Sairaanhoitajien ja lasten­tarhan­opettajien palkat ovat jääneet yleisestä ansio­kehityksestä – Tutkija: ”Työn­tekijä­pulan pitäisi näkyä myös palkkauksessa”

Sairaanhoitajien palkkakehitys ylitti vuoden 2007 työtaistelun jälkeen hetkellisesti yleisen ansiokehityksen.

Sairaanhoitajien palkat eivät ole pysyneet yleisen ansiokehityksen mukana.

23.4. 2:00 | Päivitetty 23.4. 8:20

Sairaanhoitajien ja lastentarhanopettajien ansiot ovat noin kymmenen viime vuoden aikana jääneet jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Muutos näkyy, kun tarkastelee näiden ammattien keskiansioiden kehitystä suhteessa kaikkiin palkansaajiin.

Asia on polttavan ajankohtainen, koska kunta-alan työehtoneuvottelukierros on ajautunut pahaan umpikujaan. Hoitajajärjestöt Tehy ja Super peruivat päättyneellä viikolla lakkonsa, mutta uhkaavat nyt siirtyä vielä järeämpiin toimiin: ne kertoivat aloittavansa joukkoirtisanoutumisen valmistelun.

Järjestöt ajavat hoitajille tuntuvia palkankorotuksia. Ne vaativat palkkaohjelmaa, joka nostaisi viiden vuoden ajan palkkoja joka vuosi 3,6 prosenttia normaalien korotusten päälle.

Vapun jälkeen kunta-alan lakkoaalto uhkaa laajeta koskemaan muun muassa kouluja, päiväkoteja, kirjastoja ja museoita. Toteutuessaan lakko koskisi 81 000 kunta-alan palkansaajaa.

Lue lisää: Hoitaja­lakko peruttiin, Super ja Tehy alkavat valmistella joukko­irti­sanoutumisia – Ministeri Lindén: Potilas­turvallisuuslaki olisi viety eteenpäin, jos lakko­suunnitelma olisi toteutunut

Lue lisää: Työmarkkina­kierros käy yli­kierroksilla, joiden purkuun tarvitaan valtion apua

Lue lisää: Hoitajalakko ja hintojen nousu ovat ajamassa Suomen työ­markkinat umpi­solmuun, ja siksi kulisseissa pohditaan jo poikkeuksellista ratkaisua

HS kokosi Tilastokeskuksesta tiedot sairaanhoitajien ja lastentarhanopettajien ansioiden kehityksestä ja vertasi niitä kaikkien palkansaajien ansiokehitykseen.

Erityisen selvästi palkkatasojen ero on nähtävissä euromääräisiä keskipalkkoja tarkasteltaessa. Kaikkien palkansaajien kuukauden keskiansio kasvoi vuosina 2005–2020 yli tuhannella eurolla 2 454 eurosta 3 620 euroon.

Sairaanhoitajien keskipalkka nousi 2 357 eurosta 3 211 euroon ja lastentarhanopettajien 2 032 eurosta 2 836 euroon kuukaudessa.

Viidentoista vuoden tarkastelujaksolla keskipalkkojen erot ovat kasvaneet suuremmiksi.

Vertailussa on käytetty säännöllisen työajan ansioita, joihin sisältyvät peruspalkan lisäksi erilaiset lisät ja suoritusperusteiset ansiot.

Varhaiskasvatuksen tehtävänimikkeet muuttuivat syyskuussa 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain myötä. Lastentarhanopettajat ovat nykyään varhaiskasvatuksen opettajia. Tilastokeskuksen käyttämässä vuoden 2010 ammattiluokituksessa on kuitenkin yhä käytössä nimike lastentarhanopettaja.

Kun ansioiden kehitystä tarkastelee indekseinä, voi havaita, että sairaanhoitajien palkkakehitys ylitti vuoden 2007 työtaistelun jälkeen hetkellisesti yleisen ansiokehityksen. Jo vuonna 2012 heidän palkkakehityksensä kuitenkin sukelsi yleisen palkkakehityksen alapuolelle, ja ero yleiseen palkkakehityksen on sen jälkeen vain kasvanut.

Lastentarhanopettajilla palkkojen kehitys on alkanut jäädä yleisen palkkatason kehityksestä jo vuonna 2010.

Taloudellisen tutkimuslaitoksen Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen näkee useampia syitä sille, miksi sairaanhoitajien ja lastentarhanopettajien palkat laahaavat jäljessä yleisestä palkkakehityksestä.

Yksi selittävä tekijä, joka vaikeuttaa suoraa vertailua, on ammattirakenteen muutos. Erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden osuus palkansaajista on kasvanut.

”Se, että väestön koulutustaso on noussut ja ammattirakenne muuttunut osaajien suuntaan, on vaikuttanut kaikkien alojen palkkamuutokseen.”

Hoito- ja hoiva-alan palkkakehitykseen voi Kauhasen mukaan vaikuttaa sekin, että suurin osa sairaanhoitajista ja lastentarhanopettajista työskentelee julkisella sektorilla. Hän puhuu työnantajien markkinavoimasta.

”Siellä on yksi suuri työnantaja, eikä kilpailua yksityisen sektorin kanssa ole niin paljon. Työnantaja voi pitää palkkatason matalampana verrattuna tilanteeseen, missä olisi paljon kilpailua. Tässä voi olla myös eroja alueiden välillä.”

Kauhanen muistelee, kuinka aiemmin oli tapana puhua, että julkisen sektorin hoiva-aloille hakeutumisen motiiveja ovat kutsumus ja yhteisen edun palveleminen.

”Vaikka kysymys olisikin kutsumusammatista, niin hyvä palkka ja kutsumusammatti eivät ole tosiaan poissulkevia.”

Tietyiltä osin asiat olivat kuitenkin takavuosina paremmin. Keskitetyssä sopimusjärjestelmässä saattoi Kauhasen olla mukana niin sanottuja samapalkkaeriä tai matalapalkkaeriä, joilla annettiin korkeampia korotuksia matalapalkka-aloille palkkamonttujen umpeen kuromiseksi.

Hoito- ja hoiva-alan ammateissa on krooninen työvoimapula, Kauhanen muistuttaa.

”Talousteorian mukaan jos on pulaa [työntekijöistä] niin sen pitäisi näkyä myös palkkauksessa. Eli jos on vaikea saada henkilöstöä, kyllähän siitä näkee, että pitäisi lisätä resursseja sinne puolelle, että tilanne voidaan hoitaa”, hän sanoo.

”Se on minusta ihan selkeää, koska näköpiirissä ei ole muutosta. Näissä ammateissa kysyntä ei vähene, koska meidän väestömme ikääntyy, ja ammattiosaajien tarve lisääntyy.”

Kauhanen huomauttaa, että tutkimuksen mukaan palkkauksen lisäksi alojen työpaikoilla pitäisi hoitaa kuntoon monia muitakin asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi työolot ja johtamisen ongelmat, joilla on merkitystä näiden ammattien vetovoimaisuuteen.

Lue lisää: Lähihoitaja Hanna opiskelee uutta alaa ja nauttii siitä ”ettei vessaan pääsyä tarvitse odottaa tunteja” – Hoitajat kertovat HS:n kyselyssä, mikä kaikki alalla mättää

Oikaisu 23.4. kello 8.20: Lisätty selitys, miksi jutussa käytetään termiä lastentarhanopettaja varhaiskasvatuksen opettajan sijaan. Tilastokeskuksen ammattiluokituksessa on yhä käytössä lastentarhanopettaja-nimike.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat