Anna Kontula vastustaa Nato-jäsenyyttä: ”Tiedetään, että Ukrainan jälkeen Venäjä ei ole lähiaikoina hyökkäämässä yhtään mihinkään”

Suomen päätös Nato-jäsenyydestä lähestyy. HS haastattelee kahta kansanedustajaa, joilla on Natoon vastakkainen kanta. Tässä haastattelussa Anna Kontula (vas) kertoo, miksi hän vastustaa sotilasliittoon liittymistä.

Kansanedustaja Anna Kontulan (vas) mielestä kukaan ei voi sanoa, mikä olisi oikea Nato-ratkaisu Suomelle. Tulevaisuudennäkymä on liian sumea. ”Ei ole olemassa uskottavaa Venäjä-skenaariota, joka nousisi ylitse muiden ja jonka päälle voisi rakentaa kantansa”, hän sanoo.

25.4. 2:00 | Päivitetty 25.4. 8:03

Suomen Nato-juna on liikkeellä. HS:n keräämien kantojen perusteella kansanedustajista jo selvä enemmistö kannattaa Nato-jäsenyyttä ja hakemusta pidetään varsin todennäköisenä.

Vasemmistoliiton Anna Kontula kulkee vastavirtaan. Hän julkisti pääsiäissunnuntaina oman kantansa: ei Natoon.

HS haastatteli kahta kansanedustajaa, joilla on Natoon vastakkainen kanta. Täältä voit lukea, miksi Hanna Kosonen (kesk) kannattaa sitä.

Kontula perustelee kantaansa sillä, että Nato ei välttämättä lisää Suomen turvaa vaan Nato-jäsenyys saattaisi lisätä Suomeen vihamielisesti suhtautuvien maiden määrää. Tämä voisi lisätä muun muassa terrorismin uhkaa.

Natoon myös kuuluu jäsenmaita, jotka eivät Kontulan mukaan jaa Suomen yleistä arvopohjaa eivätkä ainakaan hänen henkilökohtaista arvopohjaansa. Näitä maita ovat muun muassa Yhdysvallat, Turkki ja Unkari.

Kontula myös miettii, miten ympäristökatastrofin keskellä voidaan tehdä kauaskantoisia päätöksiä, kun tiedossa on suuria muutoksia kansainväliseen talouteen, voimasuhteisiin ja väestörakenteisiin.

Hänen Nato-kantansa on ehdoton.

”Nyt kun olen analyysin tehnyt, en lähde sitä enää muuttamaan. Myöhemmin ehkä selviää, olinko väärässä. Se on mahdollista.”

Johtopäätöksensä pohjatiedot Kontula on hankkinut muun muassa asiantuntijoiden kuulemisista, kuten muutkin kansanedustajat. Silti hän on päätynyt eri päätelmään kuin monet muut.

Miksi?

”Politiikka on tulevaisuuslaji. Tässä on poikkeuksellisen paljon epävarmuuksia, kun kyse on kompleksisista asioista. Oikeasti kukaan ei voi sanoa, mikä on viisas turvallisuusratkaisu Suomelle”, hän sanoo.

”Se voidaan tuomita vasta vuosien päästä.”

Hän sanoo, että esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyy vahva tieteellinen näyttö, jonka voi ottaa politiikan lähtökohdaksi tai jättää ottamatta. Nato-kysymyksessä faktapohjalla ja skenaarioilla on vähemmän merkitystä, koska asiat voivat lähteä mihin suuntaan tahansa.

Venäjää Kontula kuvailee pimeäksi kortiksi. Suomen naapurivaltio on tilassa, joka voi johtaa demokratian kehitykseen, autoritäärisyyden lisääntymiseen tai täydelliseen sekasortoon.

”Ei ole olemassa uskottavaa Venäjä-skenaariota, joka nousisi ylitse muiden ja jonka päälle voisi rakentaa kantansa”, hän sanoo.

”Ei voi luoda strategiaa sen pohjalta, että tietäisi, mitä se kortti pitää sisällään.”

Eikö kannata varautua, jos edessä on vain tietämättömyyttä?

”Näin olisi, jos ainoa muuttuja olisi se, kuinka todennäköisesti Venäjä hyökkää sotilaallisesti. Pöydässä on lukuisia erilaisia vakavuusasteeltaan vaihtelevia vaihtoehtoja.”

Venäjän presidentti Vladimir Putin on saanut Nato-keskustelussa Kontulan mielestä aivan liian suuren painoarvon.

”Putin on seitsemänkymppinen jäbä, ja biologian perusfaktat antavat olettaa, että hän ei ole enää pitkään sellainen tekijä, joka vaikuttaisi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan millään tavalla.”

Siksi Kontulan mielestä argumentaatio Putinin henkilön kautta ei ole pätevä vaan skenaarioita pitäisi pohtia Venäjän kautta.

”Tiedetään, että Ukrainan jälkeen Venäjä ei ole lähiaikoina hyökkäämässä yhtään mihinkään.”

Tiedetäänkö?

”En ole tavannut yhtään asiantuntijaa, joka olisi sanonut, että meillä olisi akuuttia hyökkäämisen uhkaa.”

”Oikeasti kukaan ei voi sanoa, mikä on viisas turvallisuusratkaisu Suomelle. ”Se voidaan tuomita vasta vuosien päästä”, sanoo kansanedustaja Anna Kontula.

”En ole lainkaan innostunut siitä, että meillä käydään Nato-keskustelua, eikä se voisi minua vähempää kiinnostaa, jos olisi valinnanvaraa.”

Kontula on yksi poliitikoista, jotka käyvät Nato-keskustelua muistakin lähtökohdista kuin siitä, miten nopeasti Suomen pitää liittyä Natoon. Tätä keskustelua on haluttu, mutta Kontulasta asia tuntuu epämiellyttävältä.

Kansanedustajana sitä on kuitenkin pakko käydä.

”Minä en todellakaan haluaisi käydä tätä keskustelua, vaan haluaisin puhua esimerkiksi lakoista. En ole lainkaan innostunut siitä, että meillä käydään Nato-keskustelua, eikä se voisi minua vähempää kiinnostaa, jos olisi valinnanvaraa.”

Keskustelu Natosta on Kontulan mielestä vaikeaa, jopa mahdotonta. Se ei ole demokratian vaan aiheen vika.

”Merkittävä osa informaatiosta on sellaista, mitä ei voi kunnolla käsitellä. Selonteossakin oli paljon asioita, joita ei voinut mainita, koska ne olivat salassa pidettäviä asioita”, hän sanoo.

”Miten demokratia voi toimia tällaisessa ympäristössä, kun ei voi perehtyä, vaikka haluaisi perehtyä?”

Kontula julkisti Nato-kantansa sen jälkeen, kun enemmistö eduskunnasta oli jo ilmoittanut kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Joku irvileuka voisi sanoa, että nyt on helppo olla eri mieltä.

”Ilman muuta. Se skenaario, jota kannatan, ei todennäköisesti toteudu. Näillä näkymin en joudu sanoistani vastuuseen. Tosin eipä Suomessa juurikaan vanhoista joudu vastuuseen.”

Kontula muistuttaa, miten hän varoitti esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimalahankkeen Venäjä-riippuvuuksista jo vuosia sitten. Silloin hänelle sanottiin, että Kontula ei vain ymmärrä reaalipolitiikkaa.

”Nyt ne samat kritisoijat ovat sitä mieltä, että reaalipolitiikan näkökulmasta tällaista ydinvoimalahanketta ei pidä toteuttaa.”

Kansanedustajan postilaatikko täyttyi kritiikistä Nato-ulostulon jälkeen. Kontulaa on sanottu ”putinistiksi” ja ties miksi.

”Paras oli, kun joku kansalainen kehotti tekemään lapsia, jotta ajattelisin tulevaisuutta eri tavalla. Nuorin lapseni täytti juuri 18 ja olen isoäiti.”

Yksi kritiikki on kohdistunut siihen, että Kontula ei Facebook-sivullaan tehdyssä ulostulossaan maininnut Venäjää.

”En älynnyt, että jos puhun Suomeen potentiaalisesti kohdistuvasta hyökkäyksestä, niin pitää erikseen mainita sana Venäjä. Ehkä joku sitten luuli, että puhun Ruotsista tai pohdin potentiaalista Viron hyökkäystä Suomeen.”

Muokkaus 25.4. klo 8.02: Lisätty otsikkoon sana lähiaikoina, koska se on myös Kontulan jutussa olevassa sitaatissa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat