Sami Sykön kolumni: Sanna Marinin nahkatakki kertoo, että Suomi tekee, mitä itse haluaa

Pääministeri Sanna Marin (sd) tapasi keskiviikkona Tukholmassa Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin. Nato-kantojen lisäksi otsikoihin nousi Marinin nahkatakki. Muotitoimittaja Sami Sykkö vaikuttui ja kertoo nyt kolumnissaan, miksi nahkatakki sopi erinomaisesti tähän hetkeen.

Pääministeri Sanna Marin puhui tiedotustilaisuudessa Tukholmassa keskiviikkona.

14.4. 16:27

Historian helmat havisivat, kun pääministeri Sanna Marin (sd) kohtasi Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin Tukholmassa eilen. Marinin tapaamisessa käyttämä nahkatakki ylitti uutiskynnyksen Ruotsissa ja Suomessa.

”Vihdoinkin! Ministeri pitää tiedotustilaisuuden nahkatakissa”, kirjoitti Expressen.

”Kuin rocktähti”, kuvasi Dagens Industri.

Lähinnä Aftonbladetin Oisín Cantwell ei ollut vakuuttunut: hänen mielestään Marinin takki on vaatekappale, jota kukaan johtava ruotsalaispoliitikko ei käyttäisi muutoin kuin mahdollisesti puolueensa nuorisojärjestön vuosikokouksessa.

Marinin takki herätti huomiota syystäkin. Se sopi erinomaisesti tähän hetkeen.

Kun ilmatila on sakeana Nato-puheista ja Suomen liittymisestä sotilasliittoon, nahkatakki tuntui sanovan painokkaasti muulle maailmalle: Suomi liittyy Natoon, jos Suomi haluaa. Olemme oman tiemme kulkijoita, teemme asiat tavallamme.

Uskallamme pukeutua nahkatakkiin, vaikka muilla olisi setäpuvut tai tätitakit. Marinin Suomi on moderni nahkatakkimaa – ei pölyttynyt, jäykkä ja kaavoihin kangistunut jakkupukuvaltio.

Me nahkatakkisuomalaiset sanomme nyt mielipiteemme ja teemme valintamme – idän jättiläisestä huolimatta.

Ruotsin-vierailullaan Marin sanoi muun muassa, että Ruotsin ja Suomen olisi suotavaa kulkea Nato-päätöksessään ”samaan suuntaan ja samaan tahtiin”. Hän kuitenkin totesi myös, että molemmat maat tekevät päätöksensä oman aikataulunsa mukaisesti.

”Suomi ei sanele Ruotsille aikatauluja tai johtopäätöksiä eikä Ruotsi Suomelle”, hän ilmoitti.

Lue lisää: Marin tiedotus­tilaisuudessaan Tukholmassa: Saman­tahtisuuteen Ruotsin kanssa pyritään, mutta edellytys se ei ole

Pääministeri Sanna Marin (sd) kuvattiin Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa Tukholmassa keskiviikkona.

Nahkatakkiin liittyy paljon symboliikkaa. Aluksi, reilut sata vuotta sitten, se oli sotalentäjien takki. Ja kiiltävine nappeineen ja karuine vetoketjuineen se yhä uhkuu urheutta. Nahkatakille ei ryppyillä.

Samalla Marinin takki alleviivasi: olemme osa länttä, sillä nahkatakista tekivät aikoinaan muotivaatteen filmitähdet Marlon Brando ja James Dean Amerikassa, eivät näyttelijät Neuvostoliitossa.

Entä miksi juuri Marin on se poliitikko, joka sekoittaa pakkaa ja uudistaa poliittista kuvastoa myös pukeutumisellaan?

Koska hänellä riittää rohkeutta, uskallusta, tyylitajua – ja koska hän on kiinnostunut pukeutumisesta. Sanna Marin seuraa Instagramissa muotivaikuttajia, ikäisiään naisia. Hän tuntee trendit eikä häpeile näyttää sitä.

Hän on myös some-ajan poliitikko, joka ymmärtää, kuinka huomio kerätään huomiotaloudessa. Hänen vaatevalintansa vetoavat vuorenvarmasti nuorempaan äänestäjäkuntaan, mutta saavat hänet näyttämään jännittävältä poliitikolta myös vanhempien silmissä.

Vastaavaa nahkatakki-ilmiötä Suomen politiikassa on haettava ikuisuuden takaa (politiikassahan kuukausikin on pitkä kuin jääkausi) eli 2000-luvun taitteesta ja vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimeksestä. Hänen tehtävään oli uudistaa puolue, ja sen hän teki nahkatakki yllään.

”Marsalkka tiesi, kuinka kuvissa ja rivissä pistetään silmään ja jäädä mieleen. Marinilla näyttää olevan sama kyky.”

Suomalaisten miespoliitikkojen asusteet on toki myös huomattu, muttei aina yhtä positiivisessa valossa. Muistamme eräänkin ministerin, joka saapui Seutulan lentokentälle muovikassi kädessään ja presidentin, joka esiintyi Ruotsissa laastari päässään.

Mutta muistamme myös Carl Gustaf Mannerheimin, joka oli saanut pukeutumisoppinsa keisarillisen Venäjän armeijassa. Kun hän nuorena miehenä kiskoi jalkoihinsa kireitä valkoisia säämiskälegginsejä tsaarin armeijan upseerina, Mannerheim imi samalla itseensä pukeutumisen merkityksen imagon luomisessa ja vallan symbolina. Myöhemmin Suomen marsalkkana hänen takkinsa oli aina pidempi kuin muilla upseereilla, ja jos muilla oli tummat takit, Mannerheimilla oli vaalea.

Marsalkka tiesi, kuinka kuvissa ja rivissä pistetään silmään ja jäädään mieleen. Marinilla näyttää olevan sama kyky.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat