Tutkija ihmettelee pohdintaa Nato-tukikohdista Suomessa: ”Eihän tänne missään nimessä olla mitään edes tarjoamassa”

Suomen poliittisessa johdossa vahvistuu kanta, ettei Suomen kannata laittaa mahdolliselle Nato-jäsenyydelle ehtoja.

Viro on halunnut alueelleen Nato-maiden joukkoja. Kuvassa ranskalaisia sotilaita harjoittelemassa maaliskuussa Virossa.

17.4. 2:00 | Päivitetty 17.4. 6:21

Suomen Nato-keskusteluun on viime päivinä noussut myös se, pitäisikö Suomen asettaa joitain ehtoja mahdolliselle Nato-jäsenyydelleen. Esillä on ollut muun muassa, tulisiko Suomen sallia alueellaan Naton tukikohtia.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan keskustelu tukikohdista osoittaa kuitenkin ymmärtämättömyyttä Naton toiminnan dynamiikasta. Hänen mukaansa tukikohtia ei ole Suomeen edes tarjolla, ja valtiojohto tuntuu tämän ymmärtävän.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi keskiviikkona Tukholmassa pitävänsä tärkeänä, että Suomi ei sulkisi itseltään ovia, jotka myöhemmin olisi kuitenkin tarpeen pitää auki.

”Suomi itse päättää esimerkiksi siitä, sijoitettaisiinko Suomen alueelle ydinaseita tai sijoitettaisiinko Suomen alueelle pysyviä tukikohtia”, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Lue lisää: Marin tiedotus­tilaisuudessaan Tukholmassa: Saman­tahtisuuteen Ruotsin kanssa pyritään, mutta edellytys se ei ole

Marinin mukaan Suomi voisi linjata tarkemmin Nato-politiikkaansa tulevaisuudessa esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen yhteydessä.

”Oma käsitykseni on se, että tällaisia kansallisia kysymyksiä voidaan myöhemminkin ratkoa. Nato ei edellytä meiltä mitään tiettyä, esimerkiksi ydinaseiden ottamista Suomen maaperälle tai pysyvien tukikohtien ottamista Suomen maaperälle. Nämä ovat kansallisia päätöksiä eikä niistä sinänsä neuvotella Naton kanssa.”

Pääministeri Sanna Marin kävi keskiviikkona Tukholmassa tapaamassa Ruotsin pääministeriä Magdalena Anderssonia.

Mikään Naton jäsenmaa ei ole koskaan tehnyt liittymissopimukseensa mitään varaumia.

Tätä viestitti myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) keskiviikkona, kun hallitus julkisti mahdolliseen Nato-jäsenyyshakemukseen liittyvän ajankohtaisselonteon.

”Peruslähtökohta on, että uudet jäsenvaltiot liittyvät Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin, eli ei ole olemassa eri jäsenkategorioita saatikka jäsenyyden kevytversioita. Maa joko on jäsen tai se ei ole”, Kaikkonen sanoi.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen esitteli keskiviikkona hallituksen tuoretta ajankohtaisselontekoa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo julkaisi keskiviikkona blogikirjoituksen, jossa hänkin otti kantaa tukikohtakysymykseen.

”On perusteltua, että Suomen ei tarvitse esimerkiksi sallia ydinaseita alueelleen. Sen sijaan Naton joukkojen tai tukikohtien osalta meidän ei tule kieltäytyä kategorisesti, vaan pitää mahdollisuudet auki”, Orpo kirjoittaa.

Saadakseen parhaan hyödyn ja turvan Nato-jäsenyydestä Suomen ei tule Orpon mukaan luoda itselleen ehdottomia rajoitteita:

”Toisin sanoen, Nato-joukkojen läsnäolo vain vahvistaisi turvatakuitamme ja sotilaallista pelotetta. Suomi kuitenkin päättäisi itse siitä, kuka täällä olisi. Itse näkisin mielelläni Naton joukkoja tai pysyvänkin läsnäolon Suomessa.”

Petteri Orpo

Ulkopoliittisen instituutin Matti Pesu arvioi, että Suomessa ollaan oikeilla linjoilla, kun ei lähdetä asettamaan ehtoja mahdolliselle jäsenyydelle.

”Se, että koko tukikohta­kysymys on agendalla, kumpuaa ehkä siitä, että meillä ei ehkä ihan ymmärretä Naton päätöksen­tekoa ja sisäisiä dynamiikkoja”, hän sanoo.

”Eihän tänne missään nimessä olla mitään edes tarjoamassa.”

Pesu muistuttaa, että Baltian mailta ja Puolalta vei yli vuosikymmenen ajan, ennen kuin ne saivat ajettua itselleen Natossa läpi vuonna 2016 nykyiset kiertävät sotilasosastot. Silloin taustalla oli Venäjän vuonna 2014 suorittama Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota.

”Nyt Venäjän tämän vuoden hyökkäyksen myötä Nato on korkealla tasolla jo sopinut, että se perustaa neljä uutta taisteluosastoa Romaniaan, Bulgariaan, Unkariin ja Slovakiaan. Nekin vaativat ison pamauksen.”

Matti Pesu

Pesu sanoo, että Nato ”jakaa niukkuutta siinä missä muutkin organisaatiot”. Suomeen ei olla tyrkyttämässä mitään, joten olisi erikoista, jos Suomi lähtisi hakemaan Nato-jäsenyyttä sellaisella kannalla, että jäsenyyttä jotenkin etukäteen rajoitettaisiin.

Pesu uskoo, että tämä on myös tilannekuva Suomen valtiojohdossa.

”Minusta on ihan oikein, ettei mahdollisessa neuvotteluvaiheessa kannata olla mitään rajoituksia, jotka eivät välttämättä perustu kovin syvään ymmärrykseen siitä, miten liittokunta toimii.”

Suomessa on puhuttu mahdollisesta Norjan mallista. Sen juuret ovat Norjan kylmän sodan aikaisessa sisäpolitiikassa ja halussa lähettää rauhoittavia signaaleja Venäjän suuntaan.

Norja ei ottanut esimerkiksi alueelleen Naton tukikohtia. Norjalaiset katsoivat pitäneensä yllä eräänlaista ”tukikohtaoptiota”, johon kuului se, että jos Neuvostoliitto painostaisi Suomea, Norja voisi silloin muuttaa kantaansa Naton tukikohdista.

Lue lisää: Nato-jäsenyyden ”Norjan malli” syntyi halusta olla ärsyttämättä Neuvostoliittoa – HS selvitti, mistä siinä on kyse

”Suomessa pitäisi käydä sisäpoliittinen keskustelu, että haluammeko lähettää rauhoittavia signaaleja Venäjän suuntaan sillä, että ei oteta tänne tukikohtia eli rajoitetaan jotenkin Nato-integraatiota”, Pesu sanoo.

Hänen mielestään Suomen ei kannata ottaa itselleen automaattisesti Norjan mallia vain siksi, että intuitiivisesti se ehkä tuntuisi sopivan Suomelle.

”Suomen Nato-politiikan pitää lähteä Suomen strategisista intresseistä, Suomen maantieteellisestä asemasta ja Suomen tavoitteista. Orpo taisi puhua Suomen mallista. Minusta termi on ihan hyvä.”

Olisiko mahdollista, että Venäjä käyttäisi Suomen Nato-jäsenyydestä mahdollisesti antamia lupauksia myöhemmin hyväkseen, jos Suomi haluaisi muuttaa Nato-politiikkaansa?

”Ei se mahdoton ajatus ole, että Venäjä sen myöhemmin muistaisi.”

Pesu ei ole nähnyt merkkejä siitä, että Ukrainan sodan kiihtyminen olisi lisännyt paineita tuoda Nato-tukikohtia Suomeen.

”Vaatimuslistan kanssa eteneminen ei ole välttämättä fiksuin strategia. Se on eri asia sitten kun päästään liittokuntaan, että koetaanko täällä, että tänne tarvitaan jotain ansalankaläsnäoloa. Jos tänne jotain Naton läsnäoloa tarvittaisiin, se olisi vuosien lobbaustyön takana liittokunnan rakenteissa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat