvia korotuksia. Kun liitto sopi alkuvuodesta kahden prosentin palkankorotuksista, odotukset inflaatiosta olivat selvästi tämänhetkistä vähäisempiä.

Julkisen sektorin muita paremmat palkkaratkaisut voimistaisivat teollisuuden työntekijöiden palkkavaatimuksia edelleen. Teollisuuden työnantajia ja työntekijöitä on tyypillisesti yhdistänyt ajatus siitä, että julkisen sektorin kustannukset valuvat tavalla tai toisella teollisuuden maksettavaksi. Tämä selittää, miksi Teollisuusliitto ei ole millään lailla kommentoinut julkisen alan työtaisteluita.

Teollisuusliittoa vuodesta 2008 johtaneen Aallon, 56, uudelleen­valintavaali ensi vuonna mutkistaa tilannetta edelleen. Demari­taustainen Aalto ei voisi seurata vierestä, kun demari­taustainen Rytkönen onnistuisi hallituksen tuella nostamaan hoitajien palkkoja enemmän kuin Aallon edustamien teollisuustyöntekijöiden palkat nousevat.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ilmoittanut lopettaneensa tulopoliittisten kokonaisratkaisuiden tekemisen. Nyt sellaista kuitenkin pohditaan kulisseissa. EK:n toimitusjohtaja on Jyri Häkämies.

Jyri Häkämies, EK – voisiko työnantajapuoli sittenkin lähteä keskitettyyn ratkaisuun?

Lähes umpisolmuun ajautuneen työmarkkinatilanteen vuoksi kulisseissa pohditaan poikkeuksellisiakin ratkaisuvaihtoehtoja. Yksi niistä on jonkinlaisen keskitetyn työmarkkinaratkaisun tekeminen valtion johdolla. Se tarkoittaisi sitä, että yksittäisten eri alojen liittojen sijaan työmarkkinoiden kattojärjestöt neuvottelisivat yhdessä valtion kanssa raamin palkka- ja veroratkaisulle.

Yksityisen sektorin suuria työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ilmoittanut lopettaneensa tällaisten vanhan­mallisten tulopoliittisten kokonaisratkaisuiden tekemisen.

Työmarkkinasolmun avaamista keskitetysti ovat julkisuudessa väläyttäneet Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja entinen EK-johtaja Lasse Laatunen. Suljettujen ovien takana myös työmarkkinapäättäjät pohtivat tätä vaihtoehtoa jo aktiivisesti.

EK:ta lähes vuosikymmenen johtanut kokoomustaustainen Jyri Häkämies on ollut mukana tekemässä esimerkiksi pitkälti keskitettyä kilpailukykysopimusta vuonna 2016. Kynnys keskitettyyn pöytään palaamiseen on työnantajille poikkeuksellisessakin tilanteessa korkea: Häkämies toisti sunnuntaina EK:n kannan, että keskitettyjen palkkaratkaisujen aika on peruuttamattomasti ohi.

Jos jonkinlaista laajaa kuitenkin lähdettäisiin hakemaan, se saattaisi pitää sisällään sekä palkankorotuksia julkiselle sektorille että esimerkiksi veronkevennyksiä ja sosiaali­turvamaksujen alennuksia yksityiselle sektorille. Työnantajapuoli toivoo oikeiston voittavan ensi vuoden vaalit, eikä sillä ole lähtökohtaisesti halua auttaa Marinia pinteestä, mutta toisaalta yritykset haluavat selvitä tulevasta syksystä ehjin nahoin.

Hallituksella voisi olla intressi lähteä rakentamaan keskitettyä ratkaisua ennen syksyn neuvottelukierrosta, koska hintojen noususta ja ostovoimasta on joka tapauksessa tulossa kuuma poliittinen kysymys. Marin sanoi pääministerin haastattelutunnilla, että hän ”tervehtisi ilolla” keskitettyyn pöytään palaamista.

Ratkaisussa valtio käytännössä ostaisi velkarahalla eri osapuolia tyytyväisiksi. Velkahanojen avaaminen tuskin on hallitukselle kynnyskysymys. Marinin mukaan valtio tullee joka tapauksessa kompensoimaan hintojen nousun vaikutuksia kansalaisille ja yrityksille.

Mahdollinen keskitetty ratkaisu on vasta pohdinnan tasolla, eikä aloitetta sellaisen rakentamisesta ole HS:n tietojen mukaan ainakaan toistaiseksi tehty. Jollain tavalla vaikeat työkiistat pitää kuitenkin ratkaista, kuten ne on aina aiemminkin ratkaistu.

Oikaisu 10.4.2022 kello 19.00: Jutussa kerrottiin Tehyn Millariikka Rytkösen iäksi aiemmin virheellisesti 47. Rytkönen on kuitenkin 46-vuotias.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat