Suomi valmistautuu historialliseen päätökseen: Mitä riskejä Nato-jäsenyyteen voisi liittyä?

Presidentti Sauli Niinistö on muistuttanut, että Nato-jäsenyyden hakemiseen sisältyy myös riskejä. Tänään eduskunnalle annettava turvallisuuspoliittinen selonteko analysoi myös niitä. HS käy läpi kysymyksiä Nato-jäsenyyden mahdollisista seurauksista.

Kuvissa Venäjän laivaston alus Zapad-harjoituksessa, suomalainen rauhanturvaaja Mazar-i-Sharifissa Afganistanissa ja yhdysvaltalainen Titan II -mannertenvälinen ohjus.

13.4. 2:00 | Päivitetty 13.4. 7:22

Hallitus antaa tänään keskiviikkona eduskunnalle selonteon, joka käsittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen aseman muutosta Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen.

Vaikka siinä ei oteta suoraan kantaa Nato-jäsenyyteen, sen käsittely mahdollistaa eduskunnassa myös keskustelun sotilasliittoon hakemisesta.

Aloite asiassa on presidentillä ja hallituksella, mutta päätöksen tekee eduskunta.

Lue lisää: Näin Suomen Nato-päätös etenee – Valtionjohto voi periaatteessa esittää jäsenyyttä milloin tahansa

Tällä hetkellä sekä kantansa ilmoittaneiden kansanedustajien että kyselyjen perusteella kansalaisten selkeä enemmistö kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Kannatus nousi nopeasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja pudotti Suomen aiemmalta turvallisuuspolitiikalta pohjan pois.

Kansalaisten mielestä Nato-jäsenyyden puolesta puhuu erityisesti mahdollisuus saada sotilasliiton jäsenyydestä turvaa.

Presidentti Sauli Niinistö on muistuttanut, että Nato-jäsenyyden hakemiseen sisältyy myös riskejä. Hän painotti Ylen haastattelussa maaliskuun lopussa, että poliittisten päättäjien ja kansalaistenkin on näistä syistä tärkeää perehtyä Nato-ratkaisun seurauksiin huolellisesti etukäteen.

Näitä seurauksia myös eduskuntaan annettava selonteko analysoinee.

HS käy läpi kysymyksiä mahdollisen Natoon liittymisen seurauksista.

Valtaosa verkon kyberiskuista on palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen töhrintää.

Rankaisisiko Venäjä Suomea?

Venäjä on ilmoittanut vastustavansa Naton laajenemista.

Suojelupoliisin (Supo) päällikkö Antti Pelttari sanoi maaliskuun lopussa, että kyber- ja informaatio-operaatioiden lisääntyminen Suomea vastaan tulevina kuukausina on todennäköistä. Valtaosa verkon kyberiskuista on palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen töhrintää.

Viime viikolla ulkoministeriön, puolustusministeriön ja valtioneuvoston verkkosivut joutuivat palvelunestohyökkäysten kohteiksi samoihin aikoihin, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui eduskunnalle.

Ilta-Sanomien haastattelemat asiantuntijat epäilivät vaikuttamisyritykseksi myös sosiaalisessa mediassa tiistaina levinnyttä videota. Siinä annettiin vaikutelma siitä, että Venäjän meritorjuntakalustoa siirreltäisiin lähemmäs Suomen rajaa.

Sekä Niinistö että pääministeri Sanna Marin (sd) ovat arvioineet, että Venäjä kohdistaisi Suomeen ”monenlaista ilkeyttä”. Marin on kuitenkin huomauttanut, ettei tästä pidä säikähtää.

”Me teemme omat ratkaisumme omista lähtökohdistamme. Ei pidä antaa sijaa pelolle, vaan nyt pitää käydä keskustelua, sitten tehdä ratkaisut, pysyä päätöksissä ja mennä eteenpäin”, hän sanoi Ylellä pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi maaliskuussa HS:lle, ettei Venäjä mahdollisilla vastatoimillaan pystyisi lamauttamaan suomalaista yhteiskuntaa.

Venäjä voisi Aaltolan mukaan esimerkiksi alkaa järjestää isoja sotaharjoituksia aivan Suomen rajan lähellä ja lisätä sotakalustoaan muutenkin alueella. Venäjällä on sotilastukikohtia Kuolan niemimaan ja Pietarin välisellä alueella, mutta niiden sotilaista iso osa on Ukrainassa.

Presidentti Niinistö sanoi Iltalehden haastattelussa huhtikuun alussa, ettei hän usko mihinkään suurimittaisiin sotilasoperaatioihin.

Ulkoministeriön vuonna 2016 teettämässä Nato-selvityksessä todettiin, että Venäjän ja sitä ennen Neuvostoliiton suhtautuminen Naton laajenemiseen on edennyt saman kaavan mukaan: ”Ensin vastustus, hyvinkin tiukka sellainen, jota on tuettu poliittisen ja taloudellisen painostuksen keinoin, sitten hiljainen hyväksyntä ja lopulta paluu aiemmin vallinneeseen diplomaattiseen ja taloudelliseen asiaintilaan.”

Lue lisää: Supo: Venäjä kohdistaa todennäköisesti Suomea vastaan toimia tulevina kuukausina – odotettavissa kyberiskuja ja informaatio­vaikuttamista

Lue lisää: Mika Aaltola: Tällaisia vasta­toimia Venäjä voisi käyttää, jos Suomi hakisi Natoon

Venäjän presidentti Vladimir Putin, puolustusministeri Sergei Šoigu ja Venäjän asevoimien pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov seurasivat Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad-sotaharjoitusta syyskuussa 2021.

Lisääntyisikö sotilaallinen paine Suomen itärajalla?

Presidentti Niinistön mukaan Nato-jäsenyyden myötä Suomi saisi tottua itärajan muuttumiseen aiempaa jännitteisemmäksi.

Venäjä voi perustaa Suomen rajan lähialueelle uusia sotilasyksiköitä. Perustaminen voisi käydä nopeasti esimerkiksi niin, että Venäjä siirtäisi jonkin muualla olevan jalkaväkiyksikön Suomen rajalle. Käytännössä kyse olisi aluksi todennäköisesti pienestä korkeintaan pataljoonan suuruisesta joukosta.

Operatiiviseen toimintaan kykenevän yhtymän eli esimerkiksi prikaatin perustaminen, sen infrastruktuurin rakentaminen ja joukon saaminen toimintakykyiseksi kestää kuitenkin useita vuosia. Tästä on hyvänä esimerkkinä Suomen rajan lähelle Alakurttiin vuonna 2014 perustettu 80. moottoroitu jalkaväkiprikaati. Sen muodostaminen on kestänyt vuosia eikä siitä ole tiettävästi lähetetty joukkoja esimerkiksi Ukrainaan.

Lue lisää: Venäläisten tappiot Ukrainan sodassa ovat niin suuria, että niiden korvaaminen vie vuosia – HS selvitti, mitä normaalisti Suomen lähellä olevien joukkojen kohtalosta tiedetään

Suomalaiset rauhanturvaajat valmistautuivat Naton johtamaan ISAF-operaatioon Afganistanin armeijan kanssa Mazar-i-Sharifin tukikohdassa 2010.

Kuolisiko suomalaisia sotilaita kaukaisilla mailla Nato-operaatioissa?

Sotilasliiton ydin on se, että hyökkäys yhtä sen jäsentä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Nato-jäsenenä Suomi saisi liittolaisiltaan turvaa, mutta joutuisi sitä myös muille antamaan.

Mikään pakko Suomen ei olisi osallistua kaikkiin mahdollisiin Nato-operaatioihin. Jokainen maa päättää itse osallistumisestaan. Ulkoministeriön vuonna 2016 teettämän selvityksen mukaan Nato kuitenkin odottaisi myös Suomen osallistuvan aktiivisesti yhteiseen puolustukseen, erityisesti Baltian alueella.

Varusmiehiä tai reserviläisiä Suomen rajojen ulkopuolelle ei lähetettäisi. Kuten tähänkin saakka esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa ammattisotilaiden lisäksi voitaisiin kuitenkin käyttää myös vapaaehtoisia reserviläisiä.

Puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila Suomen Rauhanturvaajaliitosta totesi HS:lle huhtikuun alussa, että Suomi on jo tähänkin asti osallistunut lähes kaikkiin Nato-operaatoihin. Afganistanissa Naton johtamassa operaatiossa suomalaisia sotilaita kuoli kaksi.

”Mutta emme toki tiedä, millaisiin tilanteisiin Nato joutuu. Emme tienneet vielä kaksi kuukautta sitten, että Venäjä hyökkää Ukrainaan. Siihen Nato on reagoinut ennakoitavalla tavalla eli puuttumatta taistelujen suoraan tukemiseen”, Ala-Sankila sanoi.

Eri mailla voi olla Natossa hyvinkin erilainen profiili, mikä näkyy muun muassa Norjan ja Tanskan erilaisesta tavasta toimia sotilasliiton jäsenenä.

Tanskalaisia kuoli Afganistanissa 44, norjalaisia 10. Virolaisiakin kuoli yhdeksän. Tuoreena Nato-jäsenmaana se halusi olla Afganistanissa merkittävästi mukana.

Lue lisää: Professori: Itämeri on turvallisuus­poliittinen tilkku­täkki – Suomen olisi aika miettiä Nato-profiiliaan

Lue lisää: Tarkoittaisiko Nato-jäsenyys lisää ulkomaisilla taistelu­kentillä kuolevia suomalaisia?

Suomi päätti joulukuussa tilata 64 kappaletta yhdysvaltalaisen Lockheed Martin F-35-hävittäjiä.

Joutuisko Suomi käyttämään entistä enemmän rahaa aseisiin?

Naton tavoitteena on, että jokainen sen jäsenmaa käyttäisi vähintään kaksi prosenttia brutto­kansan­tuotteestaan puolustusmenoihin.

Tällä hetkellä Suomi on hyvin lähellä tuota rajaa. Viime vuosina on tehty suuria hankintoja, muun muassa uudet hävittäjät. Hallitus päätti lisäksi viime viikolla antaa puolustukselle merkittävän, yhteensä yli kahden miljardin euron lisärahoituksen vuosina 2023–2026. Puolustukselle osoitetaan myös noin 700 miljoonaa euroa lisätalousarviossa, jonka hallitus antaa toukokuussa.

Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja tavoitteena varmistaa, ettei sota tule koskaan Suomen rajoille, sanoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk).

Jos Suomi liittyisi Natoon, olisi sillä painetta olla päästämättä puolustusbudjettia tämän hetkistä pienemmäksi. Kahden prosentin tavoite ei kuitenkaan ole sitova. Vuoden 2021 puolustusbudjettien perusteella Naton 30 jäsenmaasta vain kahdeksan ylitti sen.

Nato-jäsenyydestä tulisi kuluja myös sikäli, että Suomen tulisi osallistua Naton hallintoon noin 55 miljoonalla eurolla vuodessa, arvioi ulkoministeriön vuonna 2016 teettämä selvitys.

Lue lisää: Puolustusvoimien henkilöstö­määrän lisäys ja materiaali­hankinnat aloitetaan heti – Kaikkonen: ”Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä”

Lue lisää: Mitä Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle?

Yhdysvaltain Titan II -mannertenvälinen ohjus kuvattiin museossa Arizonassa 2019.

Tulisiko Suomeen ydinaseita?

Naton pelote rakentuu edelleen pitkälti ydinaseiden varaan. Naton jäsenenä tämä pelote toisi turvaa myös Suomelle.

Se ei tarkoita, että Suomeen sijoitettaisiin ydinaseita. Niitä ei ole läheskään kaikissa Nato-maissa. Niiden sijoittamisessa Suomeen ei olisi Naton näkökulmasta järkeäkään: Suomi on niin lähellä Venäjän rajaa, että mahdollisessa sotatilanteessa ydinaseet jouduttaisiin joko laukaisemaan tai jättämään vihollisen käsiin.

Myöskään Naton sotilastukikohtia ei automaattisesti tulisi Suomeen. Esimerkiksi Norja ei ole niitä halunnut. Ulkoministeriön vuonna 2016 teettämän selvityksen mukaan ”ulkomaisten sotilastukikohtien, saati sitten ydinaseiden, sijoittaminen maahan ei olisi edellytys Naton turvatakuiden tehokkaalle ulottamiselle alueelle”.

Suomeen kohdistuisi kuitenkin paineita osallistua Naton ydinasepolitiikan suunnitteluun. Naton ydinasepolitiikan linjaamisesta ja ydinasedoktriinista vastaa Nuclear Planning Group (NPG). Siihen kuuluvat kaikki Nato-maat lukuun ottamatta Ranskaa, joka ei ole halunnut olla toiminnassa mukana. Ryhmässä ovat mukana nekin maat, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät halua ydinaseita alueelleen.

Lue lisää: Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen ottamaan kantaa Naton ydin­ase­doktriiniin

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat