Hoitaja­lakko peruttiin, Super ja Tehy alkavat valmistella joukko­irti­sanoutumisia – Ministeri Lindén: Potilas­turvallisuuslaki olisi viety eteenpäin, jos lakko­suunnitelma olisi toteutunut

Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia, ne sanovat tiedotteessa.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kuvattiin sairaanhoitajien mielenosoituksessa 1. huhtikuuta.

19.4. 16:14 | Päivitetty 19.4. 21:49

Hoitajajärjestöt Super ja Tehy valmistelevat joukkoirtisanoutumista, järjestöt tiedottivat tiistaina.

Niiden mukaan keskiviikkoaamuna alkavaksi ilmoitettu hoitajalakon toinen vaihe on peruttu. Syynä on järjestöjen mukaan se, että peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd) johdolla valmistellaan hoitajien lakko-oikeutta rajoittavaa potilasturvallisuuslakia.

Lindén kommentoi potilasturvallisuuslakia tiistaina Ylen A-Studiossa ja sanoi, ettei aio tässä tilanteessa viedä lakia eteenpäin. Mutta jos lakko olisi taas alkanut keskiviikkona, tilanne olisi ollut erilainen ja Lindén olisi esitellyt lain.

”Lakko on päättynyt, mutta jos lakko jatkuu, varsinkin tämä tilanne, joka oli uhkaamassa huomenna aamulla – – siinä tilanteessa tämä laki olisi tietenkin annettu.”

Lindén ei sulje pois lain viemistä eteenpäin jatkossa varsinkin tilanteessa, jossa suojelutyön määrä olisi vähäinen. Lindénin mukaan on hänen ”virkavelvollisuutensa” viedä laki käsittelyyn, jos ihmisten henkien kannalta välttämätön hoito loppuisi.

Lindénin mukaan lakia ei annettu jo kaksi viikkoa sitten, koska silloin näytti, että tilanne oli helpottumassa. Tällä hetkellä hänen mukaansa sovittelulautakunnassa näkemykset ovat kuitenkin toisistaan kaukana. Raha tulee ratkaisemaan kiistan, hän sanoo, mutta päätökset siitä tehdään hänen mukaansa työmarkkinapöydissä.

Mikäli näyttää siltä, että hoitajat todella alkavat irtisanoutua, ”joudutaan yhteiskunnan toimesta reagoimaan tilanteeseen”, Lindén sanoo.

Järjestöt nimittävät potilasturvallisuuslakia pakkotyölaiksi.

”Pakkotyölaki on valmisteltu yhteistyössä työriidan toisen osapuolen kanssa – osin virheellisin tiedoin. Seurauksena työnantajalta on kadonnut paine löytää ratkaisua. Hallituksen on turha räpiköidä irti vastuustaan, sen verran syvällä työmarkkinasuossa se on. Järjestöjen on nyt siirryttävä järeämpiin toimiin eli joukkoirtisanoutumisen valmisteluun”, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan järjestöjen hallinnot kokoontuvat lähipäivinä päättämään kokonaan uusista työtaistelutoimista. Lisäksi ne julistivat koko kunta-alalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon toistaiseksi keskiviikkoaamusta kello 6 alkaen.

Potilasturvallisuuslaki mahdollistaisi lakon aikana hoitajien velvoittamisen töihin tilanteissa, joissa potilaiden henki ja terveys ovat vakavasti uhattuina. Hoitajien järjestöt ovat vastustaneet lakia ankarasti.

Oulun yliopistollinen sairaala (Oys), Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tiedottivat ennen tietoa lakon peruuntumisesta tiistaina, että lakko olisi lamauttanut myös kiireellistä hoitoa.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira puolestaan varoitti, että hoitoalan laajentuvasta lakosta johtuvat vaaratilanteet romahduttaisivat potilaiden hoidon turvallisuuden.

Viime viikolla Lindén lykkäsi potilasturvallisuuslain viemistä valtioneuvoston istuntoon. Hän sanoi kuitenkin olevansa valmis tuomaan esityksen valtioneuvostoon pääsiäisen jälkeen, jos potilasturvallisuus on yhä uhattuna.

Lindén sanoi tiistaina viestipalvelu Twitterissä, ettei laki ollut hänen mielestään todellinen syy muutokseen työtaistelussa.

”Ei sitä oltu vielä edes käsitelty hallituksessa saati eduskunnassa. Syyt ovat muut. Toivon nopeaa sopua, joka turvaa hoitajien ansiokehityksen”, kirjoitti Lindén.

Mitä joukkoirtisanoutuminen käytännössä tarkoittaisi?

Puheenjohtaja Rytkönen ei kerro suunnitelmista tarkempia yksityiskohtia, esimerkiksi irtisanoutumisten aikataulua tai sitä, kuinka montaa hoitajaa asia koskisi.

”Emme luonnollisesti kerro”, Rytkönen sanoo HS:lle.

”Meidän valtuustomme on kutsuttu lähikokoukseen asiasta päättämään.”

Hoitajat uhkasivat joukkoirtisanoutumisella viimeksi 2007. Tuolloin sovinto saatiin aikaan viime hetkillä. Rytkösen mielestä hoitajapulan tilanne on nyt paljon vaikeampi kuin tuolloin. Hän korostaa hallituksen vastuuta tilanteessa.

”Hoitajapula on kerta kaikkiaan ratkaistava ja lopulta vastuu on puhtaasti valtiovallalla. Perustuslaki turvaa meille kaikille suomalaisille terveyden ja hyvinvoinnin ja sitä ei saavuteta muuten kuin että hoitajia on riittävästi.”

Kuinka suuri jäsenistön tuki joukkoirtisanoutumiselle olisi? Rytkösen mukaan sen voi nähdä sosiaalisesta mediasta.

”Tavan hoitajia ei tarvitse kuin seurata Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä. Raivo on ollut aivan valtava tätä pakkolakia vastaan.”

Rytkösen mukaan irtisanoutumisella uhanneet hoitajat ovat kertoneet, että he aikovat ottaa ammattioikeutensa pois Valvirasta siltä varalta, että heitä pakotettaisiin lailla töihin.

Myöhemmin tiistaina Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tiedotti pitävänsä hoitajajärjestöjen toimintaa vastuuttomana.

”Tehy ja Super ovat kieltäytyneet antamasta riittävää henkilöstöä lakonaikaiseen suojelutyöhön”, sanoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen tiedotteessa.

”Ne ovat itse omalla kansalaisten hengestä ja terveydestä piittaamattomalla toiminnallaan ajaneet yhteiskunnan tähän pakkorakoon, jossa ihmisten suojelemisessa joudutaan turvautumaan lainsäädäntöön.”

KT:n mukaan hoitajajärjestöjen vaatimukset palkankorotuksista ovat niin suuria, ettei yhteiskunnalla ja veronmaksajilla ole niihin varaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat