Haavisto: Suomi ei ole tehnyt Ruotsin kanssa sopimusta hakeutumisesta Natoon yhtä aikaa, mutta päätös voi silti ajoittua samoille päiville tai viikolle

Haaviston mukaan on Nato-maidenkin etu, että mitään ”turvallisuuspoikkeamia” ei tapahtuisi sinä aikana kun jokin maa on hakemassa Naton jäseneksi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr)

26.4. 16:47

Suomi ei ole tehnyt Ruotsin kanssa mitään sopimusta siitä, että ne hakeutuisivat Natoon yhtä aikaa, sanoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) eduskunnassa tiistaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Suomi ja Ruotsi kuitenkin pitävät toisensa ajan tasalla, hän sanoi. Maiden mahdolliset liittymispäätökset voivat hänen mukaansa ajoittua samoille päiville tai samalle viikolle, etenkin kun Ruotsi päätti nopeuttaa omaa prosessiaan viime viikolla.

Tarkkaa aikataulua Nato-käsittelylle ei Haaviston mukaan toistaiseksi ole.

HS:n tietojen mukaan Suomi ilmoittaa Nato-hakemuksestaan toukokuun puolenvälin jälkeen mutta ei ennen sitä.

Lue lisää: HS:n tiedot: Suomen Nato-hakemus­päätös tehdään touko­kuun puolen­välin jälkeen

Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen uutisoi maanantaina, että Suomen ja Ruotsin välillä olisi sopimus Nato-päätöksen kertomisesta yhdessä. Haaviston ja HS:n tietojen mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

Suomen Nato-prosessi on nyt eduskunnan ja puolueiden käsissä, Haavisto sanoi. Eduskunta alkoi käsitellä hallituksen antamaa turvallisuuspoliittista selontekoa viime viikolla.

”Sitten kun eduskunnassa alkaa mielipide valmistua, hallitus on valmis ottamaan askeleita eteenpäin”, Haavisto sanoi.

Merkitystä on Haaviston mukaan myös puolueiden kannanmuodostuksella. Suurista puolueista sosiaalidemokraatit ei vielä ole linjannut Nato-kantaansa.

Kansanedustajista reilu enemmistö tukee Suomen Nato-jäsenyyttä. Puolueiden kannoilla on kuitenkin merkitystä etenkin siksi, että mahdollisen jäsenyyden lopullinen ratifiointi Suomen eduskunnassa voi mennä eduskuntavaalien yli.

Haavisto kertoi myös, että virallisia turvatakuita ei ole luvassa vielä siinä vaiheessa, kun jokin maa jättää hakemuksen sotilasliittoon liittymiseksi. Hänen mukaansa on kuitenkin Nato-maidenkin etu, että mitään ”turvallisuuspoikkeamia” ei tapahtuisi sinä aikana kun jokin maa on hakemassa Naton jäseneksi.

Vaikka varsinaisia turvatakuita ei saataisikaan, muunlaista apua todennäköisesti on tarjolla.

”Eri Nato-jäsenmaiden kanssa on käyty keskustelua sellaisista asioista kuin tehostettu harjoitustoiminta [--] , joka voi liittyä turvallisuuteen annettuun tukeen jäsenyysprosessin aikana”, hän sanoi.

"Suomella ja Ruotsilla ei varmaan ole mitään eroa jäsenyyshakemuksen aikana tässä asiassa.”

Lue lisää: Suomelle tuskin annetaan varsinaisia turva­takuita Nato-prosessin ajaksi – järeääkin apua voi silti tulla

Haavisto otti kantaa myös Ahvenanmaan asemasta nousseeseen keskusteluun.

”Hallituksen puolesta haluan vakuuttaa, että mitään suunnitelmia Ahvenanmaan statuksen muuttamiseksi ei ole.”

Kansainvälisen sopimuksen mukaan Ahvenanmaa on demilitarisoitu rauhan aikana ja puolueeton sodan aikana. Demilitarisoinnin historia ulottuu 1800-luvulle saakka.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat