Puolueilta selkeää tukea tai vähintään ovi auki jäsenyydelle: Eduskunta aloitti Nato-keskustelun

Nato-jäsenyyttä kannattavan kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen ehdotti, että eduskunta keskeyttäisi kaiken muun paitsi Nato-aiheen käsittelyn eduskunnassa. Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi ”ratkaisujen ajan” tulleen, mutta ei vielä kertonut omaa kantaansa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) totesi selontekoa esitellessään, että Suomen ratkaisuja ei ole suunnattu ketään vastaan.

20.4. 13:40 | Päivitetty 22.4. 17:32

Eduskunta aloitti keskiviikkona Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden käsittelyn.

Se kävi myöhään yöhön asti jatkuneen lähetekeskustelun Nato-jäsenyyttä ja Suomen turvallisuusympäristön muutosta koskevasta hallituksen selonteosta. HS seurasi keskustelun alkupuolen hetki hetkeltä, seuranta löytyy jutun lopusta.

Keskustelun alussa valtaosa eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajista joko kertoi ryhmänsä kannattavan Nato-jäsenyyttä tai vähintään jätti oven sille selkeästi auki.

Keskustelussa avauspuheenvuoron pitänyt ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) totesi, että Suomen ja Ruotsin samanaikaiset liittymisprosessit Natoon helpottaisivat varautumista Venäjän mahdollisiin reaktioihin. Haavisto sanoo pitävänsä tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi pyrkivät tekemään ratkaisuja suurin piirtein samassa aikaikkunassa ja samansuuntaisesti.

Haaviston mukaan myös selonteon valmistelun aikana oltiin tiiviissä yhteydessä Ruotsiin.

Valtioneuvosto antoi eduskunnalle viime viikolla selonteon, jossa käydään läpi mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksia, vaihtoehtoja ja Suomen turvallisuusympäristön muutosta.

Lue lisää: 113 kansanedustajaa kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä, 12 vastustaa – Tässä ovat kaikkien kansan­edustajien kannat tällä hetkellä

Lue lisää: Tässä on selonteon keskeinen anti tiivistettynä

Pääministeri Marin: Ratkaisujen aika on tullut

Ulkoministeri Haavisto totesi, että Venäjän riskinottokyky on kasvanut. Se on valmis toteuttamaan operaatioita, jotka ovat riski myös maalle itselleen. Sillä on myös kyky painostaa naapurimaitaan. Haaviston mukaan onkin tunnustettava, että paluuta vanhaan ei ole.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd) totesi, että ratkaisujen aika on nyt tullut. Omaa Nato-kantaansa hän ei vielä paljastanut.

Marin myös totesi, että hallitus on tänään koolla iltakoulussa arvioimassa valmiuslain päivitystilannetta. Hän kertoi asiasta vastatessaan kysymykseen siitä, miten Suomi reagoisi, jos Venäjä alkaisi tuoda siirtolaisia itärajalle.

Keskustan Pylväs: Keskusta on valmis kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs totesi puheenvuorossaan, että keskusta on valmis kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen. Tämä sisältää myös Nato-jäsenyyden hakemisen, jos siihen yhdessä päädytään.

”Voimme olla erimielisiä, mutta lopulta olemme kaikki suomalaisia”, Pylväs totesi puhuessaan suomalaisten turvallisuudesta.

Sdp:n Lindtman: Venäjän toiminta on tuonut Suomen lähemmäs sotilaallista liittoutumista

Samansuuntaisen viestin antoi myös Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Lindtmanin mukaan Sdp on valmis tekemään päätöksiä, jotka parhaiten takaavat Suomen ja suomalaisten turvallisuuden.

”Venäjän toiminta on tuonut Suomen monta askelta lähemmäksi sotilaallista liittoutumista”, hän sanoi.

Puolueen virallinen Nato-kanta muotoillaan puoluevaltuuston kokouksessa kevään aikana.

Vihreiden Harjanne: Vihreiden ryhmä suhtautuu Natoon myönteisesti

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne taas totesi, että puolueen eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti Nato-jäsenyyteen ja sen ripeään edistämiseen.

”Asetettiin lähihistorian merkkipaalut miten tahansa, tällä hetkellä on täysin selvää, että naapurimaamme Venäjä on valmis käyttämään raakalaismaista sotavoimaa valtavassa mittakaavassa harhaisten tavoitteidensa ajamiseen ja vähät välittää ihmisarvosta tai edes sopimuspohjaisesta yhteistyöstä”, hän sanoi.

Lue lisää: Vihreiden edus­kunta­ryhmä suhtautuu Natoon myönteisesti – Tässä ovat kaikkien puolueiden tämän­hetkiset kannat

Samalla Harjanne totesi olevansa pahoillaan, että pääsiäisen alla edesmennyt ex-ministeri ja kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Ilkka Kanerva ole enää läsnä keskusteluissa.

”Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokeneen konkarin painava asiantuntemus olisi arvokasta juuri nyt. Lepää rauhassa Ike”, hän sanoi.

Häkkänen: Eduskunnan tulisi keskittyä Natoon parin viikon ajan

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoi myös, että Natoon liittymisen aika alkaa näyttää todennäköiseltä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta puheen pitänyt puolueen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen sanoi, että Suomen tulee hakeutua muiden länsivaltojen tavoin puolustusliitto Naton täysivaltaiseksi jäseneksi. Kokoomus on kannattanut Natoa jo pitkään.

Häkkänen myös totesi, että eduskunnan pitäisi keskeyttää ei-kiireellisten asioiden käsittely muutamaksi viikoksi ja keskittyä Natoon.

”Ei-välttämättömien asioiden keskeyttäminen muutamaksi viikoksi antaisi jokaiselle kansanedustajalle riittävästi aikaa oman kannan muodostamiseen ilman viivytyksiä”, hän sanoi.

Liike Nytin Harkimo: Ahvenanmaan demilitarisoinnista tulisi luopua

Liittoutumisen puolesta puhui myös perinteisen Nato-myönteinen Rkp.

”Jotta Butshan, Mariupolin ja Harkovan tapahtumat eivät koskaan toistuisi täällä”, perusteli puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo taas totesi, että Ahvenanmaan demilitarisoinnista tulisi luopua. Hän moitti myös Venäjän konsulaatin sijaintia saarella.

Lue lisää: Harkimo: Ahvenanmaan demilitarisaatio­sopimuksesta pitäisi päästä irti

Saramon kommentti herätti kuohuntaa

Yksi kriittisimmistä Nato-puheenvuoroista kuultiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramolta. Hän totesi, että eri ratkaisujen ikävätkin puolet on nostettava esille. Hän toivoi Nato-jäsenyydestä aitoa keskustelua ja moitti, että liittoutumisen varjopuolia ei ole tarpeeksi nostettu esille.

”Nato-jäsenyyden puolesta vahvimmin puhuu, että se nostaisi kynnystä hyökätä Suomeen -- yhtä lailla on selvää, että jo jäsenyyden hakeminen kasvattaisi jännitteitä”, hän sanoi.

Vasemmistoliiton edustajista moni ei ole vielä kertonut kantaansa Nato-asiassa, ja moni puolueen jäsen on suhtautunut siihen perinteisesti kriittisesti.

Myöhemmässä puheenvuorossaan Saramo totesi myös perussuomalaisten olleen suurimpia ”Putinin tukijoita”, joka aiheutti välihuutoja eduskunnassa. Puheenvuoroa kutsuttiin muun muassa asiattomaksi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi puheenvuorossaan Saramon kommenttien jälkeen toivovansa, että keskustelua käytäisiin kutsumatta ketään ”putinisteiksi” tai ”sotahulluiksi”.

Lue lisää: Vasemmistoliiton Saramo: Suomi olisi potentiaalinen ensi-iskun kohde, jos Naton ja Venäjän välille syttyisi sota – Syytti perus­suomalaisten olleen aiemmin suurimpia Putinin tukijoita

Lue lisää: Suomi kiitää kohti Natoa niin nopeasti kuin parlamentaarinen tasavalta vain pystyy

HS seurasi keskustelun alkupuolen hetki hetkeltä. Lue seuranta täältä:

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat