Tässä on selonteon keskeinen anti tiivistettynä

Hallitus julkaisi keskiviikkona selonteon, jossa käydään läpi turvallisuuspoliittisen ympäristön perustavanlaatuista muutosta. Selonteon mukaan Suomen Nato-jäsenyys lisäisi pitkällä aikavälillä Itämeren alueen vakautta. Toisaalta Venäjän vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen tulisi varautua.

13.4. 10:59 | Päivitetty 13.4. 15:38

Hallitus julkaisi keskiviikkona selonteon, joka on keskeinen Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden kannalta. Suomen odotetaan tekevän ennen kesää päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta.

Eduskunta alkaa käsitellä selontekoa ensi viikolla. Vaikka selonteko ei varsinaisesti ota kantaa Nato-jäsenyyteen, sitä kuvataan varsin myönteisessä valossa.

Selonteon käsittely mahdollistaa kannanmuodostuksen asiasta eduskunnassa. Kansanedustajat voivat prosessin aikana saada asiantuntijoilta valiokuntakuulemisissa paljon yksityiskohtaisempaa tietoa kuin selonteossa on mahdollista antaa.

Presidentti ja hallitus voivat periaatteessa koska tahansa tehdä päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta, mutta lopullinen päätösvalta asiassa on eduskunnalla.

Selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön perustavanlaatuista muutosta sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan.

Tässä jutussa käydään tiivistetysti sen keskeinen anti.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja Antti Kaikkonen (kesk) puhuivat turvallisuuspoliittista selontekoa käsittelevässä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Suomen Nato-jäsenyys lisäisi pitkällä aikavälillä Itämeren alueen vakautta

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisäisi pitkällä aikavälillä Itämeren alueen vakautta, selonteossa arvioidaan. Syynä on, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys nostaisi kynnystä sotilaalliseen voimankäyttöön alueella.

Suomelle Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että se toisi Suomen sotilasliiton turvatakuiden piiriin.

”Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi”, siinä todetaan. Vastaavasti Nato-jäsenenä Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia.

Tämänhetkiset puolustusyhteistyöjärjestelyt eivät tuo turvatakuita.

Erikseen selonteossa todetaan vielä, ettei mahdollinen puolustusliitto lähimmän kumppanin Ruotsin kanssa olisi Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva tai sitä korvaava järjestely.

Jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja. Se ei myöskään tarkoittaisi yleisestä asevelvollisuudesta luopumista.

Lue lisää: Nato-jäsenyys lisäisi pitkällä aikavälillä Itämeren alueen vakautta, toteaa selonteko – jännite itärajalla saattaisi kuitenkin kasvaa

Venäjän vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen tulisi varautua

Venäjä on ilmoittanut suhtautuvansa kielteisesti Naton laajentumiseen. Jos Suomi päättäisi hakea Natoon, selonteon mukaan tulisi varautua Venäjän ”laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin, kuten esimerkiksi jännitteiden kasvuun Suomen ja Venäjän välisellä rajalla”.

Toisaalta Suomen liikkumatila uhkaa kaveta, jos Venäjän etupiiripyrkimyksiin ei reagoida, selonteossa todetaan.

Lue lisää: Mika Aaltola: Tällaisia vasta­toimia Venäjä voisi käyttää, jos Suomi hakisi Natoon

Suomen turvallisuustilanne on vakavampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen

Venäjän käynnistämä sota vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden, selonteossa todetaan. Sen tavoitteena on muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä.

"Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita valtioiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta ja on toimillaan loukannut YK:n peruskirjaa sekä rikkonut eurooppalaista sopimuspohjaista turvallisuusjärjestystä. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.”

Kuitenkin tällä hetkellä Suomen lähialueen sotilaallinen tilanne on rauhallinen. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.

Lue lisää: Näin Venäjää kuvaillaan hallituksen tuoreessa selonteossa

Olisi parempi, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon yhdessä

Ruotsi on selonteon mukaan Suomen läheisin kahdenvälinen kumppani. Venäjän hyökkäys on tiivistänyt yhteistyötä entisestään.

Niiden liittyminen Natoon yhtä aikaa voisi helpottaa varautumista ja vastaamista Venäjän mahdolliseen reaktioon, siinä arvioidaan. Lisäksi se mahdollistaisi Pohjois-Euroopan puolustuksen tarkastelemisen kokonaisuutena osana Naton yhteistä puolustusta.

”Vastaavasti jos vain toinen maista liittyisi Natoon, heijastuisi se mahdollisesti maiden kahdenväliseen puolustusyhteistyöhön ja myös maiden ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön.”

Pääministeri Sanna Marin (sd) oli keskiviikkona vierailulla Tukholmassa, jossa hän tapasi Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin. Marin totesi, että Ruotsin ja Suomen olisi suotavaa kulkea ”samaan suuntaan ja samaan tahtiin”. Maat tekevät hänen mukaansa kuitenkin ratkaisunsa oman aikataulunsa mukaisesti.

Lue lisää: Marin tiedotus­tilaisuudessaan Tukholmassa: Saman­tahtisuuteen Ruotsin kanssa pyritään, mutta edellytys se ei ole

Suomi varautuu ”välineellistettyyn” maahanmuuttoon

Selonteossa todetaan, että Suomi vahvistaa merkittävästi rajajoukkoja ja rajavartiointia Venäjän hyökkäyksen ja hybridiuhkiin varautumisen vuoksi.

”Turvallisuusympäristön muuttumisen myötä Suomi varautuu poikkeuksellisten, laaja-alaisten ja monitahoisten hybridivaikuttamisen keinojen kohteeksi joutumiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”, siinä todetaan.

Selonteossa korostetaan erityisesti ”välineellistetyn” maahanmuuton uhkaa. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa Venäjä pyrkisi ohjaamaan Suomeen tarkoitushakuisesti turvapaikanhakijoita tarkoituksenaan horjuttaa Suomen vakautta tai yleistä mielipidettä.

Oikeusministeriössä on käynnissä nykyisen valmiuslain uudistamishanke, jonka tarkoituksena on nostaa tämänkaltaiset hybridiuhat valmiuslain poikkeusolojen edellytysten luetteloon.

Venäjän informaatiovaikuttamisen hallitus puolestaan näkee osoittautuneen länsimaissa oletettua heikommaksi.

Lue lisää: Hallitus odottaa Venäjän laajentavan kyber­operaatioita, kuntien vesi- ja energia­huollon it-osaamisessa parannettavaa

Lue lisää: Rajajoukkojen kertaus­harjoituksia lisätään ja rajatekniikkaa parannetaan, Venäjän informaatio­vaikuttaminen ”odotettua heikompaa”

Lue lisää: Selonteko arvioi Suomen ulko- ja turvallisuus­poliittisen aseman muutosta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan – Lue teksti kokonaisuudessaan täältä

Hallitus järjesti tiedotustilaisuuden myös englanniksi, tässä kansainvälisen median kysymykset tilaisuudessa:

Lue täältä hetki hetkeltä -seuranta hallituksen tiedotustilaisuudesta Suomen medialle:

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat