Uusi tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen on sukunsa ensimmäinen maisteri ”mettäperältä”

Petri Honkonen on hallituskauden neljäs tiede- ja kulttuuriministeri.

29.4. 16:03 | Päivitetty 29.4. 17:35

Tuoreella tiede- ja kulttuuriministerillä Petri Honkosella (kesk) on pätkäpestilleen ainakin yksi selvä missio. Hän haluaa saattaa loppuun puolueensa aloittaman korkeakoulupolitiikan täyskäännöksen.

”Meillä on kova osaamispula, myös maakunnissa. Haluan viimeistellä korkeakoulutuksen alueellistamisen vahvan linjan, jolla jaetaan vastuuta Suomen osaamistason nostosta”, puolueensa varapuheenjohtaja sanoo.

Honkonen tarttui keskustan kiertopalkintoon, tiede- ja kulttuuriministerin salkkuun perjantaina. Hän on tällä hallituskaudella jo neljäs henkilö, joka hoitaa tehtävää. Honkosen edeltäjiä tiede- ja kulttuuriministerinä ovat olleet puoluetoverit Antti Kurvinen, Annika Saarikko ja Hanna Kosonen.

He ovat lisänneet korkeakoulujen koulutusvastuita ja aloituspaikkoja reippaalla kädellä. Kurvisen tavoitteena oli myös selkeyttää yliopistokeskusten asemaa ja tehdä niistä ”miniyliopistoja”.

Lue lisää: Tiedeministeri Antti Kurvinen: Linja korkeakoulu­politiikassa on muuttunut – ”Minä en keskitä”

Montako miniyliopistoa Honkonen aikoo noin vuoden mittaisen ministerinpestinsä aikana vielä perustaa?

”Vaalikauden lopulla on realismia, että resursseja ei mittaviin aloituspaikkalisäyksiin ole.”

Ilmeisesti vastaus siis on, ettei yhtään.

Opiskelijapolitiikassa kannuksensa luoneella Honkosella sydän tuntuu muutenkin sykkivän korkeakoulukysymyksille.

”Toinen kokonaisuus, joka kytkeytyy osaamistason nostamiseen, ovat tiede ja tutkimus.”

Näiden kannalta on Honkosen mukaan aivan olennaista, että Suomen akatemian rahoitus päätettiin turvata. ”Se luo pitkäjänteistä näkyvyyttä tieteen tekijöille ja tutkimuksen puolelle.”

Lue lisää: Hallitus peruu tutkimus­rahoitukseen kaavaillut meno­leikkaukset – 350 miljoonan euron korotus edelliseen kehykseen verrattuna

Honkonen sanoo kantavansa huolta myös tutkijan urapolusta, johon liittyy nykyisellään paljon katkonaisuutta ja epävarmuutta.

”Meidän ei pidä menettää huippututkijoita ja -osaajia ulkomaille. On aivan olennaista, että käydään ulkomaisissa yliopistoissa, ei pidä elää missään purkissa. Mutta heidän pitää voida palata takaisin.”

Suomeen pitäisi Honkosen mukaan myös saada houkuteltua ulkomaisia osaajia.

”Haluan perehtyä ensin siihen, mitä yliopistot ovat tehneet ja aikovat tässä asiassa tehdä. Sekä käydä keskustelua väitelleiden tutkijaputkessa olevien ihmisten kanssa, että mitä toivovat.”

Honkonen aloitti tiede- ja kulttuuriministerinä perjantaina. Aiemmin tehtävää hoitanut Antti Kurvinen (kesk) siirtyi maa- ja metsätalousministeriksi Jari Lepän (kesk) tilalle, joka pyysi eroa tehtävästä. Leppä ei aio asettua ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Honkonen on toisen kauden kansanedustaja Keski-Suomesta.

”Tulen syvältä maaseudulta, mettäperältä, jos näin suoraan sanotaan. Olen syntynyt ja kasvanut Pylkönmäki-nimisessä kunnassa, jossa oli tuhat asukasta. Enää sitä ei ole. Se kuuluu nykyään Saarijärveen, missä asun ja elän edelleen”, Honkonen tarkentaa.

34-vuotias Honkonen on koulutukseltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Ennen kuin politiikasta tuli päivätyö, hän ehti vähän aikaa työskennellä opettajana.

”Jotkut ovat sanoneet, että olen [poliitikkona] liian opettajamainen. Minä otan sen kunniana”, hän sanoo.

”Olen sukuni ensimmäinen maisteri. Koen itse hyvin vahvasti sen, mitä mahdollisuuksia koulutus on minulle avannut.”

Vaikka perus- tai toisen asteen koulutus eivät kuulu tiedeministerin salkkuun, Honkosella riittää niistä sanottavaa. Hän haluaa lisätä ymmärrystä siitä, miten tärkeä rooli suomalaisilla opettajilla on osaamistason nostamisessa.

Honkonen näkee, että peruskoulussa tehtävä työ on keskeistä sen kannalta, ketkä ylipäätään saavat minkäänlaisen tutkinnon ja ketkä jatkavat korkeakoulutukseen.

Koulutuspolitiikasta Honkonen puhuu paljon ja ilmeisen mielellään. Tiede- ja kulttuuriministerin salkkuun kuuluu kuitenkin paljon muutakin, kuten nyt vaikkapa koko joukko kulttuurikentän asioita.

Tuhannet alan ammattilaiset ovat olleet koronapandemian aikana vailla töitä, kun rajoitukset ovat toistuvasti sulkeneet esityspaikkoja ja yrityksiä. Monet ovat olleet tyytymättömiä hallituksen koronapolitiikkaan.

Honkosen mukaan ratkaisujen hakeminen kulttuurialan tilanteeseen on yksi tärkeä painopistealue hänen ministerikaudellaan.

”Tapahtuma-ala on kärsinyt voimakkaasti. Ala on taloudellisesti tärkeä ja työllistää paljon ihmisiä oikeastaan kaikkialla, myös maaseudulla. Sillä on pienille yrittäjille pitkät kerrannaisvaikutukset”, hän sanoo.

”Eri alojen taiteilijoiden asiat eivät kuulu vain minun hallinnonalaani, vaan siellä on myös sosiaaliturva- ja eläkekysymyksiä sekä sosiaaliturvan yhteensovittamisasioita. Ne ovat pitkiä prosesseja, mutta niihinkin pitää avoimesti tarttua.”

Viime kesänä opetus- ja kulttuuriministeriö asetti kulttuurialan jälleen­rakennus­työryhmän. Honkonen sanoo odottavansa siltä ja sen esityksiltä paljon.

Lue lisää: Ministeriö asetti työ­ryhmän jälleen­rakentamaan kulttuurin ja taiteen aloja, mukana tunnettuja kulttuuri­nimiä

”Katsotaan mitä niistä voidaan viedä eteenpäin. Näin vaalikauden lopulla ei mitään mittavia mullistuksia pystytä tekemään. Jos minä jotakin pystyn tekemään niin ainakin jättämään seuraavalle ministerille ja hallitukselle valmiita aihioita, joihin tarttua.”

Kulttuuriväki haluaisi varmasti ainakin perua alan rahoitusta uhkaavat leikkaukset. Eduskuntapuolueet ovat sopineet, että tulevaisuudessa Veikkaus-tuotot siirretään valtion budjettiin. Samalla katkaistaan rahapelien nykyinen suora kytkös edunsaajien, kuten kulttuurialan ja järjestöjen rahoitukseen.

Muutoksen on arvioitu tarkoittavan lähivuosina usean miljoonan euron leikkauksia kulttuuri-, tiede- ja liikunta-alalle.

”Hallitus on sopinut näistä leikkauksista ja sillä tiellä edetään”, Honkonen sanoo.

”Ajattelen kulttuurin rahoituksesta, että olennaista olisi pitkäjänteisyys, ettei koko ajan tarvitse varautua äkillisiin muutoksiin rahoituksessa. Uskon että ala arvostaisi ennustettavuutta.”

Vaikka olisi vähemmän rahaa?

”Vaikka olisi vähemmän rahaa, ennustettavuutta varmasti kaivataan.”

Tieteen ja korkeakoulutuksen sekä taiteen ja kulttuurialan asioiden lisäksi Honkosen salkkuun kuuluvat esimerkiksi museot, kirjastot, nuorisoasiat, liikunnan edistäminen, kirkollisasiat ja opintotuki.

”Joku on jo nimittänyt minua museoministeriksikin, kun olen opiskellut museoalaa. Aikanaan ajattelin, että voisin jopa museoalalla työskennellä.”

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen on jo ehtyinyt saada liikanimen museoministeri. Alan työkokemusta hänellä on parin kesän verran Saarijärven museosta.

Honkosen tontille kuuluva huippu-urheilu on viime kuukausina ollut esillä varsin ikävässä valossa. Suomen olympiakomiteaan on liitetty sellaisia asioita kuin epäasiallinen käytös, häirintä, hyvä veli -kerhot ja pelolla johtaminen.

”Jos tässä jotakin hyvää haluaa nähdä, on se, että näitä tapauksia tulee nyt julkisuuteen eivätkä ne jää pimentoon. Haluan olla edistämässä häirinnän vastaista liikettä kaikilla salkkuuni kuuluvilla osa-alueilla, oli sitten kyse opiskelumaailmasta, huippu-urheilusta tai muusta.”

Honkonen pitää ministerikaudellaan ”pirun isona teemana” myös nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemista.

Nuorten mielenterveyskriisi on korona-aikana kasvanut aivan uusiin mittasuhteisiin. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön YTHS:n palvelut taas ovat samaan aikaan ruuhkautuneet pahoin.

Lue lisää: Opiskelija Julia Sangervo soitti YTHS:lle, ja hänelle kerrottiin, että ensimmäinen vapaa lääkäri­aika on aikaisintaan ensi syksynä – Yli­lääkäri: ”Emme voi piiloutua sen selityksen taakse, että aikoja ei ole”

”Vaikutukset näkyvät tosi pitkälle. Aion joka kiven kääntää tässä vielä vuoden aikana, että sille pystytään jotakin tekemään. Lasku on tulevaisuudessa tosi iso, jos siinä ei onnistuta.”

Mitä asialle sitten pitäisi ministerin mielestä tehdä? Lisätä resursseja opiskelijaterveydenhuoltoon?

”Ei minulla ole vielä edellytyksiä mennä yksityiskohtiin. Ministeriössä on hyvää virkavalmistelua tehty ja opiskelijajärjestöillä on varmasti omia esityksiään. Niitä kernaasti kuuntelen.”

Keskustalainen työtoveri sanoo, että uusi tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen poimii edeltäjäänsä Antti Kurvista hienovaraisemmin ympäristöstään herkät soinnut.

HS:n haastattelemat keskustalaiset eivät pidä ihmeenä Honkosen ministeriksi nousua.

”Petri on ’kentän mies’. Kenttä on antanut hänelle vahvan tukensa”, sanoo eräs keskustatoveri viitaten siihen, että Honkonen valittiin äänikuninkaana puolueen varapuheenjohtajaksi.

Toinen kertoo, että Honkosen suosio puolueessa perustuu laajoihin ja monipuolisiin verkostoihin.

”Hän on satsannut kentän kiertämiseen ja tajuaa siksi eri sorttisia kepulaisia. Se auttaa aika paljon. Petri ei ole yhden kuppikunnan tai kuplan tyyppi.”

Honkonen on puoluetovereidensa mukaan hyvin yhteistyökykyinen ja nauttii luottamusta yli puoluerajojen.

Kansanedustajakollega luonnehtii Honkosta määrätietoiseksi tahtopoliitikoksi.

”Honkonen tietää myös, mitä ei tiedä ja osaa suhtautua aiheisiin sen mukaisesti. Hän ei lähde linjailemaan höpöjä, jos ei tunne jotakin asiaa”, yksi työtovereista sanoo.

Lue lisää: Antti Kurvinen ei ole viljelijä, mikä on keskustan historiassa ainutlaatuista – miksi Saarikko halusi hänet maa- ja metsä­talous­ministeriksi?

Petri Honkonen

  • Petri Honkonen, 34, on toisen kauden kansanedustaja Keski-Suomen Saarijärveltä.

  • Hän on toiminut keskustan varapuheenjohtajana vuodesta 2019.

  • Honkonen on koulutukseltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat