Norja näkisi Suomen ja Ruotsin ”mielellään” Naton jäseninä, pää­ministeri Støre kertoo STT:lle

Jonas Gahr Støren mukaan Nato-jäsenyys on palvellut Norjan turvallisuutta hyvin. Venäjän kanssa on elettävä rinnakkain myös sodan jälkeen, mutta suhteesta tulee hyvin erilainen kuin mihin on totuttu, Støre sanoo.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre tiedotustilaisuudessa Oslossa Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta.

20.4. 13:15

Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren mukaan Suomi ja Ruotsi olisivat tervetulleita liittymään Naton jäseniksi. Støre korostaa STT:n haastattelussa, että naapurimaat tekevät päätöksensä itsenäisesti ja demokraattisesti eikä kenenkään muun pidä työntää niitä mihinkään suuntaan.

”Jos Suomi ja Ruotsi päättäisivät liittyä Natoon, Norja toivottaisi ne tervetulleiksi. Näkisimme Suomen ja Ruotsin mielellämme liittouman täysivaltaisina jäseninä, ja voisimme tietysti entisestään syventää yhteistyötämme myös turvallisuuden alalla, Støre arvioi puhelinhaastattelussa Oslosta.

Hän kiirehtii lisäämään, että viime vuosina Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä tiivistynyt puolustusyhteistyö toki jatkuisi riippumatta siitä, mihin päätökseen naapurit Nato-pohdinnoissaan tulevat.

Norjan ulkopoliittisen instituutin (Nupi) vanhempi tutkija Per Erik Solli arvioi viime viikolla, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys parantaisi maiden turvallisuutta ja nivoisi yhteen pelotetta koko Pohjolassa.

”Naton pohjoinen sivusta olisi vankempi, jos Suomi ja Ruotsi olisivat liittouman jäseniä”, Solli sanoi Barents Observerin haastattelussa.

Støre kertoo pitäneensä viime kuukausina tiiviisti yhteyttä Suomen ja Ruotsin poliittiseen johtoon. Tällä viikolla hänen piti päästä vaihtamaan ajatuksia kasvokkain presidentti Sauli Niinistön kanssa Oslossa, mutta virallinen vierailu peruuntui Niinistön koronavirustartunnan takia.

Suomessa on epäilty Nato-jäsenyyden vetävän maan mukaan konflikteihin ulkomailla tai vaikeuttavan mahdollisena välittäjänä toimimista. Støren mukaan Norjan kokemukset eivät näitä pelkoja vahvista.

”Kuten tiedätte, Norja on ollut kolmantena osapuolena aktiivinen välittäjä useissa konflikteissa, eikä Nato-jäsenyydessämme ole ollut mitään, mikä olisi tehnyt sen vaikeammaksi.”

Vuosittain Nobelin rauhanpalkinnon jakava Norja on profiloitunut niin Lähi-idän, Afganistanin kuin Kolumbiankin konfliktien neuvottelupaikkana.

Entä onko Norja voinut päättää kotimaassa mahdollisesta osallistumisestaan Nato-operaatioihin?

”Ilman muuta”, Støre kuittaa.

”Olemme lisänneet valvontakapasiteettiamme pohjoisessa.”

Suomen Nato-keskustelussa niin kutsuttu Norjan malli on noussut toistuvasti esiin mahdollisena esikuvana. Tiivistäen kyse on ollut siitä, että Norja on pyrkinyt tasapainoon turvallisuutta tuovan liittolaissuhteen ja Neuvostoliittoa/Venäjää rauhoittelevan Nato-jäsenyyden konkreettisen toteutuksen välillä.

Norja ei esimerkiksi hyväksy rauhan aikana maaperälleen pysyviä ulkomaisia tukikohtia tai ydin­aseita.

”Lisäksi harjoittelemme liittolaistemme kanssa tavalla, joka pitää jännitteet alhaisina ja ennustettavuuden hyvänä suhteessa naapureihimme”, Støre kertoo.

Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, ettei sotaharjoituksia ole viety tarpeettoman lähelle lyhyttä Venäjän vastaista rajaa pohjoisessa.

Muuten liittolaisten kanssa harjoittelu on Støren mukaan tärkeä osa Norjan turvallisuutta. Maassa on järjestetty useita suuria sotaharjoituksia, joissa on harjoiteltu kymmenientuhansien sotilaiden voimin avun tuomista yli Atlantin sekä sen vastaan­ottamista Norjassa. Edellinen tällainen harjoitus oli tämän kevään Cold Response 22, johon myös kumppanimaat Suomi ja Ruotsi osallistuivat.

Kansallista suorituskykyään Norja on viime vuosina parantanut hankkimalla nykyaikaista kalustoa, muun muassa Suomenkin valitsemia F-35A-hävittäjiä.

”Venäjän aggressio on johtanut siihen, että olemme lisänneet valvonta­kapasiteettiamme pohjoisessa. Mutta [Nato-]jäsenyytemme peruskriteerit eivät ole muuttumassa”, Støre vakuuttaa.

”Suomi, Ruotsi ja Norja eivät uhkaa ketään, olimmepa Natossa tai emme.”

Støren mukaan operatiivisen tilanteen tarkkaa seurantaa Jäämeren ja Barentsinmeren suuntaan on syytäkin pitää yllä, sillä Norja on alueella ”Naton silmät ja korvat”. Muutoin se haluaa pääministerin mukaan pitää jännitteet mahdollisuuksien mukaan vähäisinä myös kaikkein pohjoisimmilla alueilla. Norja uskoo pohjoismaisten naapureidensa jakavan tämän lähestymistavan.

”Kutsun tavoitetta nimellä high north, low tension. Suomi, Ruotsi ja Norja eivät uhkaa ketään, olimmepa Natossa tai emme. Haluamme olla tavallisia naapureita”, Støre sanoo.

Hänen mukaansa Norja on todiste siitä, ettei Nato-jäsenyyden tarvitse merkitä konfliktia itäisen naapurin kanssa.

”Me olemme olleet hyvä naapuri Neuvostoliiton ja Venäjän kanssa. Meillä on ollut toista kunnioittava naapuruussuhde, ja olemme ratkaisseet kahdenväliset asiat rauhan­omaisesti ja poliittisin keinoin.”

Näin on siis ainakin ollut, mutta tulevaisuus ei näytä välttämättä yhtä seesteiseltä. Støre myöntää, että oli olemassa aika ennen 24. helmikuuta eli Venäjän hyökkäyksen alkamista Ukrainaan, ja nyt eletään aikaa sen jälkeen.

”Venäjä on Norjan naapuri myös tämän sodan jälkeen, ja naapureina meidän täytyy löytää keinot elää rinnakkain. Mutta Moskovan nykyjohdon kanssa suhteesta tulee hyvin erilainen kuin se, mihin olimme tottuneet, Støre sanoo.

Hänen mukaansa kehitys on valitettava, mutta syy on yksinomaan Venäjän ja sen tekemien päätösten.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat