KT:n Jalonen: Mikäli hoitajien joukko­irti­sanoutumiset toteutuvat, tarvitaan laki turvaamaan kansalaisten henki ja terveys

Sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen on kutsunut kunta-alan pääneuvottelijat tapaamiseen torstaiksi, jotta lautakunta pääsee tekemään sovintoesitystä.

Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi (vas.), sovittelulautakunnan puheenjohtaja, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ja KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.

20.4. 17:20

Riita kunta-alan palkansaajien työehdoista mutkistui entisestään tiistaina. Hoitajajärjestöt Tehy ja Super ilmoittivat sekä alkavaksi ilmoitetun toisen lakon perumisesta että lakkoakin järeämmästä aseesta eli joukkoirtisanoutumisesta, mikäli sopua ei sovittelussa synny.

Toisaalta sovittelulautakunnan työ on edistynyt niin, että lautakuntaa johtava alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen on kutsunut torstaiksi koolle kiistan pääneuvottelijat keskustelemaan sovittelu­lauta­kunnan kanssa ja jatkamaan neuvotteluja sopimusten avoinna olevista tekstikohdista.

Lautakunta tekee sovintoesityksen kustannusvaikutuksista ja palkankorotuksista.

Viikko sitten Pylkkänen pyysi riidan osapuolia vielä neuvottelemaan tekstien kipukohdista ja listaamaan ne. Käytännössä neuvotteluja ei ole käyty, ja ilmoitus joukkoirtisanoutumisten valmistelusta sai työnantajan tuomion.

Kunta- ja hyvin­vointi­alue­työnantajien (KT) toimitusjohtaja Markku Jalonen huomauttaa, että hoitajien joukko­irti­sanoutuminen olisi potilasturvallisuuden kannalta vakavampi tilanne kuin lakko. Esimerkiksi suojelutyötä ei olisi tarjolla ollenkaan.

”Kaikki paukut pitää nyt panna siihen, että ratkaisu syntyy, mutta jos joukkoirti­sanoutumiset toteutuvat, olisi erityislaille samat perusteet kuin vuonna 2007. Yhteiskunnan velvollisuus on turvata kansalaisten henki ja turvallisuus lainsäädännöllä, ellei se muuten ole mahdollista”, Jalonen sanoo.

Syksyllä 2007 Tehy uhkasi joukkoirtisanoutumisilla, kun työehto­neuvotteluista ei saatu sitä tyydyttäviä tuloksia. Työnsä oli jättämässä liki 13  000 ammattilaista. Vaarantumassa olivat erityisesti tehohoito, synnytykset, päivystys ja syövän akuuttihoito.

Eduskunta päätyi tuolloin säätämään ja tasavallan presidentti Tarja Halonen vahvistamaan harvinaisen poikkeuslain. Väliaikaiseksi tarkoitettu potilas­turvallisuus­laki ei koskaan ehtinyt tulla voimaan, sillä työtaisteluun löytyi viime hetkillä sopu.

Laki olisi murtanut Tehyn joukkoirti­sanoutumis­toimet ja pakottanut sekä irtisanoutuneet että työelämän ulkopuolella olevat terveyden­huollon ammattilaiset eläkeläisiä myöten töihin potilasturvallisuuden takaamiseksi. Lakia kutsuttiin myös pakkolaiksi ja orjatyölaiksi.

Tiistaina järjestöt perustelivat uudesta lakosta luopumista ja joukko­irti­sanoutumisten valmistelua pitkälti väliaikaiseksi tarkoitetulla potilasturvallisuuslailla.

Lakia ryhdyttiin valmistelemaan sosiaali- ja terveysministeriössä jo ennen hoitajien ensimmäistä lakkoa maalis–huhtikuun taitteessa.

Lailla olisi voitu velvoittaa lakkoilevia hoitajia potilasturvatyöhön. Myös lakon ulkopuolella olevia terveydenhuollon ammattilaisia olisi voitu määrätä tavanomaisesta poikkeaviin tehtäviin tai työskentelemään työnantajansa toiseen toimintayksikköön.

Potilasturvatyö tarkoittaa muiden muassa tehohoitoa, ensihoitoa, synnytyksiä ja pitkäaikaisten sairauksien vaatimaa välttämätöntä hoitoa.

Lakia perusteltiin sillä, järjestöt eivät antaneet suojelutyöhön riittävästi henkilökuntaa. Lain valmistelu ei nyt etene, koska lakko peruuntui.

Lue lisää: Hoitaja­lakko peruttiin, Super ja Tehy alkavat valmistella joukko­irti­sanoutumisia – Ministeri Lindén: Potilas­turvallisuuslaki olisi viety eteenpäin, jos lakko­suunnitelma olisi toteutunut

Tehy ja Super eivät vielä avaa sanallakaan joukkoirtisanoutumisten valmistelun yksityiskohtia.

”Lähipäivinä koolla on valtuustomme, jossa päätämme, miten etenemme”, sanoo Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

Kirvesniemi vakuuttaa yhä Jalosen tapaan, että ensisijaisesti etsitään sovintoa, jota myös sovittelulautakunta nyt yrittää rakentaa.

Tehy on pitkin matkaa moittinut KT:tä neuvotteluhaluttomuudesta.

”Sovittelulautakunta pyysi osapuolia nimenomaan neuvottelemaan avoinna olevista tekstikysymyksistä, mutta KT:llä oli neliraajajarrutus eikä se katsonut tarpeelliseksi neuvotella, vaan lähetti vain täytettäväksi taulukon, johon erimieliset asiat olisi pitänyt kirjata”, Kirvesniemi sanoo.

Tehy ja Super eivät vielä avaa sanallakaan joukkoirtisanoutumisten valmistelun yksityiskohtia.

Hoitajien järjestöt lähettivätkin oman puutelistansa suoraan sovittelulautakunnan puheenjohtajalle eivätkä KT:lle.

Tekstiosion yksi kiistakysymys koskee Kirvesniemen mukaan arkipyhävapaita, joita ei päästä viettämään kokonaisina päivinä vaan pilkottuina jopa kymmenen minuutin jaksoihin.

”Tämä on sairaalamaailmassa vain jäävuoren huippu, eli näitä työolojen kohtuuttomuuksia on paljon”, Kirvesniemi huomauttaa työoloista, vaikka kiistan ytimessä ovatkin raha ja hoitajapula.

KT:n Jalonen torjuu Tehyn syytökset neuvotteluhaluttomuudesta.

”Olemmehan me jo neuvotelleet kuukausia, ja kyllä neuvotteluihin kuuluu myös taustaselvitysten teko. Katsoimme, että sopimusten tekstiosuuksien kipukohdat pitää kartoittaa kirjallisesti”, Jalonen sanoo.

KT saikin sovittelulautakunnan käyttöön tekemäänsä yhteenvetoon avoinna olevista tekstikysymyksistä vastaukset muilta palkansaajien järjestöiltä kuin Tehyltä ja Superilta.

Neuvottelut kunta-alan noin 425 000 palkansaajan työehto­sopimuksista käynnistyivät tammikuussa, ja KT keskeytti ne helmikuun lopussa, koska piti palkkavaatimuksia liian isoina. Samalla päättyi työrauhavelvoite.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat