Ulkoministeri Pekka Haavisto: Nato-mailla on vahva intressi hoitaa päätökset Nato-jäsenyydestä nopeasti

EU-maiden ulkoministerit keskustelivat uusista pakotteista. Kuudenteen pakotepakettiin tulee öljy, mutta monet maat haluavat siihen siirtymäaikaa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu EU:n ulkoministerikokoukseen maanantaina Luxemburgissa.

11.4. 16:00 | Päivitetty 11.4. 18:41

Bryssel

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan olisi puolustusliitto Natolle vaikea tilanne, jos jäsenyyttä hakevat maat joutuisivat suureen turvallisuusuhkaan.

”Siitähän seuraisi, että kukaan ei uskaltaisi Nato-jäsenyyttä hakea. Eli kyllä Naton ja Nato-maiden puolella on vahva intressi hoitaa mahdollinen jäsenyysprosessi hakijamaiden kohdalla nopeasti ja katsoa, että kukaan ei joudu mahdottomaan tilanteeseen haettuaan jäsenyyttä”, Haavisto sanoi maanantaina EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen.

Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen sanoi maanantaina HS:n haastattelussa, että Nato-hakemuksen jättämisen ja jäsenyyden hyväksymisen välinen ajanjakso on Suomelle hyvin kriittinen vaihe. Tuolloin Naton turvatakuut eivät ole vielä voimassa.

Fogh Rasmussenin mukaan Suomen pitäisi saada yksittäisiltä Nato-mailta kahdenväliset turvatakuut tuon jakson ajaksi.

Lue lisää: Suomi ei saa joutua Venäjän painostamaksi mahdollisen Nato-prosessin aikana, sanoo liiton entinen pää­sihteeri Anders Fogh Rasmussen

Haaviston mukaan hakemisen aikana Suomen pitää luottaa omiin puolustusvoimiinsa.

”Mutta totta kai erilaista muuta turvaa maailmassa on suoran sotilaallisen turvan lisäksi, on diplomaattista ja poliittista turvaa ja materiaaliturvaa, jota voi tällaisena välijaksona saada.”

Haaviston mukaan Suomi käy tilanteesta keskustelua yksittäisten jäsenmaiden kanssa. Suomen ja Ruotsin tilanteelle on hänen mukaansa paljon ymmärrystä.

EU-maiden ulkoministerit keskustelivat maanantaina kokouksessaan Luxemburgissa uusista Venäjän-vastaisista pakotteista.

Kokoukseen saapuneet Irlannin, Liettuan ja Hollannin ulkoministerit vahvistivat uutistoimisto Reutersille, että EU:n komissio on luonnostellut ehdotusta öljyn tuonnin pysäyttämisestä Venäjältä.

Energiaan liittyvät pakotteet ovat osoittautuneet hankaliksi, sillä monet maat pelkäävät oman energiahuoltonsa horjuvan pahoin, kun pakotteissa edetään ensin öljyyn ja sitten maakaasuun.

Kivihiilen tuonti sovittiin lopetettavaksi viidennessä pakotekokonaisuudessa, joka tuli voimaan perjantaina.

”Siellä on maita, joilla on siirtymäajan tyyppisiä varaumia. Kivihiileen tuli neljän kuukauden siirtymäaika, eli tämäntyyppisistä järjestelyistä keskustellaan, jolloin maat pystyvät huolehtimaan samaan aikaan omasta energiahuoltovarmuudestaan”, Haavisto sanoi.

”Oma veikkaukseni on, että öljykin tähän joukkoon vielä saadaan, mutta vähän siinä menee aikaa. Suomesta päätöksenteko ei ole kiinni, mutta pakotteet ovat sellaisia, että niistä täytyy yksimielisesti päättää.”

Haavisto sanoo ymmärtävänsä joidenkin maiden huoltovarmuushuolia. Hänestä sellainenkaan tilanne ei olisi toivottava, että jonkin Euroopan maan hallitus kaatuisi energian hintaan liittyvien protestien takia.

”Se auttaisi Venäjää ja Vladimir Putinia, koska se loisi jännitteitä ja välirikkoja Euroopan unionin sisällä. On tärkeää pysyä yhtenäisenä. Samaan aikaan uskon, että pakotteilla on toivottu vaikutus. Totta kai ne purevat hitaammin, kun Venäjällä on taskut täynnä aiemmasta energiakaupasta ja vahva kestokyky, mutta pikku hiljaa pakotteet alkavat purra.”

Lue lisää: EU sopi Venäjä-pakotteista: Kivihiilen, vodkan ja kaviaarin tuonti kielletään – EU on jäädyttänyt 30 miljardilla eurolla oligarkkien rahoja

Ukrainan sota oli ulkoministerikokouksen ykkösaihe. Kokoukseen osallistunut EU:n ulkosuhteista vastaava korkea edustaja Josep Borrell vieraili perjantaina yhdessä komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa Kiovassa ja Butšassa.

Pakotteiden lisäksi ulkoministerit keskustelivat Ukrainan aseavusta. EU:n rauhanrahaston kokoa on kasvatettu asteittain, ja tuoreimman päätöksen mukaan rahaston koko nousee 1,5 miljardiin euroon. Tämä käytetään Ukrainan aseelliseen avustamiseen niin, että apua lähettävät maat voivat saada korvauksen rauhanrahaston kautta.

”Ukraina toivoo raskaampaa aseistusta, ja varmaan niiden maiden määrä pienenee, jotka voivat sellaista tarjota”, Haavisto sanoi.

Ulkoministerikokousta edelsi ministerien aamiainen Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjän Karim Khanin kanssa. Haaviston mukaan aamiaisella käytiin läpi sotarikoksien tutkinnan etenemistä Ukrainassa.

Haaviston mukaan pääsyyttäjällä oli varsin järjestäytynyt näkemys siitä, miten kentältä saadaan kerättyä talteen tarvittavat todisteet epäillyistä sotarikoksista ja tallennettua niihin liittyviä aineistoja myös verkosta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat