Nato-jäsenyys lisäisi pitkällä aikavälillä Itämeren alueen vakautta, toteaa selonteko – jännite itärajalla saattaisi kuitenkin kasvaa

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) korosti, että mitään Naton kevytversiota ei ole.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) oli keskiviikkona mukana esittelemässä hallituksen uutta ajankohtaisselontekoa.

13.4. 16:25

Hallituksen keskiviikkona julkaisemassa turvallisuuspoliittisessa ajankohtaisselonteossa todetaan, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys toisi vakautta Itämeren alueelle ainakin pitkällä aikavälillä, koska jäsenyys nostaisi kynnystä sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea ja Ruotsia vastaan.

Selonteossa kuitenkin todetaan, että jäsenyyden myötä Suomen tulisi varautua laajaan ja vaikeasti ennustettavaan vaikuttamiseen ja riskeihin.

Jännitteet Suomen ja Venäjän rajalla saattaisivat kasvaa, koska Venäjä on suhtautunut kielteisesti Naton laajenemiseen.

Naton jäsenenä Suomi olisi sitoutunut liittokuntaan myös poliittisesti, selonteossa muistutetaan. ”Naton ja Venäjän suhteista tulisi myös yksi osa Suomen suhteita.”

Lue lisää: Presidentti Niinistö: Suomen Nato-päätös tehdään ennen kesää – toivoo, että eduskunta käsittelee selonteon ripeästi

Lue lisää: Tässä on selonteon keskeinen anti tiivistettynä

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) korosti keskiviikkona selonteon julkistamisessa, että maa joko on Naton jäsen tai maa ei ole. Mitään Naton kevytversiota ei ole.

”Uudet jäsenvaltiot liittyvät Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisin oikeuksin ja velvoittein. Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä”, selonteossa todetaan.

Suomen osuus liittokunnan puolustuksessa määriteltäisiin jäsenyysneuvottelujen aikana. Suomi varautuisi osallistumaan liittolaisten puolustamiseen mutta kansallisten joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin päättäsi Suomi aina itse.

”Suomen strateginen sijainti huomioiden tärkein panoksemme myös Naton jäsenenä olisi kyky puolustaa omaa aluettamme”, päätellään selonteossa.

Nato-jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita eikä pysyviä tukikohtia tai joukkoja.

”Naton 1990-luvun jälkipuoliskolla muotoutuneen laajentumispolitiikan lähtökohtana on ollut, että uusiin jäsenmaihin ei sijoiteta ydinaseita eikä pysyviä joukkoja tai tukikohtia”, selonteossa muistutetaan.

Selonteossa kuitenkin huomautetaan, että linjaus perustui silloiseen arvioon turvallisuustilanteesta ja uhkaympäristöstä.

Nato onkin pohtimassa parhaillaan Venäjän toiminnan seurauksena uudelleen puolustuksensa vahvistamista ja järjestämistä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joukkojen ja tukikohtien lisäämistä.

Nato-jäsenyyden ei katsota muuttavan merkittävästi Suomen osallistumisen tasoa Naton kriisinhallintaoperaatioissa.

Jäsenyyden vuotuinen lisäkustannus arvioidaan 1–1,5 prosentiksi Suomen nykyisestä puolustusbudjetista. Suomen puolustusbudjetin arvioidaankin säilyvän nykyisellä tasolla.

Lue lisää: Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen ottamaan kantaa Naton ydin­ase­doktriiniin

Selonteossa todetaan, että Suomen Nato-liittymissopimus käsiteltäisiin eduskunnassa ”perustuslain kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä koskevien menettelyiden mukaisesti”.

Eduskunta päättäisi siis jäsenyydestä lähtökohtaisesti äänten enemmistöllä ellei asia koske esimerkiksi perustuslakia tai Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan siirtoa kansainväliselle järjestölle.

Käytännössä perustuslakivaliokunta joutunee tekemään valtiosääntöoikeudellisen tarkastelun siitä, tarvitaanko päätökseen määräenemmistö eduskunnassa.

Lue lisää: Nato-päätökseen saattaa riittää yksinkertainen enemmistö eduskunnassa – Viime kädessä asian ratkaisee perustus­laki­valiokunta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat