Kokoomus kiskaisi selvän eron muihin puolueisiin: ”Jännittävä nähdä, mihin asti se menee”

Myös sosiaalidemokraatit ovat nostaneet hieman kannatustaan.

Kokoomus on HS-gallupissa Suomen suosituin puolue selvällä erolla sosiaalidemokraatteihin. Kuvassa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

22.4. 2:00 | Päivitetty 25.4. 8:32

Kokoomus on noussut selvästi Suomen suosituimmaksi puolueeksi.

Kantar TNS:n Helsingin Sanomien toimeksiannosta tekemän mielipidetiedustelun mukaan kokoomusta äänestäisi 24,1 prosenttia suomalaisista, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.

Kokoomuksen kannatus on noussut kuukausi sitten julkaistusta HS-gallupista 1,6 prosenttiyksikköä. Keväästä 1991 alkaen kokoomuksen suosio on ollut vain kolme kertaa yhtä korkealla kuin nyt.

HS-gallupin mukaan toiseksi suosituin puolue on Sdp, jonka kannatus on 19,5 prosenttia. Pääministeripuolueen suosio on noussut kuukaudessa 0,6 prosenttiyksikköä.

Sdp:n nykykannatus on nyt lähes kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin sen ääniosuus edellisissä eduskuntavaaleissa.

HS-gallupin mukaan perussuomalaisten kannatus on 14,2, keskustan 12,4, vihreiden 9,0 ja vasemmistoliiton 8,1 prosenttia.

Pienemmistä puolueista Rkp saisi 4,5, kristillisdemokraatit 3,6 ja Liike Nyt 2,6 ja ryhmään muut kuuluvat 2,0 prosentin äänisaaliin.

Kokoomuksen kannatus oli vielä vuosi sitten kahdeksan prosenttiyksikköä pienempi kuin nyt. Viime aikoina erityisesti Ukrainan sota ja Nato-jäsenyys näyttävät tiivistäneen puolueen rivejä.

”Kokoomuksen nousu on tavanomaista suurempi yksittäinen muutos. Jännittävä nähdä, mihin asti se menee”, sanoo Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

Nurmela arvioi, että kokoomuksen kannatuksen kasvuun on vaikuttanut puolueen omaksuma selkeän myönteinen Nato-kanta.

”Se tuntuu järkeenkäyvältä. Kokoomuksella on kuitenkin ollut selkeä kanta siihen, ja eihän tässä juuri ole muusta puhuttu”, hän sanoo.

Nurmelan mukaan näyttää siltä, että kokoomus on hyötynyt siitä, että keskustan ja perussuomalaisten Nato-kannan muodostus on kestänyt pitempään. Niiden kannattajia näyttäisi siirtyneen kokoomukselle, mikä näkyy nyt myös keskustan ja perussuomalaisten kannatuksen laskuna.

Lue lisää: Vihreiden edus­kunta­ryhmä suhtautuu Natoon myönteisesti – Tässä ovat kaikkien puolueiden tämän­hetkiset kannat

Lue lisää: 115 kansanedustajaa kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä, 11 vastustaa – Tässä ovat kaikkien kansan­edustajien kannat tällä hetkellä

Nurmela sanoo, että nyt eletään hyvin poikkeuksellista aikaa, koska turvallisuuspolitiikka vaikuttaa ja puhututtaa niin paljon.

Hän muistuttaa, että vielä kuukausi sitten ei näkynyt kovin paljon merkkejä siitä, että Nato-keskustelu olisi vaikuttanut puolueiden kannatukseen. Asia on muuttunut kuukaudessa.

”Ei ole pitkään aikaan ollut tällaista tilannetta tässä maassa. Varmasti moni kansalainenkin on hämillään, että mitä pitäisi oikein ajatella. Tämä ei ole ollut kovin helppoa sellaisille päättäjillekään, jotka eivät ole turvallisuuspolitiikan eksperttejä, koska asiat ovat edenneet niin ripeätä vauhtia.”

Vihreiden kannatus on valahtanut alemmas kuin kertaakaan tämän hallituskauden aikana. Nurmela ei kuitenkaan usko Nato-kannanmuodostuksen vaikuttaneen vihreiden kannattajiin.

”Vihreistä selkeä enemmistö on Nato-jäsenyyden kannattajia. Heidän kannatuksensa heikentymiseen liittyy muun tyyppisiä syitä”, hän sanoo.

”Varmaan se liittyy hallitusvastuuseen tavalla tai toisella. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät tavoitteet olivat heillä kovia. Hallitusvastuun todellisuus on voinut olla pettymys joillekuille.”

Nurmela pitää kiinnostavana myös tilannetta vasemmistoliitossa, jonka kannatus on hänen mukaansa pysynyt ”kohtuullisella tasolla”.

Puolueen kannattajista noin kolmannes kannattaa Natoon liittymistä, kolmannes vastustaa ja kolmannes ei ole vielä muodostanut kantaansa.

”Vasemmistoliiton kannatuksessa ei ole näkynyt vielä merkkejä Nato-keskustelun vaikutuksesta.”

Nykyhallituksen muodostavien puolueiden kannatus on nyt 53,4 prosenttia. Kuukausi sitten se oli 54,2 prosenttia.

Näin kysely tehtiin

  • Kantar TNS toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

  • Tutkimusaineisto kerättiin 14.3.–13.4.2022. Tutkimusta varten haasteltiin 2 612 henkilöä. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin.

  • Otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Otos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla.

  • Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

  • Haastateltavilta kysyttiin: ”Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, niin minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta äänestäisitte?” ja ”Minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta Te äänestitte kesäkuussa järjestetyissä kuntavaaleissa?”

Oikaisu 22.4. 2022 kello 10.03: Uutisen tekstissä oli alun perin virheellisesti ilmoitettu kristillisdemokraattien kannatukseksi 3,8 prosenttia. Oikea luku on 3,6 prosenttia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat