Suomen turva­takuut mahdollisen Nato-hakemuksen aikana kiinnostivat kansain­välistä mediaa hallituksen tiedotus­tilaisuudessa

Kansainvälinen media sai Suomen turvallisuuspoliittisesta selonteosta samanlaisen tiedotustilaisuuden kuin suomalaisyleisö.

13.4. 18:05

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) pitivät keskiviikkona julkaistun turvallisuus­poliittisen selonteon jälkeen kaksi tiedotustilaisuutta, ensin suomalaisyleisölle ja heti perään englanniksi kansainväliselle medialle.

Ministerit kertoivat toisessa tiedotustilaisuudessa lähes täsmälleen samat asiat englanniksi kuin aiemmin suomeksi. Kiinnostavaa tiedotustilaisuudessa olivatkin ministereille esitetyt kysymykset.

Yhdysvaltalaisen verkkojulkaisun Politicon Euroopan-osasto kysyi Haavistolta, että jos päätös Natoon liittymisestä tehdään, pyydetäänkö samalla nopeutettua liittymis­prosessia.

Haavisto vastasi, että täytyy odottaa eduskunnan keskustelua selonteosta ja sitä, mitä eduskunta hallitukselle suosittelee. Lisäksi Natolla on omat prosessinsa ja Nato-jäsenmailla omat lainsäädäntöprosessinsa. Haavisto sanoi, että nopea käsittely olisi Suomen etu, koska jäsenhakemuksen käsittelyn aikana turvatakuita ei ole. Toiselle kysyjälle Haavisto vastasi myöhemmin, että Suomi pyrkii mahdollisimman nopeaan hakemuksen käsittelyprosessiin.

Ruotsalaislehti Dagens Industri kysyi Nato-jäsenhakemuksen aikataulusta: miksi asiaa pohditaan nyt? Lisäksi kysyttiin, vaikuttaako Suomen mahdolliseen jäsen­hakemukseen se, että Ruotsi on omassa turvallisuuspolitiikan päivityksessään Suomea perässä.

Haaviston mukaan nyt on muuttunut kolme asiaa: Ensinnäkin Venäjä on valmis ottamaan suurempia riskejä kuin ennen. Hyökkäys Ukrainaan on valtavan riskialtis operaatio, mutta silti Venäjä lähti siihen. Toiseksi Venäjä pystyi siirtämään yli sata­tuhatta sotilasta naapurimaansa rajalle ilman liikekannallepanoa. Kolmanneksi keskustelu kemiallisista aseiden ja ydinaseiden käytöstä on lisääntynyt. Mikä meidän vastauksemme olisi? Miten reagoisimme?

Kaikki nämä ovat muuttuneet tänä vuonna, ja siksi Nato-jäsenyydestä keskustellaan nyt, Haavisto sanoi. Ruotsinkin kanssa on Haaviston mukaan keskusteltu tiiviisti, mutta kaikki maat tekevät ratkaisunsa itsenäisesti. Haavisto toisti saman kuin suomeksi: olisi Suomen etu, jos Ruotsi jättäisi hakemuksen samaan aikaan, mikäli hakemukset päätetään jättää.

Antti Kaikkonen vastasi puolestaan, että hän on yhteydessä Ruotsin puolustus­ministeriin Peter Hultqvistin jos ei päivittäin, niin vähintään viikoittain.

Kaikkonen sanoo, että kumpikin maa on luvannut toiselle, etteivät ne yllätä toista päätöksillään. Ruotsi tekee päätöksensä itse, kuten Suomi, mutta päätöksistä ja niiden valmistelusta kerrotaan avoimesti, ettei yllätyksiä tule.

Kaikkosen mukaan eduskunta käsittelee selontekoa rauhassa, minkä jälkeen hallitus tekee päätöksiä, mutta ennen juhannusta on valmista. Toivottavasti Ruotsi tekee samoin, Kaikkonen sanoi.

Brittilehti Financial Times kysyi Kaikkoselta mahdollisista turvatakuista Nato-jäsenhakemuksen käsittelyn ajaksi. Koska muodollisia turvatakuita keltään ei tällä hetkellä ole, millaisia keskusteluja turvallisuushuolista on käyty?

Kaikkosen mukaan asiasta on keskusteltu paljon, mutta tarkemmin hän ei voinut kertoa juuri mitään. Ehkä Haavisto voi, koska ulkoministeriö on avoimempi kuin puolustus­ministeriö, Kaikkonen lisäsi ja naurahti.

Haavisto vastasi, että hänen keskusteluissaan Nato-maiden ulkoministerien kanssa on tullut selväksi, että Naton avointen ovien politiikka on sen maille hyvin tärkeä. Ei voi olla niin, että ovet ovat avoimia vain teoreettisesti, Haavisto vastasi myöhempään kysymykseen samasta asiasta. Haaviston mukaan kaikki hänen kollegansa ovat tehneet hyvin selväksi, että kukaan (käytännössä Venäjä) ei voi uhkailemalla lopettaa tätä politiikkaa.

Financial Times kysyi myös, onko Suomi keskustellut Venäjän kanssa lainkaan mahdollisesta Nato-jäsenhakemuksesta. Millainen suhde Venäjään on nyt, onko julkisten varoitusten lisäksi tullut muita?

Haavisto huomautti yli 1 300 kilometrin rajasta Venäjän kanssa. Raja on ollut koko ajan rauhallinen niin kuin se on ollut jo hyvin pitkään. Esimerkiksi rajaviranomaiset keskustelevat keskenään kuten ennenkin, Haavisto sanoi.

Pakotteista huolimatta tavanomaiset keskustelut suomalaisten ja venäläisten kesken jatkuvat, ja myös viisumeita myönnetään niille, joilla on esimerkiksi perheen vuoksi asiaa Suomeen.

Venäjä on Haaviston mukaan aiemmin sanonut, että Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys on maiden oma asia. Samalla Venäjä on sanonut, että Nato-jäsenyydellä olisi sotilaallis-poliittisia seurauksia, joihin Venäjän täytyisi vastata.

Nämä ovat kaikki tiedossa. Muista varoituksista Haavisto ei puhunut.

Haavisto toisti, että on tärkeää, että Suomi tekee päätöksensä itse ja että Suomen suvereniteettia kunnioitetaan.

Ulkoministeri Pekka Haavisto valtioneuvoston tiedotustilasuudessa.

Yhdysvaltain hallinnon rahoittama, Prahassa päämajaansa pitävä Radio Free Europe kysyi, mitä etuja Suomen Nato-jäsenyys toisi.

Kaikkonen sanoi, että Suomi voisi tuoda lisää kyvykkyyttä Natoon. Suomella on vahvat puolustusvoimat, ja Suomi on panostanut puolustukseen koko ajan, toisin kuin jotkin muut maat, jotka leikkasivat puolustuksesta kylmän sodan jälkeen.

Kaikkosen mukaan Suomi ei aiheuttaisi ongelmia Natolle, päinvastoin.

Virolaislehti Postimees kysyi, kuinka hyvin Suomi on varautunut Venäjän mahdollisiin provokaatioihin ja kuinka pitkälle Venäjä voi mennä, jos Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä. Lehti mainitsi tiistaina liikkuneet tiedot, joiden mukaan Venäjä olisi siirtänyt kalustoa lähelle Suomen rajaa.

Kaikkonen vastasi, että tiistain mediatiedot Venäjän kalustosta lähellä Suomen rajaa eivät olleet suuri uutinen, koska ensinnäkään julkaistun videon kuvaamisajankohdasta ei ole tietoa ja toiseksi samanlaista laitteistoa on ollut Suomen rajan lähellä jo aiemmin.

Kaikkosen mukaan Venäjä varmasti reagoisi Suomen Nato-jäsenyyteen, mutta tarkkaa tietoa tästä ei tietenkään ole. Ehkä Venäjä tyytyisi lisäämään sotilaallista läsnäoloaan tällä suunnalla Eurooppaa.

Ruotsalaislehti Expressen kysyi, että kun kuunteli Ruotsin ja Suomen pääministerin tiedotustilaisuutta keskiviikkona, jäi vaikutelma, että Suomi on pidemmällä Nato-jäsenyyden hakemisessa kuin Ruotsi. Miksi?

Haaviston mukaan Venäjän hyökkäys 24. helmikuuta sai suomalaiset välittömästi kyselemään, mitä tapahtuisi, jos myös Suomeen hyökättäisiin. Haaviston mukaan vähän samanlainen keskustelu syntyi Suomessa viime vuonna, kun Valko-Venäjä toi tahallaan pakolaisia Puolan-rajalle painostaakseen EU:ta. Mitä jos sama tapahtuisi täällä?

Haaviston mukaan suomalaiset perinteisesti miettivät turvallisuuttaan paljon. Oli myös selvää, että vilkas keskustelu kansalaisten parissa aiheuttaisi myös suuren debatin kansanedustajien kesken.

Albanialainen valtiollinen uutistoimisto ATA kysyi Haavistolta, onko hän saanut selville, mitä mieltä Unkari olisi Suomen Nato-jäsenyydestä.

Haavisto vastasi, että hän on puhunut viime aikoina niin Unkarin ulkoministerin Péter Szijjártin, Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun kuin Balkanin eri maiden ulko­ministerien kanssa. On selvää, että kauempana olevat maat eivät seuraa Suomessa tapahtuvaa keskustelua samalla tavalla kuin Suomea lähempänä olevat maat, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan hän on saanut kaikissa tapaamisissa paljon positiivista palautetta ja ymmärrystä Suomen tilanteelle.

Haaviston mukaan ei ole yhtään maata, joka sanoisi Suomen hakemukselle tällä hetkellä ei. Asia on kuitenkin lopulta eri maiden parlamenttien käsissä, ja jossain niistä Suomen jäsenhakemuksen käsittely voi viedä pidempään.

Yhdysvaltalainen tv-kanava CNN kysyi, onko Suomi pyytänyt Yhdysvalloilta tai muulta Naton-jäsenmaalta erillisiä turvatakuita Nato-jäsenhakemuksen käsittelyn ajaksi. Tätä kysymystä kysyttiin eri muotoilulla monta eri kertaa. Lisäksi CNN kysyi, voisiko Suomi harkita Nato-joukkojen tai aseiden sijoittamista maaperälleen, kun Nato nyt suunnittelee itäisten alueidensa puolustamisen vahvistamista.

Haaviston mukaan presidentti Sauli Niinistöllä oli hyvä keskustelu Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa. Kaikkosella oli myös hyvä reissu Yhdysvaltoihin. Haavisto on myös tavannut viime aikoina kaksi kertaa Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin ja selittänyt hänelle Suomen tilanteen.

Haavisto ei vastannut, onko Yhdysvalloilta pyydetty suoraan jonkinlaista apua, mutta hän huomautti jo olemassa olevista kahdenvälisistä puolustussopimuksista erityisesti materiaalihankinnoissa sekä ”historiallisesta” F-35-hävittäjäkaupasta ja hyvästä yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa.

Haaviston mukaan on vielä liian aikaista keskustella mahdollisista Nato-joukkojen tai -aseiden sijoittamisesta Suomeen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat