HS:n tietojen mukaan Nato-hakemuksen jättäminen lähi­aikoina on erittäin todennäköistä

Keskiviikkona julkaistu Nato-myönteinen turvallisuus­selonteko aloittaa Nato-hakemuksen loppukirin.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (oik.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa.

14.4. 2:00 | Päivitetty 14.4. 8:08

Hallitus lähetti keskiviikkona eduskuntaan turvallisuuspoliittisen ajankohtais­selonteon, joka aloittaa Suomen historiallisen Nato-hakemusprosessin loppukirin.

Enää ei kannata puhua todennäköisestä tai mahdollisesta Nato-hakemuksesta, vaikka hakemuksen jättämisen kannalta tärkein päättäjä eli tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ole kertonut kantaansa. Sitä ei ole tehnyt myöskään pääministeri Sanna Marin eikä hänen johtamansa Sdp.

He ovat kertoneet, etteivät ilmoita kantaansa, koska he haluavat, että kansanedustajat saavat päättää kantansa Natoon ilman valtiojohdon kannasta lähtevää painostusta.

HS:n tietojen mukaan varsinaista päätöstä hakemuksen jättämisestä ei ole tehty, vaikka valmiutta jo olisi.

HS:n tietojen mukaan Suomi on kuitenkin hakemassa erittäin todennäköisesti Natoon lähiaikoina, mikäli jotain todella yllättävää ei tapahdu. Nykymaailmassa sekin on mahdollista.

Todennäköisesti hakemus lähtee Naton neuvostolle toukokuussa, mutta mahdollisia ovat huhti- ja kesäkuukin.

Päätöksen tekee tasavallan presidentti yhdessä hallituksen ulko- ja turvallisuus­poliittisen ministerivaliokunnan kanssa.

Suomen Nato-jäsenhakemuksen todennäköisyyden puolesta puhuu moni julkisuudessakin ollut seikka.

Oikeastaan yksikään keskeisistä päättäjistä ei ole enää pitkään aikaan korostanut seikkoja, joilla voisi perustella, miksi Suomi ei hakisi Natoon. Jarruttajat ovat loistaneet poissaolollaan.

Kansan ja kansanedustajien Nato-kannatus on kasvanut sitä mukaa kuin Venäjän brutaaleista teoista Ukrainassa on tullut lisää tietoja.

Myös valtionjohdon kommentit ovat olleet myönteisiä.

”Selvää kai riittävyyden suhteen on, ettei riittävämpää ole”, presidentti Niinistö pohti Nato-vaihtoehtoa MTV:n haastattelussa.

”On tietysti sellainenkin vaihtoehto, että ei tehdä mitään. Luulen, että se herättää vakavia epäilyksiä siitä, ettei se riitä ainakaan pidemmässä juoksussa”, hän jatkoi.

”Mahdollinen Nato-jäsenyys toisi turvaa sitä kautta, että artikla 5. mukaisesti muut jäsenmaat ovat velvoitettuja auttamaan ja auttavat, mikäli johonkin jäsenmaahan hyökätään. Itse näen, että sillä on myös ennalta­ehkäisevä vaikutus”, pääministeri Marin puolestaan sanoi tiistaina Iltalehden haastattelussa.

Yksikään keskeisistä päättäjistä ei ole enää korostanut seikkoja, joilla voisi perustella, miksi Suomi ei Natoon hakisi.

Niinistö sanoi HS:n haastattelussa keskiviikkona, että päätös tehdään ennen kesää.

”En mielelläni nyt aikatauluttaisi tätä, mutta olen jossain sanonut, ettei kesä kerkeä tulla, kun Suomi on valmis. Kesään ei ole enää monia viikkoja. Eikös se mene niin, että pääskysestä ei ole kesään päivääkään, ja kyllä ne toukokuussa taitavat ilmestyä.”

Niinistökin puhui haastattelussa lähinnä asioista, jotka hidastavat tai nopeuttavat päätöstä, mutta ei esteistä.

Olisi erikoista, jos Suomella olisi kiire päättää, ettei se hae Natoon. Jos Suomi ei hakisi Natoon tässä tilanteessa, se merkitsisi käytännössä niin sanotun Nato-option kuivumista kasaan.

Lue lisää: Presidentti Niinistö: Suomen Nato-päätös tehdään ennen kesää – toivoo, että eduskunta käsittelee selonteon ripeästi

Keskiviikkona julkaistussa selonteossa ei oteta kantaa siihen, pitäisikö Natoon liittyä. Myös sen perustelut puhuvat silti toista kieltä.

Niiden perusteella Suomi olisi kaheli, jos se ei liittyisi.

Selonteon ensimmäinen perustelu: ”Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousisi, mikä lisäisi alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä.”

Toinen perustelu: ”Naton jäsenenä Suomi osallistuisi Naton turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, Naton roolin kehittämiseen ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana ja olisi sitoutunut liittokuntaan myös poliittisesti. Naton ja Venäjän suhteista tulisi myös yksi osa Suomen suhteita Venäjään.”

Kolmas perustelu: ”Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, sillä sen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt.”

Neljäs perustelu: ”Jos Naton jäsenenä Suomea vastaan kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen yhteisen puolustuksen järjestelyjen mukaisesti.”

Viides perustelu: ”Mahdollinen jäsenyys parantaisi Suomen sotilaallista huolto­varmuutta ja koko yhteiskunnan kriisivalmiutta.”

Juuri muita huonoja puolia selonteko ei Natossa näe kuin sen, että itärajalla jännite kasvaisi.

Huonoiksi puoliksi voisi ehkä lukea Nato-jäsenyyden myötä Suomelle tulevat velvollisuudet. Suomen pitää varautua tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa.

Tähänkin selonteossa löytyy lieventäviä asianhaaroja:

”Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin.”

Selonteko ei näe Natossa juuri muita huonoja puolia kuin sen, että jännite itärajalla kasvaisi.

Selonteon mukaan jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja.

Nato ei edes maksaisi paljon, selonteon mukaan arviolta noin 1–1,5 prosenttia Suomen nykyisestä puolustusbudjetista.

Selonteossa kylläkin huomioidaan, että Venäjä on ilmaissut julkisesti suhtautuvansa kielteisesti Naton laajentumiseen.

”Mikäli Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, tulisi varautua laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin, kuten jännitteiden kasvuun Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.”

Selonteko ei kerro, millaisia reaktioita Venäjältä voisi tulla ja miten Suomen pitää niihin vastata. Tähän on syynsä.

Olisi hölmöä paljastaa kaikki pelot ja varautumiset. Silti on silmiinpistävää, kuinka positiivinen selonteon sanoma Natosta on.

Sen on kirjoittanut virkakunta, mutta se on käynyt tarkan poliittisen seulan läpi. Vahinkoja tekstissä ei ole.

”Selonteon eduskuntakäsittelyn aikana valtioneuvosto tarkentaa eduskunnalle yksityiskohtia ja arvioita, joita ei ole mahdollista kirjata julkiseen selontekoon”, selonteossa sanotaan.

Juuri tämän takia selontekoa käsitellään seuraavaksi eduskunnan valiokunnissa ja mitä todennäköisimmin tiloissa, jotka on turvattu vakoilulta. Näin kansanedustajat saavat kuulla myös sellaista, mitä julkisessa selonteossa ei kannata sanoa.

Presidentti Niinistö toivoo HS:n haastattelussa selonteon pikaista käsittelyä, vaikka kyseessä on valtava päätös, joka saattaa vaikuttaa Suomen asemaan vielä sadan vuoden kuluttua.

Selonteon käsittelyn suurin perustelu on sitouttaa kansanedustajat. Suomi ei halua tilannetta, jossa se hakee jäsenyyttä, mutta kansanedustajat sanovat pahan paikan kohdalla, ettei heille kerrottu kaikkea.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Suomen valtiojohto piti 24. helmikuuta historiallisen tiedotustilaisuuden, jossa keskeiset poliittiset johtajat ottivat kantaa Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.

Vaikka Venäjän toimet Ukrainassa vaikuttavat mielipuolisilta, maa ei ole niin vaino­harhaisuuden sokaisema, etteikö myös se osasi laskea Suomen Nato-jäsenyyden todennäköisyyttä.

Suomen Nato-tahto tulee mitä ilmeisemmin vielä kasvamaan, kun käsittelyn aikana yhä useampi kansanedustaja kertoo kannattavansa Natoa.

Sdp:ssä ja keskustassa todennäköisesti oikein odotetaan, että selontekoprosessi etenisi ja myös ne voisivat ilmoittaa siirtyvänsä Nato-puolueiksi kuten kokoomus.

Kokoomuksen kannatus on kyselyissä hurjassa nousussa, ja eduskuntavaalit ovat tulossa.

Voi olla, että kansanedustajien sitouttaminen jää lyhyeksi ja Nato-hakemus lähtee pikemmin ennemmin kuin myöhemmin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat