Hanna Kosonen kannattaa Nato-jäsenyyttä: ”Pieni armeijamme ei ehkä loppuun saakka pystyisi puolustamaan maatamme”

Suomen päätös Nato-jäsenyydestä lähestyy. HS haastattelee kahta kansanedustajaa, joilla on Natoon vastakkainen kanta. Tässä haastattelussa Hanna Kosonen (kesk) kertoo, miksi hän kannattaa sotilasliittoon liittymistä.

Keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen kannattaa Suomen liittymistä Natoon, mutta asia ei ole hänelle ongelmaton. Häntä huolettaa väliaika, kun Suomi on hakemassa, mutta ei ole vielä jäsen. Myös Venäjän reaktio mietityttää.

25.4. 2:00 | Päivitetty 25.4. 7:51

Monet kansanedustajat samoin kuin kansalaisetkin ovat vaihtaneet mielipidettään Nato-jäsenyydestä. Aiemmin Natoa vastustanut keskustan Hanna Kosonen huomasi joulun jälkeen alkaneensa ajatella uudella tavalla Natosta.

Suomen päätös sotilasliitosta lähestyy, ja hakemusta pidetään varsin todennäköisenä.

HS haastatteli kahta kansanedustajaa, joilla on Natoon vastakkainen kanta. Täältä voit lukea, miksi Anna Kontula (vas) vastustaa Suomen liittymistä sotilasliittoon.

Kosonen sanoo olevansa sydämeltään pasifisti, jonka mielestä sodat ovat täyttä hulluutta.

”Syksyyn saakka minulla oli luottamus, että sopimukset pitävät, ne ovat oikeasti olemassa ja voimme luottaa naapurimaahamme.”

Venäjän hyökättyä Ukrainaan luottamus hävisi.

”Vaikka Suomella on hyvä armeija, niin pieni armeijamme ei ehkä loppuun saakka pystyisi puolustamaan maatamme. On äärimmäisen tärkeää pitää Suomi turvallisena, itsenäisenä ja vapaana maana”, hän sanoo.

”Jotta tämä mahdollistuu, ainoa vaihtoehto on Natoon liittyminen.”

Nato ei ole Kososelle vieläkään ongelmaton. Häntä huolettaa väliaika, kun Suomi on hakemassa, mutta ei ole vielä jäsen. Myös Venäjän reaktio mietityttää.

Kososen suku on asunut satoja vuosia Savonlinnan kupeessa Kosolan kylässä vain 30 kilometriä rajalta.

”Venäjä on puhunut hyvin uhkaavasti meidän Nato-aikeistamme ja mitä voisi tapahtua. Toisaalta ajattelen, että emme voi luottaa mihinkään, mitä he puhuvat.”

Monet Nato-kriitikot sanovat, että puolustusliiton myötä Suomi näyttäytyy jatkossa Venäjän silmissä enemmän uhalta kuin kumppanilta.

Luoko Nato-jäsenyys Venäjä-uhkaa, jota ei olisi ilman Nato-jäsenyyttä?

”Ymmärrän tuon, mutta minun ajatteluni peilaa Ukrainaan. Hehän ovat toimineet niin kuin Venäjä on toivonut, mutta silti heille on tapahtunut hirveitä asioita Venäjän takia. Tuo logiikka ei minusta toimi.”

Yksi kritiikki on ollut myös Suomen mahdollinen osallistuminen muiden maiden sotiin. Kosonen ymmärtää tämän huolen, mutta sanoo sen vaihtoehdon kuuluvan kokonaisuuteen.

”Jos toivomme, että meillä on muiden tukea omaan tilanteeseemme, niin me olemme myös muiden tukena. Tosin onhan Suomi nyt myös Ukrainassa. Lähetämme apua ja sinne on mennyt vapaaehtoisia suomalaisia, eli tahtoa on olemassa.”

Lisäksi hän huomauttaa, että tätä vaihtoehtoa ei ole Natossa tarvinnut vielä miettiä.

”Nato-maahan ei ole koskaan hyökätty.”

Suomi vaihtoi suuntaansa nopeasti. Vain viikoissa koko kansa edustajineen tuntuu hypänneen Nato-junaan, joka puksuttaa vauhdilla eteenpäin.

Erittäin todennäköisesti Suomen hakemus konkretisoituu lähiaikoina.

Tapahtuuko tämä nyt liian nopeasti, pitäisikö vähän keskustella ja ajatella vielä?

”Mutta me kansanedustajathan ajattelemme tätä koko ajan tosi paljon. Toivon, että se välittyy myös kansalaisille. Viimeisten kuukausien aikana olen lukenut ja kuunnellut monia asiantuntijoita”, Kosonen sanoo.

”Kaikki turvallisuuteen liittyvät asiantuntijat ovat sitä mieltä, että pitää liittyä Natoon. Kuuntelen mielelläni heitä tässä asiassa.”

Nopea Nato-päätös kertoo Kososen mielestä myös Suomen järjestelmän toimivuudesta. Kun tilanne on päällä, niin eduskunnan pitää toimia nopeasti.

Ja nyt on tilanne päällä.

”Tämä prosessi osoittaa, että Suomen päätösrakenteet toimivat.”

Hanna Kosonen on talousvaliokunnssa, joka pohtii Nato-jäsenyyden vaikutusta esimerkiksi huoltovarmuudelle.

”Tässä uudessa tilanteessa kuitenkin näen, että on parempi, vaikka ja että Yhdysvallat on mukana Natossa.”

Kosonen istuu talousvaliokunnassa, jossa Nato-asiaa mietitään valiokunnan nimen mukaisesti talouden näkökulmasta. Mitä Nato-jäsenyys tarkoittaisi huoltovarmuudelle, investoinneille tai vaikkapa maakuvalle?

Nato voisi myös nostaa puolustusmäärärahoja, koska puolustusliitto edellyttää jäseniltään tiettyä tasoa. Kosonen muistuttaa, että puolustusmäärärahoja on jo päätetty nostaa.

”On arvioitu, että hirveästi sen ei tarvitsisi Nato-jäsenyyden myötä nousta. Puolustusvoimat on jo myös täysin Nato-yhteensopiva. Puolustusmäärärahat eivät nouse mitenkään ongelmaksi tässä asiassa.”

Asia on kansalaiselle myös vaikea, kun kaikkea tietoa ei ole saatavilla. Suomen Nato-jäsenyyteen liittyy paljon salassa pidettäviä asiakirjoja, joihin äänestäjä ei pääse käsiksi. Ihmisten täytyy vain luottaa, että kansanedustajille jaetaan oikeaa tietoa, jota he analysoivat oikein.

Onko Nato-jäsenyys demokratian kannalta vähän vaikea aihe?

”Salaisen tiedon määrä on aika vähäinen. En toki ole puolustusvaliokunnassa, joten en tiedä, onko siellä juuri nyt jotain enemmän. Toki tässä ihmisten täytyy vain luottaa meihin, mutta sen takia meidät on tänne valittu.”

Yhdysvallat ja sen asevoimat on Naton suurin voimavara. Liittovaltio on kuitenkin lievästi sanottuna murroskohdassa.

Ensi syksyn kongressivaaleissa valtasuhteet voivat muuttua. Parin vuoden päästä edessä on presidentinvaalit, joiden jälkeen Yhdysvaltoja voi johtaa jälleen Donald Trump.

Kosonen sanoo miettineensä myös Yhdysvaltoja, jonka jäsenyys oli aikaisemmin hänelle yksi keskeinen argumentti vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

”En halunnut, että Suomi on tekemisissä maan kanssa, jolla on esimerkiksi Guantanamo-menneisyys. Tässä uudessa tilanteessa kuitenkin näen, että on parempi, vaikka ja että Yhdysvallat on mukana Natossa.”

Hän muistuttaa, että jos Suomi hakee Natoon yhdessä Ruotsin kanssa, niin Pohjoismaiden vaikutusvalta on puolustusliitossa suuri.

KansalaiselLe näyttää jälkikäteen siltä, että Suomi on ollut jo pitkään toinen jalka Natossa. Puolustusvoimien hankinnat ovat kerta toisensa jälkeen olleet Nato-yhteensopivia, keskusteluyhteys muihin Nato-maihin on ollut jatkuvaa ja on toteutettu erilaisia yhteisharjoituksia.

Kosonen hymyilee.

”Ehkä se oli se Nato-optio. Tuolla tavalla sitä on laitettu toimeen”, hän sanoo.

”Itse en ole tosin ennen tätä talvea ajatellut Natoa realistisena vaihtoehtona. Minulle tämä on iso ajattelutavan muutos.”

Lue lisää: Anna Kontula vastustaa Nato-jäsenyyttä: ”Tiedetään, että Ukrainan jälkeen Venäjä ei ole hyökkäämässä yhtään mihinkään”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat