Suomelle tuskin annetaan varsinaisia turva­takuita Nato-prosessin ajaksi – järeääkin apua voi silti tulla

Ruotsalaislehti kirjoitti, ettei Suomi ole saanut miltään maalta turvatakuita mahdollisen Nato-jäsenyys­hakemuksensa ajaksi. Turvatakuiden sijasta pitäisi puhua avusta tai tuesta, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Teemu Luukka analyysissaan.

Ulkoministeri Pekka Haavisto Valtioneuvoston tiedotustilasuudessa.

14.4. 17:38 | Päivitetty 15.4. 15:03

Ruotsalaislehti Expressen uutisoi keskiviikkona, ettei Suomi ole tunnusteluistaan huolimatta onnistunut saamaan minkäänlaisia turvallisuustakuita Natolta tai Yhdysvalloilta todennäköisen Nato-jäsenyyshakemuksensa ajaksi.

Suomessakin turvatakuut ovat olleet paljon esillä, koska Nato-jäsenyyden varmistaminen eri maiden parlamenteissa voi kestää jopa vuoden.

Lue lisää: Ulkoministeri Pekka Haavisto: Nato-mailta tullut kyselyitä, millaista turvallisuus­apua Suomi tarvitsee Natoon haettuaan

Lue lisää: Suomen turva­takuut mahdollisen Nato-hakemuksen aikana kiinnostivat kansain­välistä mediaa hallituksen tiedotus­tilaisuudessa

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoi maaliskuussa uutistoimisto Ria Novostin mukaan, että Suomen ja Ruotsin mahdollisella pääsyllä sotilasliitto Naton jäseneksi olisi vakavia sotilaallisia ja poliittisia seurauksia, jotka edellyttäisivät Venäjältä toimia.

Suojelupoliisi arvioi maaliskuun lopulla, että Venäjä kohdistaa todennäköisesti kyber- ja informaatio-operaatioita Suomea vastaan tulevina kuukausina.

Expressen kertoo lähteikseen ”ruotsalaiset hallituslähteet”. Helsingin Sanomat ei ole pystynyt kumoamaan tai vahvistamaan kirjoituksen väitteitä.

Lehti sanoo, ettei Suomi ei ole saanut minkäänlaisia turvatakuita.

Turvatakuita tosiaan on monenlaisia. Turvatakuista puhuttaessa olennaisinta on tietää, mistä puhutaan, kun puhutaan turvatakuista.

Varsinaiset turvatakuut ovat valtiosopimuksia, joilla toinen valtio lupautuu puolustamaan maata, johon hyökätään. Esimerkiksi Yhdysvallat ei ole antanut yhdellekään Naton ulkopuoleiselle eurooppalaiselle maalle julkisanottuja turvatakuita.

Expressenin uutinen on tosi, jos se viittaa järeisiin valtiosopimustason turvatakuisiin, sillä niitä Suomi ei ole voinut saada – ja tuskin edes hakee.

Niitä ei voi yksikään demokraattisen maan presidentti tai pääministeri luvata, koska tämän kaltaisista sopimuksista päättävät maiden parlamentit.

Ei ole tiedossa, että minkään maan hallitus edes käsittelee Suomen turvatakuuhakemusta – saati, että jonkun maan parlamentti käsittelisi valtiosopimusta Suomen turvatakuista.

Mitä esimerkiksi tapahtuisi, jos Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) lupaisi Ruotsille turvatakuut salaisessa kabinettitapaamisessa Ruotsin pääministerin kanssa?

Todennäköisesti Marin olisi entinen pääministeri varsin pian sen jälkeen, kun asia tulisi julki. Hän ei voi luvata turvatakuita, mutta hän voi sanoa, että Suomi seisoo Ruotsin rinnalla ja että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä pitää tiivistää.

Keskustella turvatakuista toki voi. Sitä Suomenkin johto on monen maan kanssa tehnyt.

Valtiosopimuksen kaltaiset turvatakuut olisivat pitkä prosessi, joka voisi viedä jopa yhtä kauan kuin Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi eri maissa kestää.

Valtiosopimuksen pitäisi olla hyvin tarkka, koska siinä valtio valmistuisi uhraamaan oman maan kansalaisia toisen maan hyväksi. Missä tilanteessa esimerkki Yhdysvallat lähettäisi Suomeen sotilaita? Milloin ja kuinka paljon tulee ohjuksia? Entä ydinasetuki?

Ei ole kuitenkaan suljettu pois, etteikö kovan luokan turvatakuitakin Suomi voisi saada, mutta keskustelu tämän kaltaisista Nato-jäsenyyshakemuksen aikaisista valtiosopimuksista kuulostaa hiukan epärealistiselta toiveajattelulta.

On epätodennäköistä, että Suomi edes hakee tällaisia sopimuksia.

Viranomaiset ovat laajasti arvioineet, että Venäjä tuskin hyökkää Suomeen jäsenyyshakemuksen aikana, vaan tekee kaikenlaista vakavaakin kiusaa sekä kyber-, hybridi- ja informaatiovaikuttamista.

Lue lisää: Suomi valmistautuu historialliseen päätökseen: Mitä riskejä Nato-jäsenyyteen voisi liittyä?

Lue lisää: Mika Aaltola: Tällaisia vasta­toimia Venäjä voisi käyttää, jos Suomi hakisi Natoon

Varmasti Venäjä tulee levittämään tietoa, joka aiheuttaa pelkoa Suomessa.

Venäjällä on erittäin korkea kynnys hyökätä Ukrainan sodan aikana tai heti sen jälkeen EU-maahan, jonka Naton neuvosto on hyväksynyt hakijaksi mutta parlamentit eivät ole vielä ratifioineen jäsenyyttä.

Naton intressi ja moraalinen velvollisuus on tuona aikana turvata hakijan turvallisuus kovinkin keinoin, vaikka varsinaista Naton tai yksittäisten Nato-maiden tuomaa turvatakuuta ei ole. Tämä ja EU-jäsenyys tulevat olemaan todennäköisesti Suomen todelliset turvatakuut.

”Siitähän seuraisi, että kukaan ei uskaltaisi Nato-jäsenyyttä hakea. Eli kyllä Naton ja Nato-maiden puolella on vahva intressi hoitaa mahdollinen jäsenyysprosessi hakijamaiden kohdalla nopeasti ja katsoa, että kukaan ei joudu mahdottomaan tilanteeseen haettuaan jäsenyyttä”, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen maanantaina.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) puhui toimittajille Luxemburgissa maanantaina.

Suomen poliittinen johto on puhut varsin ympäripyöreästi turvatakuista. Tämä on sikäli ymmärrettävää, ettei tässä vaiheessa varmaankaan olisi mitään intressiä kertoa, millaista tukea Suomi saisi, koska Suomi ei ole edes vielä kertonut hakevansa Natoon.

Myöskään keskiviikkona julkaistussa turvallisuuspoliittisessa selonteossa ei turvatakuista paljon puhuta.

Haaviston mukaan hakemisen aikana Suomen pitää luottaa omiin puolustusvoimiinsa.

”Mutta totta kai erilaista muuta turvaa maailmassa on suoran sotilaallisen turvan lisäksi, on diplomaattista ja poliittista turvaa ja materiaaliturvaa, jota voi tällaisena välijaksona saada.”

”Turvatakuut” ovat todennäköisesti siis lupauksia erilaisesta avusta. Niitä ei kannattaisi edes kutsua turvatakuiksi, vaan enemmän avuksi ja tueksi.

Mutta tämä apu voi olla myös järeää, vaikka valtiosopimukset eivät sitä takaa.

Nato, EU ja Ruotsi tuskin seuraisivat vierestä, jos Suomeen kohdistuu edes pientä sotilaallista uhkaa Nato-hakemusprosessin aikana.

Nato voi etukäteen esimerkiksi asettaa Suomen lähelle oleviin Nato-maihin lisää sotilaita ja ohjuksia.

Tai ties vaikka Nato-maan sotalaiva parkkeeraisi hakemuksen ajaksi Presidentinlinnan edustalle. Ja voivathan Yhdysvallat ja muut Suomen Nato-kumppanimaat lähettää sotilaita harjoituksiin Suomen rajan pintaan.

On heitä ollut täällä ennenkin.

Keinoja toki on nostaa Venäjän kynnystä häiritä ainakaan sotilaallisesti Suomea hakemusprosessin aikana.

Akuutimpi kysymys on se, mitä turvatakuita edes voi saada kyber- ja informaatiovaikuttamiseen?

Suomi saa tiedustelutietoa, mutta häirintäiskut Suomen pitää kestää ihan itse. Niitä ei voi ohjata Yhdysvaltoihin.

Tällaista turvattomuuteen vaikuttamista voi olla esimerkiksi levittää tietoa, että Suomen poliittinen johto ei saanut neuvoteltua Suomelle turvatakuita, kerrotaan ulkoministeriöstä.

Oikaisu 15.4. kello 15.04: Kirjoituksessa mainittiin ensin virheellisesti, ettei Yhdysvallat ole antanut yhdellekään Naton ulkopuoleiselle maalle turvatakuita. Yhdysvallat ei ole antanut julkisanottuja turvatakuita yhdellekään Naton ulkopuoleiselle eurooppalaiselle maalle.

Lue lisää: HS:n tietojen mukaan Nato-hakemuksen jättäminen lähi­aikoina on erittäin todennäköistä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat