Suomen ja Ruotsin kokoomus­johtajat vakuuttuivat Yhdysvalloissa: Nato-jäsenyydelle on senaatin elintärkeä tuki

”Yksiselitteinen näkemys tapaamisissamme on ollut, että tuki löytyy”, Petteri Orpo kertoi Ulf Kristerssonin rinnalla.

Ruotsin kokoomuspuolueen johtaja Ulf Kristersson (kesk.) nauroi Petteri Orpon kuunnellessa vieressä Suomen suurlähetystössä Washingtonissa keskiviikkona.

20.4. 19:49

Washington

Suomen ja Ruotsin oppositio- ja kokoomusjohtajat Petteri Orpo ja Ulf Kristersson olivat keskiviikkona yhtä hymyä Washingtonissa.

Tämä johtui siitä, että heidän tulkintansa mukaan Yhdysvaltain päättäjät seisovat vankasti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden takana – myös opposition republikaanit, joita kokoomuslaiset pitävät sisarpuolueenaan.

”Yksiselitteinen näkemys tapaamisissamme on ollut, että tuki löytyy”, Orpo kertoi alkuviikon kestäneen matkan annista.

”Että tämä on nyt kiinni teistä. Edetkää.”

Lue lisää: Suomi kiitää kohti Natoa niin nopeasti kuin parlamentaarinen tasavalta vain pystyy

Orpolle ja Kristerssonille oli arvioitu, että Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi ei olisi Yhdysvalloissa sentään vain päivien muttei myöskään ihan kuukausien kysymys. Orpo päätteli tästä, että asia hoituisi joissakin viikoissa.

”He ymmärtävät, että Yhdysvaltojen ratifiointipäätös vauhdittaisi, ja sillä olisi valtava merkitys siihen, miten muut Nato-maat toimivat.”

Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi vaatisi Yhdysvaltain senaatilta kahden kolmasosan tuen eli taakseen myös oppositiopuolue republikaanien senaattoreita. Jos päätös venyisi, siihen voisivat vaikuttaa myös marraskuun välivaalit, joissa republikaanit saattavat saada enemmistön.

”Kukaan ei oikeastaan kyseenalaistanut, ettei se [Suomen jäsenyys] menisi siellä läpi”, Orpo sanoi.

Petteri Orpo (edessä) ja Ulf Kristersson Suomen suurlähetystössä Washingtonissa keskiviikkona.

Orpo ja Kristersson eivät tavanneet Washingtonissa yhtään senaattoria, koska senaatti on lomalla. He tapasivat senaattorien, kuten republikaaniryhmän johtajan Mitch McConnellin, neuvonantajia sekä apulaisulkoministeri Karen Donfriedin ja Valkoisen talon turvallisuusneuvoston Eurooppa-asiain johtajan Amanda Sloatin, joka on myös presidentti Joe Bidenin erityisavustaja.

Lisäksi tapaamislistalla oli ajatushautomoiden asiantuntijoita.

Keskiviikkona Ruotsissa nytkähti: Aftonbladetin kyselyssä Ruotsin Nato-jäsenyyttä kannatti ennätyksellisen suuri osuus ruotsalaisista, 57 prosenttia. Se on jo lähellä Suomessa mitattua kannatusta.

Lue lisää: Ruotsalainen iltapäivä­lehti Afton­bladet kääntyi kannattamaan Ruotsin Nato-jäsenyyttä

”Se vahvisti perustuntumani, että Ruotsi tulee Nato-asiassa vain pari viikkoa Suomea jäljessä”, Kristersson sanoi.

”En voi ajatellakaan, että Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia.”

Kristersson korosti toistuvasti jäsenyysprosessin samanaikaisuuden tarvetta. Häntä kuunnellessa välittyi melkein ajatus, että Ruotsi olisi liittymässä Natoon, koska Suomi on liittymässä, eikä niinkään omista turvallisuuslähtökohdistaan.

”En todellakaan tarkoita sitä. Haluan, että Ruotsi tekee itsenäisen päätöksen, mutta se, että teemme tätä yhdessä Suomen kanssa, on luonnollista sekä omin että muiden maiden silmin”, Kristersson vastasi.

”En tiedä ketään, jonka mielestä yhteispelimme ei olisi melkein itsestäänselvää.”

Orpo kommentoi tähän, että Suomen ja Ruotsin samanaikainen hakeutuminen jäseneksi tarjoaisi myös ”laumasuojaa” ennen jäsenyyden ratifiointia.

Venäjä reagoisi jäsenyyshakemuksiin varmasti enemmän tai vähemmän ikävällä tavalla, mutta Suomi ja Ruotsi eivät saisi Naton viidennen artiklan turvatakuita ennen kuin jäsenyys astuu voimaan.

Lue lisää: Suomelle tuskin annetaan varsinaisia turva­takuita Nato-prosessin ajaksi – järeääkin apua voi silti tulla

Välittyikö Yhdysvaltain päättäjiltä viestiä, että Suomi voi toisella tapaa luottaa turvallisuutensa takaamiseen tänä aikana?

”Kyllä näin voisi sanoa. Yleisin kysymys tähän asiaan liittyen oli ’mitä me voimme tehdä puolestanne’, koska artikla viisi ei olisi voimassa”, Orpo sanoi.

Hän vakuutti uskoaan monenlaiseen turvallisuutta lisäävään yhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa.

”Natossa varmasti halutaan, että Ruotsi ja Suomi pysyvät tänä aikana mahdollisimman turvassa.”

Suomen ja Ruotsin kokoomuspuolueet ovat pitkän linjan Nato-kannattajia. Orpon matka Yhdysvaltoihin herätti Suomessa etukäteen myös arvostelua. Viime sunnuntaina Osmo Soininvaara (vihr) moitti Orpoa Twitterissä siitä, että ulkopoliittiset neuvottelut ulkovaltojen kanssa eivät kuulu oppositiolle.

Orpo kuvaili tätä keskustelua tuulahdukseksi suomettumisen ajoista.

”Eikö voitaisi jo tulla 2020-luvulle, jolloin turvallisuuspolitiikasta saavat puhua kaikki?” hän sanoi.

”Ero on tietysti siinä, että vain hallitus voi neuvotella asiasta. Mutta me voimme keskustella ja tuoda ja saada informaatiota, mikä on tärkeää.”

Orpo huomautti keskustelleensa matkasta etukäteen hyvässä yhteisymmärryksessä tasavallan presidentin Sauli Niinistön, ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) kanssa. Hän myös muistutti, että Suomen Nato-jäsenyys on eduskunnan eikä hallituksen päätös ja kuuluu siten yhtä lailla oppositiolle.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg ei kummeksunut lainkaan oppositiojohtajien Nato-matkaa.

”Kyllähän oppositiopoliitikotkin tekevät ulkomaanvierailuja ja pitävät etenkin yllä suhteita veljes-/sisarpuolueisiin. Tässä yhteydessä erikoista on tietysti tämä yhteismatka, mutta sekin selittyy agendalla”, Forsberg arvioi HS:lle sähköpostitse.

”Ylipäätään tietojen vaihto ja maakuvan edistäminen on positiivista, vaikka asialla olisi oppositio.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat