Suomi kiitää kohti Natoa niin nopeasti kuin parlamentaarinen tasavalta vain pystyy

Ei valiokuntien työskentely pelkästään demokratiateatteria ole, kirjoittaa HS:n toimittaja Emil Elo analyysissään.

Pääministeri Sanna Marin (sd), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) eduskunnassa keskiviikkona.

20.4. 17:43

Lähetekeskustelu, valiokuntakierrokset, kansalaisaloitteet.

Tällä hetkellä käynnissä on parlamentaarisen tasavallan vaatima prosessi, mutta se ei muuta isoa kuvaa: Suomi hakee Natoon niin nopeasti kuin mahdollista.

Keskiviikon lähetekeskustelun ryhmäpuheenvuorot antoivat osviittaa, mitä lähiviikkoina tapahtuu.

”On selvää, että Venäjän toiminta on tuonut Suomen monta askelta lähemmäksi sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyyttä”, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi.

”Nato-jäsenyyden hakeminen näyttää perustellulta pikemminkin nopeasti kuin hidastellen”, perussuomalaisten Ville Tavio ennusti.

”Vihreä eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen”, Atte Harjanne tiivisti vihreiden mielipiteen.

Lue lisää: Vihreiden edus­kunta­ryhmä suhtautuu Natoon myönteisesti – Tässä ovat kaikkien puolueiden tämän­hetkiset kannat

Sama pohjavire kuuluu taustakeskusteluissa. Eri puolueiden kansanedustajat antoivat täysistunnon alla HS:lle Suomen Nato-hakemuksen todennäköisyydeksi 90–100 prosenttia.

Mahdollisia muuttujia voisi olla muun muassa Venäjän laukaisema ydinase, joka voisi käynnistää odottamattoman maailmanpoliittisen lumipalloefektin. Myös Ranskan presidentinvaalit voivat muuttaa peliä, jos Marine Le Pen yllättää Emmanuel Macronin toisella kierroksella ensi sunnuntaina.

Lue lisää: Marine Le Penin vaalivoitto voisi tuoda mutkia Suomen Nato-matkaan, sanoo tutkija

On tärkeää ymmärtää, että ”mahdollisimman nopeasti” ei tarkoita Nato-hakemuksen jättämistä tänään tai edes ensi viikolla. Vitkastelusta ei ole kysymys.

Nato-hakemuksen voi jättää nimittäin monella eri tapaa, ja Suomi haluaa jättää sen niin, että se pääsee Natoon mahdollisimman nopeasti, mutta varmasti.

Suomi ei edes tee lopullista Nato-päätöstä virallisesti vielä, vaan vasta sitten, kun Nato-hakemus on kiertänyt kaikissa muissa Nato-maissa ratifioitavana. Vasta sen jälkeen eduskunta äänestää Natoon liittymisestä. Tässä menee arviolta 4–12 kuukautta.

Prosessi täytyy pohjustaa kunnolla ja laajasti, kuten aidoissa demokratioissa on tapana. Nämä prosessit erottavat Suomen autoritäärisistä valtioista.

Eikä laaja ja perusteellinen keskustelu pelkästään demokratiateatteria ole, vaan se perustuu myös pragmatismiin.

Ensin täytyy saada varmistus parlamentaarisesta taustatuesta, että Suomi kehtaa keskustella Natoon liittymisestä. Muiden Nato-maiden on tiedettävä, että Suomessa hakemuksen takana on eduskunnan enemmistö, eikä vain yksittäiset mielipidemittaukset.

Seuraavaksi Suomen on varmistettava, että Nato-kanta on selvillä myös ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen, jos vaikka ratifiointikierroksessa kestäisikin. Kaikkien pääpuolueiden täytyy sitoutua julkisesti suunnitelmaan, jotta vene ei keikahda mahdollisesti yllättävän vaalituloksen jälkeenkään.

Sitoutuminen onnistuu parhaiten valiokuntien ja täysistuntojen kautta.

Muiden Nato-maiden kantaa Suomi on varmistellut jo pidempään. Tätä varten Suomen valtion palkkalistoilla on diplomaatteja, jotka ovat käyneet läpi eri skenaarioita eri Nato-maiden edustajien kanssa.

Työ on vielä kesken, vaikka kokonaiskuva alkaa selkiintyä: ovi on auki Suomen hakemukselle.

Esimerkiksi Unkaria on esitelty Suomessa mahdollisena ongelmavaltiona, mutta Viktor Orbánin vaikutusvalta Nato-pöydissä on vähäisempää kuin EU:ssa.

Yhdysvaltain presidentillä Joe Bidenilla on paljon taloudellista neuvotteluvaraa, jolla saada Unkarin kaltaiset 155 miljardin dollarin bruttokansantuotteella operoivat lilliputtivaltiot tottelemaan.

Tämä Suomenkin on hyvä sisäistää, kun yhteistyö Yhdysvaltain kanssa on syventymässä.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheen pitänyt Jussi Saramo muistutti, että ongelmatonta vaihtoehtoa ei ole, vaikka vasemmistoliitto ei Nato-jäsenyyttä suoraan tyrmännytkään.

Nato-jäsenyyden riskien tiedostaminen ja eri skenaarioiden pohtiminen olisikin toivottavaa lähiviikkoina. Läpinäkyvä ja avoin keskustelu juuri ovat niitä puolustettavia arvoja, joiden takia Natoon liityttäisiin.

Lue lisää: Hinkuuko Suomi Natoon? Nyt vastaus on selvä: enää on turha kurkkia rivien välejä, koska valtiojohto sanoo sen jo ihan riveilläkin

Lue lisää: Eduskunnassa alkaa tänään Nato-keskustelu, joka voi johtaa kauas­kantoiseen ja historialliseen päätökseen jäsenyydestä

Lue lisää: Kokoomus keskeyttäisi kaiken muun paitsi Nato-jäsenyyden käsittelyn eduskunnassa, Marin: ”Ratkaisujen aika on tullut” – Suora lähetys jatkuu

Lue lisää: Vasemmistoliiton Saramo: Suomi olisi potentiaalinen ensi-iskun kohde, jos Naton ja Venäjän välille syttyisi sota – Syytti perus­suomalaisten olleen aiemmin suurimpia Putinin tukijoita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat