Kroatia lupaakin tukea Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä, vaikka maan presidentti kritisoi sitä tiistaina

Kroatian presidentti sanoi tiistaina, että maan pitää estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, jos Bosnia ja Hertsegovinan vaali­lakikiista ei ratkea. Presidentti myöntää itsekin, että hän ei ratifioinnista päätä.

EU:n komission silloinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker (oik) tervehti Zoran Milanovićia EU-kokouksessa vuonna 2015. Milanovic oli tuolloin Kroatian pääministeri.

26.4. 16:50 | Päivitetty 27.4. 6:43

Bryssel

Kroatian presidentti Zoran Milanović sanoi tiistaina kroatialaisessa verkkolehdessä index.hr:ssä julkaistussa haastattelussa, että Kroatian pitäisi estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, kunnes Bosnia ja Hertsegovinan vaalilakiin on saatu ratkaisu.

Hän sanoi olevansa pahoillaan siitä, että joutuu ottamaan asian esiin sellaisen ”esimerkillisen maan” kuin Suomen suhteen.

”Haluaisin heidän tukevan meitä meidän ongelmissamme”, Milanović sanoi.

Kroatia kuitenkin lupaa tukea Suomea mahdollisessa Nato-jäsenyydessä, kertoi Suomen ulkoministeriö Twitterissä tiistai-iltana.

Twiitin mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on keskustellut Kroatian ulkoministeri Gordan Grlić-Radmanin kanssa, joka on vahvistanut Kroatian tukevan Naton avointen ovien politiikkaa. Jos Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä, Kroatian hallitus ja parlamentti ovat sen puolella, Grlić-Radman sanoi.

Milanovićin lausunto liittyi Bosnian ja Hertsegovinan vaalilain muutokseen.

Bosnia ja Hertsegovinaa hallitaan hallintomallilla, jossa ovat mukana kaikki maan etniset pääryhmät bosniakit, serbit ja kroaatit. 1990-luvulla ryhmät taistelivat keskenään, ja Daytonin rauhansopimuksessa Bosnia jaettiin kahtia serbitasavaltaan sekä federaatioon, joka on bosniakkien ja kroaattien asuttama alue.

Bosnian kroaattien suurin puolue HDZ ja sen johtaja Dragan Čović ei kuulu maan kolmijäseniseen, kansallisuuksia edustavaan presidenttineuvostoon, ja hän on ajanut vaalijärjestelmän uudistamista Bosnia-Hertsegovinassa. HDZ ei ole tunnustanut nykyistä kroaattiedustajaa Željko Komšićia vaan väittänyt hänen tulleen valituksi bosniakkien äänillä.

Ensi lokakuussa edessä ovat parlamenttivaalit, ja Bosnian kroaatit ovat huolissaan paikkojen menetyksistä niin maan parlamentissa kuin alueellisissa parlamenteissa.

Čović on ajanut vaalilain uudistamista niin, että kroaattien asema federaation vaaleissa vastaisi nykyistä paremmin kroaattien väestöosuutta.

Kroatia on tukenut Bosnian kroaatteja, ja maan pääministeri Andrej Plenković on pitänyt asiaa esillä myös Euroopan johtajien kokouksissa Brysselissä.

Nyt Milanović kytki vaalilain muutokset Suomen Nato-jäsenyyteen.

”Ennen kuin vaalilaki on ratkaistu, ennen kuin Bakir Izetbegović on pakotettu muuttamaan vaalilakia, parlamentin ei pidä ratifioida minkään maan jäsenyyttä Natossa”, Milanović sanoi index.hr:ssä.

Izetbegović on entinen Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston bosniakkijäsen. Hän toimii bosniakkien SDA-puolueen johdossa.

Milanovićin mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä voidaan keskustella, mutta kyseessä on hänen mukaansa ”hyvin vaarallinen seikkailu”.

Milanović totesi lehdessä senkin, ettei hän muodollisesti päätä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä.

Milanović nosti lehdessä esiin myös eri maiden epätasa-arvoisen kohtelun.

”Olemme tilanteessa, jossa Suomi voi liittyä Natoon yhdessä yössä mutta Bulgaria ja Romania eivät pääse mukaan Schengen-alueeseen. Albania ja Makedonia eivät voi aloittaa jäsenyysneuvotteluita EU:n kanssa eikä Kosovoa tunnusteta”, Milanović sanoi.

Hänen mukaansa Nato-jäsenyys on Suomelle samanlainen elintärkeä kysymys kuin Kroatialle se, voivatko Bosnian kroaatit äänestää kroaattiedustajaa.

”Nyt tämän kuulevat ihmiset jotka eivät muuten sitä kuulisi. Koska nyt riittää”, Milanović sanoi.

”Emme pyydä Suomea tai Ruotsia muuttamaan nimensä Ikeaksi vaan kertomaan amerikkalaisille, että tämä on ratkaistava. Tämä on elintärkeä kysymys valtiolle, kansakunnalle ja ihmisille ja sille, että Bosnia ja Hertsegovinasta tulee järjestäytynyt valtio. Silloin Zagreb (Kroatian pääkaupunki) voi tukea Bosnia ja Hertsegovinaa EU-jäsenyydessä.”

Kroatian presidentti Milanović on tunnettu möläytyksistään, joita maan hallitus on joutunut sovittelemaan.

Pääministeri Plenković joutui pyytämään anteeksi Ukrainalta sen jälkeen, kun presidentti oli tammikuussa nimittänyt sitä yhdeksi korruptoituneimmaksi maaksi maailmassa.

Oikaisu 26.4.2022 kello 21.55: Bakir Izetbegović on entinen Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston bosniakkijäsen, ei nykyinen.

Oikaisu 26. huhtikuuta kello 17.32: Korjattu jutusta kohtia, joissa Kroatian presidenttiin Zoran Milanovićiin viitattiin virheellisesti väärällä sukunimellä Milasevic.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat