Poltto­aineen hintaa nostava liikenteen päästö­kauppa on kovassa vasta­tuulessa EU:ssa – käsillä ovat ratkaisevat viikot

Ranska ja Saksa saattavat tehdä kompromissin, jossa ratkeaa myös Suomen kavahtaman sosiaalisen ilmastorahaston kohtalo. Ranska haluaa jäsenmaiden kannat ilmastopakettiin vielä puheenjohtajakaudellaan.

EU aikoo vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

29.4. 2:00 | Päivitetty 29.4. 6:43

Bryssel

EU:n kaavailemat päästövähennykset liikenteessä ja rakennusten lämmityksessä ovat nousseet kaikkein hankalimmaksi yksityiskohdaksi unionin tulevissa ilmastotoimissa.

EU-parlamentti sorvaa parhaillaan kantaansa valiokunnissa, ja EU:n jäsenmaat pyrkivät löytämään yhteisen näkemyksen vielä Ranskan puheenjohtajakaudella, joka kestää kesäkuun loppuun asti.

Liikenteen ja lämmityksen uudet päästövähennykset oli tarkoitus hoitaa laajentamalla EU:n päästökauppaa, mutta sen toteutuminen sekä liikenteessä että lämmityksessä on hyvin epävarmaa.

Päästökauppa tekisi fossiilisista polttoaineista kalliimpia ja loisi paineen siirtyä vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin. Kaikissa EU-maissa, esimerkiksi Ranskassa, ei olla innostuneita hintoja nostavasta mekanismista.

Isoksi kiistakapulaksi on noussut päästökaupan laajennukseen tiukasti kytketty sosiaalinen ilmastorahasto, jonka tarkoituksena on auttaa kaikkein köyhimpiä EU-kansalaisia. Osa päästökaupalla saaduista tuloista suunnattaisiin rahastolle, joka sitten tasaisi hintojen nousun vaikutusta.

Suomen hallitus ei halua rahastoa, mutta HS:n tietojen mukaan osa jäsenmaista haluaisi jopa laajentaa sen kattavuutta.

Jäsenmaiden tavoin myös EU-parlamentti on jakautunut niin päästökaupan laajennusta kuin rahastoa koskevissa kannoissaan. Useimmat HS:n haastattelemat lähteet ennustavat kompromissia, jossa komission alkuperäinen esitys muuttuu tuntuvasti ja saa komission esittämää pidemmän siirtymäajan.

”Tällä hetkellä pidän todennäköisenä, että liikenteen päästökauppa ei tule toteutumaan, ja silloin sosiaalinen ilmastorahastokaan ei tule toteutumaan. Uskon kuitenkin päästökaupan laajenevan lämmitykseen, koska se loisi kannustimen luopua kaasu- ja öljylämmityksestä”, EU-parlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) sanoo.

Autoja pääsiäisruuhkassa Hannoverin ja Hildesheimin välisellä A7-moottoritiellä Saksassa.

Niinistön mukaan kompromissi tehtäneen Saksan ja Ranskan välillä. Näiden kahden maan kannat ovat olleet ristikkäiset: Saksa on päästökaupan kannalla mutta nihkeä rahastolle, ja Ranska puolestaan haluaisi rahaston pienituloisille mutta ei ole innostunut liikenteen päästökaupasta.

EU-parlamentaarikko Silvia Modig (vas) arvioi, että moni jäsenmaa haluaisi liikenteen päästövähennyskeinojen olevan kansallisia – Modig itsekin kannattaa sitä. Hänen mukaansa kansallisella tasolla voitaisiin heti ottaa huomioon vaikutukset ja kompensoida hintojen nousua sekä tasoittaa alueellisia eroja esimerkiksi Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa.

EU:n komissio esitteli ison ilmastotoimien kokonaisuuden viime heinäkuussa. Kyseinen Fit for 55 -paketti sisältää toistakymmentä lakiehdotusta, joiden tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää: Metsät, autot, päästö­kauppa, hiili­tullit – EU esittelee tänään Suomeenkin vaikuttavan jätti­paketin, jolla se yrittää leikata päästöjä tuntuvasti

Paketin esittelyn jälkeen energian hinnat nousivat syksyllä useissa jäsenmaissa muun muassa kovan kysynnän ja kaasuvarastojen vähäisyyden takia. Hintapiikki alkoi tuoda jännitteitä EU:n maiden välille.

Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja laittoi EU:n asialistan kerralla uusiksi.

Sodan takia ilmastopolitiikka muuttui myös turvallisuuspolitiikaksi. Aiemmin jäsenmaiden piti päästä irti fossiilisesta energiasta päästövähennysten takia, nyt suurin motivaatio irtautumiseen on kansallinen turvallisuus.

Etenkin venäläisestä maakaasusta, öljystä ja hiilestä halutaan eroon mahdollisimman nopeasti, mutta se on osoittautunut huomattavan vaikeaksi monissa suurissa jäsenmaissa.

EU:n komissio esittelee 18. toukokuuta eräänlaisen energiapolitiikan korjaussarjan Repower-EU:n, jonka tarkoituksena on päästä kokonaan irti venäläisenergiasta vuoteen 2030 mennessä. Jo aiemmin komissio esitteli joukon hätätoimia, joilla EU vähentäisi riippuvuutta venäläisestä maakaasusta.

Lue lisää: EU:n energiasuunnitelma julki: Kaasuyhtiöt pakotetaan pitämään riittäviä kaasu­varastoja ja jäsenmaat saavat verottaa energiayhtiöiden jättivoittoja

Ennakkotietojen mukaan Repower-EU:ssa komissio aikoo muun muassa antaa suosituksen jäsenmaille, että ne helpottaisivat uusiutuvan energian lupaprosesseja.

Santavuoren tuulivoimapuisto Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla.

Atrian tehtaan pihalla Nurmossa on yksi pohjoismaiden suurimmista aurinkoenergiapuistoista.

Nyt murheena on se, että merituulivoiman luvitus voi joissakin jäsenmaissa kestää kymmenen vuotta, maatuulivoiman seitsemän vuotta ja aurinkovoimankin 4–5 vuotta.

Komissiossa on kaavailtu, että jäsenmaille tulisi velvollisuus määritellä etukäteen alueet, jotka ovat sopivia uusiutuvan energian rakentamiselle. Näillä alueilla luvitus hoituisi nopeasti.

Komissio aikoo vauhdittaa myös päästöttömällä sähköllä tuotetun vedyn tuotantoa sekä esitellä energiansäästöön ja energiatehokkuuteen liittyviä toimia.

Sen sijaan komissio ei tee täsmennyksiä Fit for 55 -esityksiin, joita parlamentti ja jäsenmaat parhaillaan käsittelevät. Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r) arvelee, että komissio ei uskalla avata Fit for 55 -pakettia edes osittain, koska silloin kaikki sen esitykset revittäisiin palasiksi erilaisin muutosvaatimuksin.

Komission puolelta on annettu ymmärtää, että sillä ei ole mitään sitä vastaan, jos parlamentti tekee tilanteen vaatimat muutokset oma-aloitteisesti.

HS:n tietojen mukaan parlamentti aikookin nostaa uusiutuvan energian tavoitetta, jotta fossiilisten alasajo saisi lisävauhtia ja Eurooppa pääsisi irti tuontienergiasta.

Komissio esitti Fit for 55:ssä alun perin, että uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta pitäisi nostaa nykyisestä 32 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

EU-parlamentti aikoo nostaa tavoitteen 45 prosenttiin. Se ei ole maakohtainen tavoite vaan koskee EU:ta kokonaisuudessaan.

Joillekin maille tämä voi teettää työtä. Suomella ei pitäisi olla ongelmia yltää suurempaankin tavoitteeseen muun muassa siksi, että tuulivoiman määrä tulee kasvamaan vauhdilla lähivuosina.

”Myös puun käyttöä pitäisi voida lisätä, kestävällä tavalla”, sanoo EU-parlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk).

Suomessa on ollut laajemminkin toiveita lisätä bioenergian eli lähinnä puusta ja metsäteollisuuden sivuvirroista saatavan energian osuutta, mutta tämä toive on vastatuulessa.

EU:ssa puun polttamista nykyistä enempää ei katsota hyvällä muun muassa siksi, että samaan aikaan EU on asettanut tavoitteita luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.

”Parlamentissa on paljon porukkaa, jonka mukaan minkäänlaista puuta ei saisi panna uuniin”, Pekkarinen sanoo.

Parlamentti aikoo lisäksi kiristää maille asetettuja tavoitteita energiatehokkuuden kasvattamisesta. Komissio on toivonut, että EU-maat käyttäisivät tähän elpymisvälineen kautta saatuja varoja ja tukisivat muun muassa kotitalouksien lämpöpumppuinvestointeja, jotta Euroopassa yleisestä kaasulla lämmittämisestä päästäisiin vähitellen eroon.

Fit for 55:stä on auki edelleen myös se, miten EU:n hiilitullit toteutetaan.

Jäsenmaat hyväksyivät hiilitullit alustavasti maaliskuussa, mutta parlamentin kanta on auki. Jäsenmaat sopivat, että tullin voisi asettaa EU:n ulkopuolelta tuotavalle sementille, alumiinille, lannoitteille, sähkölle, raudalle ja teräkselle.

Päätavoite on välttää hiilivuoto eli se, että tuotantoa siirtyy EU:sta lepsumman ilmastopolitiikan maihin EU:n ulkopuolella.

Nykyisin hiilivuotoa on torjuttu niin, että EU:n päästökaupassa on jaettu maksuttomasti päästöoikeuksia osalle teollisuudesta, mikä on ollut epäsuoraa tukea yrityksille. Osa raskaasta teollisuudesta haluaisi ilmaisjaon jatkuvan, ja lobbaus asiasta on parhaillaan kovaa.

Parlamentissa on myös näkemyksiä, että Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ei pitäisi nyt kriisiaikana vaarantaa.

Todennäköisesti edessä on kompromissi, jossa tullit tulevat ja ilmaisjako poistuu, mutta vaiheittain. Pekkarinen esitti omassa valiokuntamietinnössään, että ilmaisia päästöoikeuksia myönnettäisiin keskeisen eurooppalaisen teollisuuden viennille myös jatkossa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat