Kansan­edustaja toivoo, että Nato-kysymyksestä todella saadaan tietoa – ”Ei välttämättä aina ole sitä tunnetta, että me tiedämme hirveästi enemmän kuin mitä lehdissä on”

Hallitus antoi keskiviikkona ajankohtaisselonteon, jonka pohjalta eduskunta aloittaa nyt keskustelun Nato-kysymyksestä. HS kysyi kolmelta kansanedustajalta, mitä tietoa he vielä haluavat päätöksensä pohjaksi.

Eva Biaudet (r), Mika Kari (sd) ja Tom Packalen (ps)

16.4. 2:00 | Päivitetty 16.4. 6:42

Hallitus antoi keskiviikkona eduskunnalle ajankohtaisselonteon, joka on tärkeässä osassa, kun Suomi harkitsee historiallista Nato-ratkaisuaan.

Eduskunta käy lähetekeskustelun asiasta ensi keskiviikkona. Tämän jälkeen valiokunnat alkavat käsitellä selontekoa. Käsittelyn aikana kansanedustajilla on mahdollisuus kuulla asiantuntijoita ja saada lisää sellaistakin tietoa, jota ei ole voinut kirjata julkiseen selontekoon.

HS kysyi kolmelta kansanedustajalta, minkälaisia kysymyksiä heillä vielä on Nato-jäsenyyteen liittyen ja mitä he odottavat selonteon käsittelyltä.

Eva Biaudet (r)

Rkp:n Eva Biaudet: ”Ei välttämättä aina ole sitä tunnetta, että me tiedämme hirveästi enemmän kuin mitä lehdissä on”

Kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Eva Biaudet (r) ei ole toistaiseksi halunnut lukita kantaansa Nato-jäsenyyteen julkisuudessa.

Puolueena Rkp on ollut jäsenyyden kannalla pitkään. Biaudet on puolestaan ollut kriittinen ja äänestänytkin taannoin puolueensa sisällä jäsenyyden kannattamista vastaan.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa hänen kantansa on alkanut kääntyä. Biaudet’n mukaan hallituksen keskiviikkona eduskunnalle antama selonteko vahvisti jo kevään aikana muotoutunutta kuvaa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuneesta muutoksesta.

”Minusta tämän selvityksen perusteella Nato-hakemus on se ratkaisu, jota kohti pitää mennä”, Biaudet sanoo.

”Turvallisuuttamme ei pysty rakentamaan mitenkään sen luottamuksen varaan, että naapuri ei hyökkäisi. Kyllä minusta tämä suunta on oikea ja varsinkin toivoisin, että se olisi sama kuin Ruotsin.”

Biaudet sanoo silti vielä toivovansa eduskuntakäsittelystä lisää tietoa ja keskustelua Natoon liittyvistä kysymyksistä, sillä kyse ei ole vain kyllä tai ei -ratkaisusta.

Sen sijaan kyse on hänen mielestään siitä, mikä Suomen rooli olisi Natossa, ja miten esimerkiksi yhteistyö Ruotsin kanssa järjestettäisiin.

Biaudet haluaisi kuulla valiokunnassa esimerkiksi julkisuudessa kerrottua tarkempia skenaarioita siitä, miten Venäjä reagoisi Suomen jäsenyyshakemukseen, ja miten Suomi on tähän varautunut.

Lisäksi pitäisi käydä perusteellinen keskustelu Suomen Nato-mallista. Biaudet viittaa esimerkiksi niin sanottuun Norjan malliin. Norja on asettanut jäsenyydelleen omaehtoisesti tiettyjä rajoituksia, kuten sen, ettei maassa ole Naton tukikohtia.

”Tukikohdista en ole ihan sataprosenttisen varma. Nämä ovat sellaisia asioita, joita pitäisi selvittää. Olisi mielenkiintoista nähdä, minkälainen esimerkiksi Norjan ja Tanskan jäsenyys on todellisuudessa ollut.”

Lue lisää: Nato-jäsenyyden ”Norjan malli” syntyi halusta olla ärsyttämättä Neuvostoliittoa – HS selvitti, mistä siinä on kyse

Lue lisää: Professori: Itämeri on turvallisuus­poliittinen tilkku­täkki – Suomen olisi aika miettiä Nato-profiiliaan

Biaudet sanoo toivovansa, että valiokunta todella saa selonteossakin mainitulla tavalla sellaista tietoa, jota julkisuuteen ei muutoin anneta.

”Toivon todellakin, että on valmiuksia avata myöskin eduskunnassa sitä, koska ehkä ei välttämättä aina ole sitä tunnetta, että me tiedämme hirveästi enemmän kuin mitä lehdissä on”, hän sanoo.

”Minulla on tunne, että meidän poliittinen kulttuurimme ei ole kovin myötämielinen analyyttisille pohdinnoille, sellaiselle toisaalta ja toisaalta ajattelulle. Mieluummin ollaan sanomatta.”

Biaudet sanoo, että aiemmin häntä on Nato-jäsenyydessä epäilyttänyt se, että turvallisuusratkaisu nähdään silloin niin voimakkaasti ja liian yksipuolisesti sotilaallisen puolustuksen kautta.

Hänestä olisi tärkeää, että Suomella säilyisi mahdollisena Nato-jäsenenäkin eräänlainen rauhanrakentajan profiili. Resursseja pitäisi laittaa muun muassa demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen vaalimiseen.

Mika Kari (sd)

Sdp:n Mika Kari: ”Eduskunnalle on annettava se aika, mitä eduskunta tämän päätöksen yhteydessä tarvitsee”

Kansanedustaja Mika Kari (sd) on yksi niistä kymmenistä kansanedustajista, jotka eivät ole vielä kertoneet Nato-kantaansa julkisuuteen.

Syy tälle on se, että hän haluaa kunnioittaa eduskunnassa käytävää prosessia.

”En halua tehdä tätä selontekoprosessia turhaksi lyömällä kantaani lukkoon etukäteen, vaan käydä prosessin läpi, tehdä tarkentavat kysymykset, kuulla asiantuntijoita ja käydä keskustelua kansanedustajakollegojen kanssa”, Kari sanoo.

Hän itse on seurannut turvallisuus- ja puolustuskysymyksiä pitkään muun muassa puolustusvaliokunnan jäsenenä ja tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajana. Näistä lähtökohdista hallituksen selonteko ei tuonut hänelle juuri uutta.

Valiokunnassa Kari toivoo silti kuulevansa vielä lisätietoa esimerkiksi siitä, miten Nato-maat suhtautuvat Suomen mahdolliseen jäsenyyteen. Tällaisia diplomaattisia keskusteluja ei voida avata avoimesti julkisuuteen.

Lisäksi Karista pitäisi saada lisätietoa esimerkiksi siitä, minkälaisia riskejä liittyy niin sanottuun harmaaseen aikaan ja minkälaisia kyvykkyyksiä Suomella on minimoida näitä riskejä. Harmaaksi ajaksi kutsutaan aikaa sillä välin, kun Suomi on jo kertonut jäsenyyshaluistaan, mutta ei ole vielä tullut hyväksyttyä jäseneksi.

Siitäkin pitäisi kuulla lisää, miten Suomen ja Ruotsin keskinäinen harkinta ja yhteistyö Nato-asiassa etenee, Kari sanoo.

”Siihen liittyy jäsenyyspohdinnan lisäksi se, miten varmistettaisiin se, että myös siirtymäajalle olisi turvatakuut Nato-maiden toimesta saatu. Onko se ylipäätään mahdollista?”

Lue lisää: Onko Ruotsi tekemässä nopean Nato-käännöksen? Suomen kannan­muodostus asettaa Ruotsin pääministeri­puolueen valtavan paineen alle, sanoo ruotsalaisasiantuntija

Lue lisää: Suomelle tuskin annetaan varsinaisia turva­takuita Nato-prosessin ajaksi – järeääkin apua voi silti tulla

Kari sanoo toivovansa, että kaikki tarpeellinen tieto nyt myös annetaan eduskunnan valiokunnille ja ettei sitä tarvitse erikseen pyytää.

”Kansanedustajilta ei pidä – enkä usko enkä toivo, että kukaan näin ajatteleekaan – pimittää tämän päätöksenteon kannalta olennaista tietoa.”

Eduskunnan historiassa tällaisiakin tapauksia on ollut, hän sanoo.

Aikaakin kansanedustajille pitää antaa tärkeän päätöksen käsittelyyn, hän sanoo. Toistaiseksi näin on tuntunut olevankin.

”Eduskunnalle on annettava se aika, mitä eduskunta tämän päätöksen yhteydessä tarvitsee. Ei pidä siihen aikatauluun ladata ulkopuolelta liikaa odotuksia”, hän sanoo.

Tom Packalén (ps)

Perussuomalaisten Tom Packalén: ”En halua sellaista tilannetta, että tämä jakaa kansaa”

Kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Tom Packalén (ps) on suhtautunut kriittisesti Nato-jäsenyyteen ja kannattanut niin sanotun option ylläpitämistä.

Hiljattain hän silti kertoi blogissaan, että jos valtionjohto päätyy esittämään Nato-jäsenyyttä, hän äänestäisi sen puolesta.

Packalén sanoo, ettei hän kuitenkaan ole muuttanut mielipidettään jäsenyydestä. Sen sijaan hän pitää yhtenäisyyttä kysymyksessä tärkeänä.

”En halua sellaista tilannetta, että tämä jakaa kansaa. Jos selkeä enemmistö on, ja me olemme sinne menossa, niin se on sitten se päätös, joka tehdään.”

Packalén sanoo, ettei hallituksen tuore selonteko sisältänyt hänelle ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtyneenä juurikaan yllätyksiä.

Havaintona hän toteaa, että siinä on korostettu Nato-jäsenyyden positiivisia puolia, ei niinkään riskejä. ”Kyllähän se on tehty pohjustamaan sitä, että Natoon mennään.”

Hyvänä hän pitää esimerkiksi sitä, että valiokunnassa voidaan kuulla yksityiskohtaisemmin muun muassa, miten muissa maissa on suhtauduttu Suomen Nato-jäsenyyteen.

Packalénia epäilyttää Nato-jäsenyydessä esimerkiksi se, että Suomi voisi joutua sellaisten konfliktien osapuoleksi, joihin ei muutoin jouduttaisi. Hän muistuttaa yli 1 300 kilometrin rajasta Venäjän kanssa. Suomi olisi Venäjälle Nato-maana jatkossa uhka.

Hän uskoo myös, että jos Suomi ei kuuluisi Natoon, Venäjällä ei olisi syytä hyökätä Suomeen.

Packalén sanoo ajattelevansa, että Suomelle tärkeintä mahdollisessa sotatilanteessa olisi materiaalinen apu, ja sitä saataisiin todennäköisesti jo EU:n jäsenenä. Suomen omat joukot ovat sen sijaan verraten suuret. Monen Nato-maan eivät ole niin merkittäviä Yhdysvaltoja lukuun ottamatta.

”Niin kauan kuin saamme tukea, Suomi pärjää kyllä itsekseenkin.”

Packalénia epäilyttää myös esimerkiksi se, mitä kävisi Suomen maanpuolustustahdolle, jos Suomi olisi osa Natoa.

”On tällainen usko, että yhteenkään Nato-maahan ei ole koskaan hyökätty. Vaikuttaako tämä siihen, miten ihmiset suhtautuvat maanpuolustukseen tulevaisuudessa?”

Lue lisää: Mitä Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle?

Lue lisää: Näin Suomen Nato-päätös etenee – Valtionjohto voi periaatteessa esittää jäsenyyttä milloin tahansa

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat