Naton antama turva on laajempi kuin pelkät turva­takuut, sanoo Suomen Nato-suur­lähettiläs

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Suomi ja Ruotsi aktivoivat tiiviimmän yhteistyön Naton kanssa. ”Aika paljon tulee näkyvyyttä siihen, miten Nato toimii”, Korhonen sanoo.

Suurlähettiläs Klaus Korhosen mukaan Naton sotilaallinen puoli on ”tosi tiukassa” poliittisessa ohjauksessa. Sotilaat eivät päätä, vaan poliitikot.

23.4. 2:00 | Päivitetty 23.4. 6:35

Bryssel

Suomen Nato-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Klaus Korhonen toivoo, että Suomi ja Ruotsi tekisivät samanaikaiset päätökset mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

”Toivon, että jos Suomi päättää edetä jäsenyydessä, myös Ruotsi menee samaan suuntaan, ja ajoitus olisi suurin piirtein sama.”

Korhonen seuraa suurlähettiläänä Naton poliittista päätöksentekoa. Hän johtaa Brysselissä 20 työntekijän Nato-edustustoa. Se on ulkoasiainhallinnon mittakaavassa varsin iso, mikä kertoo Nato-yhteistyön merkityksestä jo nyt, ennen Suomen mahdollista jäsenyyttäkään.

Suomi on jo mennyt niin lähelle Natoa kuin vain pääsee. Se on sijoittanut kansallisia asiantuntijoita Naton sihteeristöön ja yhteysupseereita kaikkiin keskeisiin esikuntiin. Kaksi edustustoon kuuluvaa upseeria hoitaa suhteita Naton Euroopan-joukkojen pääesikuntaan paikan päällä Belgian Monsissa.

Etenkin edustuston sotilaalliselle puolelle tarvitaan Korhosen mukaan enemmän väkeä, jos Suomen jäsenyys toteutuu.

Lue lisää: Ruotsi päätti kiiruhtaa Nato-prosessinsa aikataulua Suomen takia – Näin Ruotsin valiokuntien johtajat kommentoivat kokousta suomalaisten kanssa

Lue lisää: Ulkoasiain­valiokunta vieraili Ruotsissa keskustelemassa Nato-asioista: ”Täällä olemme koettaneet kaiken maailman sirkus­tempuilla kertoa, että päätös on tehty”

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta. Heti seuraavana päivänä kumppanimaat Suomi ja Ruotsi aktivoivat Naton kanssa niin sanotun vahvistetun vuorovaikutuksen eli MSI-menettelyn. Se on tarkoittanut muun muassa sitä, että Korhonen ja hänen ruotsalaiskollegansa istuvat kerran, pari viikossa Naton neuvoston kokousten niissä osuuksissa, joissa vaihdetaan tietoja Ukrainan tilanteesta.

Naton neuvostossa istuu 30 Nato-suurlähettilästä jäsenmaidensa pysyvinä edustajina.

”Aika paljon tulee näkyvyyttä siihen, miten Nato toimii. Se on meille tietysti hyödyllistä ja mielenkiintoista.”

Vastavuoroisesti Suomi ja Ruotsi pitävät jäsenmaita ajan tasalla Ukrainalle annettavasta avusta, maiden meneillään olevista turvallisuuspoliittisista selvityksistä ja kansalaismielipiteen kehityksestä.

Suomen ja Ruotsin Nato-edustustot sijaitsevat samassa koruttomassa toimistorakennuksessa täsmälleen Naton päämajaa vastapäätä.

Klaus Korhosen taustalla olevassa rakennuksessa sijaitsee Suomen Nato-edustusto Brysselissä, vastapäätä Naton päämajaa. Rakennus on nimetty Naton entisen pääsihteerin Manfred Wörnerin mukaan.

Maat ovat Naton läheisimpiä kumppanimaita – Korhonen puhuu 30+2-kokoonpanosta eli Naton nykyisistä jäsenmaista Suomella ja Ruotsilla täydennettyinä.

”Se alkoi vuoden 2014 jälkeen tarpeesta luoda parempi yhteinen kuva Itämeren turvallisuudesta, mutta se osoittautui niin hyväksi kokoonpanoksi, että se on laajentunut epävirallisesti muillekin alueille”, Korhonen sanoo.

Kumppanuus on silti täysin eri asia kuin jäsenyys. Suomi ei ole mukana Naton yhteisessä puolustuksessa, eivätkä sitä koske Naton turvatakuut. Suomi ei myöskään osallistu Naton päätöksentekoon.

Eikä kaikkea pääse kumppaninakaan kuulemaan, esimerkiksi sitä, miten Nato varautuisi sotilaallisesti Ukrainan sodan kääntymiseen vielä tästä synkemmäksi. Kun mennään yhteisen puolustuksen sisältöön, kumppanimaat eivät ole enää huoneessa.

Suomi ja Ruotsi tekevät tiivistä yhteistyötä Naton kanssa, mutta myös keskenään. Se on Korhosen mukaan edustustotasolla päivittäistä.

Korhosen mukaan Ruotsi tekee omat päätöksensä itsenäisesti – mutta jos kumpikin maa päättää hakea Naton jäsenyyttä, siinä olisi luontevaa edetä samanaikaisesti.

”Olisi erikoista, jos ollaan hakemassa jäsenyyttä, että tässä tilanteessa ei koordinoitaisi. Se olisi Suomen, Ruotsin ja Naton etu.”

Etuja tulisi muun muassa siinä, että Suomi ja Ruotsi tekisivät yhdessä puolustussuunnittelua Naton kanssa, mikä tarkoittaa erilaisiin sotilaallisiin uhkakuviin varautumista.

Suunnittelu olisi Korhosen mukaan huomattavasti helpompaa, jos molemmat maat olisivat jäseniä ja voisivat lisäksi sovittaa toimintaansa yhteen muiden Natoon kuuluvien pohjoismaiden eli Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa.

Käsitys Natosta on suomalaisessa keskustelussa täsmentynyt Korhosen mukaan valtavasti muutamassa viikossa.

Paremmin ymmärretään jo sekin, että Natossa eivät päätä sotilaat, vaan poliitikot.

”Nato on monessakin mielessä perinteinen kansainvälinen järjestö. Sotilaallinen ja puolustuksellinen puoli on tosi tiukassa poliittisessa ohjauksessa.”

Natosta syntyvä ”turvallisuuslisä” on Korhosen mukaan laajempi kuin paljonpuhutut turvatakuut, joiden mukaan muut maat tulevat apuun, jos yhteen jäsenmaahan hyökätään. Lisä syntyy yhteisestä suunnittelusta, komentorakenteesta, harjoituksista ja siitä varmuudesta, että Nato pystyy oikeasti toteuttamaan sen minkä lupaa.

Käsitys Natosta on suomalaisessa keskustelussa täsmentynyt Korhosen mukaan valtavasti muutamassa viikossa.

Itse jäsenyysneuvotteluissa on Korhosen mukaan vähän tai ei lainkaan sellaista, mistä Suomen pitäisi kansallisesta näkökulmasta erikseen sopia. Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellinen asema olisi mahdollisesti yksi tällainen asia.

Suomi sitoutuisi Naton yleisiin velvoitteisiin ja mahdolliset täsmennykset tehtäisiin myöhemmin. Natossa periaatteena on kunnioittaa jäsenmaiden suvereniteettia, eikä Suomella ole Korhosen mukaan sellaisia erityistoiveita, jotka olisivat ristiriidassa Naton periaatteiden tai toimintaan liittyvien tarpeiden kanssa.

Suomessa keskustellaan, pitäisikö Suomen Naton jäsenenä ottaa maaperälleen Naton tukikohtia tai joukkoja. Korhosen mukaan Natossa asetelma menee niin päin, että jäsenmaiden kesken niistä on kova kilpailu.

”Jos olemme jäseneksi hakemassa, niin tämä keskustelu meitä odottaa: miten meidän pitäisi jäsenyyttä hyödyntää ja miten Suomen kannattaa osallistua yhteisiin talkoisiin.”

Lue lisää: Tutkija ihmettelee pohdintaa Nato-tukikohdista Suomessa: ”Eihän tänne missään nimessä olla mitään edes tarjoamassa”

Lue lisää: Professori: Itämeri on turvallisuus­poliittinen tilkku­täkki – Suomen olisi aika miettiä Nato-profiiliaan

Lue lisää: Nato-jäsenyyden ”Norjan malli” syntyi halusta olla ärsyttämättä Neuvostoliittoa – HS selvitti, mistä siinä on kyse

Suomessa on huolta ”harmaasta vyöhykkeestä” eli ajanjaksosta, jolloin Suomi mahdollisen Nato-hakemuksen jälkeen odottelisi kaikkien jäsenmaiden virallista hyväksyntää jäsenyydelleen. Harmaata voi kestää kuukausia, ja sinä aikana Venäjä ehtisi kohdistaa Suomeen ”monenlaista ilkeyttä”, kuten presidentti Sauli Niinistö on varoittanut.

Korhosen mukaan on järkevää varautua kaikkeen, mutta nähdä asia myös Naton näkökulmasta.

”Kun Nato on ottanut jäsenyyden omalle agendalleen, niin varmaankin sen tavoitteena on, että jäsenyysprosessista ei olisi haittaa jäseneksi haluaville maille. Naton kiinnostus tukea hakijamaita ei ainakaan vähenisi.”

Natolla on tulossa tärkeä huippukokous Madridissa kesäkuun lopussa. Suomen ja Ruotsin jäsenyyden aikataulua ei ole sidottu siihen, vaan Korhosen kollegat Naton neuvostossa voivat milloin tahansa tehdä tarvittavat päätökset hakijamaiden kutsumisesta liittymisneuvotteluihin.

”Mutta Nato on poliittinen järjestö, ja kaikissa järjestöissä huippukokous määrittää kalenteria. Jos jäsenyydessä edettäisiin ennen Madridin kokousta, niin siellä varmaan jonkinlainen tuen osoitus tulisi.”

Korhonen aloitti edustuston päällikkönä kesällä 2019, kun Yhdysvaltain presidenttinä oli vielä Donald Trump. Silloin näytti, että Yhdysvaltoja ei olisi voinut Euroopan puolustaminen vähempää kiinnostaa. Nyt tilanne on taas kääntynyt, mutta entä jatko?

”Natolla on pitkä 73 vuoden historia ja monenlaisia vaiheita, sisäisiä kriisejä ja jännitteitä, ja edelleen se porskuttaa. Trumpin aikana spekuloitiin paljon Yhdysvaltain sitoutumisesta Natoon, mutta Naton arjessa se näkyi vähän. Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Euroopassa oli Trumpin lopettaessa korkeammalla tasolla kuin hänen aloittaessaan.”

Kriitikoita löytyy lähempääkin. Ranskassa istuvan presidentin Emmanuel Macronin vastaehdokas, laitaoikeistolainen Marine Le Pen on EU- ja Nato-vastainen.

Korhosen mukaan useissa Naton jäsenmaissa näyttää käyneen niin, että puolustusliittoon kriittisesti suhtautuneet poliitikot ovat päättäviin asemiin päästessään havainneet, että Naton tyyppinen yhteistyö on sittenkin varsin hyödyllistä.

Ja toisin kuin EU:ssa, yksikään maa ei ole Natosta eronnut. Jonoa jäseneksi sen sijaan riittää.

Klaus Korhonen

  • Suurlähettiläs, Suomen Nato-edustuston päällikkö kesäkuusta 2019.

  • Ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1987.

  • Työskennellyt muun muassa ministeriön Venäjä-asioiden parissa, suunnittelu- ja tutkimusyksikössä 2018–2019 ja asevalvontasuurlähettiläänä 2013–2018.

  • Kansainvälisen asekauppasopimuksen (ATT) puheenjohtaja 2016–2017.

  • Suurlähettiläs Hollannissa ja pysyvä edustaja Kemiallisen aseen kieltosopimusjärjestössä Haagissa 2009–2013.

  • Valtiotieteen maisteri, syntynyt vuonna 1961.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat