Vasemmistoliiton Li Andersson: Nato-jäsenyys ei ole tässä tilanteessa enää hallitus­kysymys puolueelle

Nato-kysymys ei ole puolueelle enää hallituskysymys. Päätös syntyi puolueen puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa äänin 52–10, minkä lisäksi yksi kokousedustajista äänesti tyhjää.

7.5. 13:59 | Päivitetty 8.5. 11:45

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä päättivät lauantaina yhteisessä kokouksessaan, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole enää muuttuneen maailmantilanteen vuoksi puolueelle hallituskysymys.

”Yhteiskokouksen selkeä viesti oli, että koska turvallisuuspoliittiset kannat ovat murroksessa myös vasemmistoliiton jäsenten keskuudessa ja Suomen Nato-hakemuksen jättäminen näyttää joka tapauksessa erittäin todennäköiseltä, ei asiasta ole syytä tehdä hallituskysymystä”, puolueen puheenjohtaja Li Andersson perusteli ratkaisua kokouksen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Puolueen kansanedustajilla tulee myös olemaan vapaat kädet eduskunnan äänestäessä Nato-jäsenyydestä.

Anderssonin mukaan päätös mahdollistaa sen, että vasemmistoliitto voi kunnioittaa kansan ja eduskunnan enemmistön tahtotilaa, mutta siitä huolimatta todeta olevansa rakentavasti eri mieltä.

”Vasemmistoliitto voi perustellusti olla sekä Naton kannattaja että sen vastustaja”, hän tiivisti.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja on opetusministeri Li Andersson.

Tähän saakka puolue on vastustanut sotilaallista liittoutumista tiukasti: sen puoluevaltuusto linjasi kevään 2019 eduskuntavaalien alla, että puolue ei istu hallituksessa joka veisi Suomen Natoon. Venäjän helmikuussa käynnistynyt hyökkäys Ukrainaan kuitenkin sai monien mielipiteet vasemmistoliitossa muuttumaan.

Kokouksen lopputulos ei ollut erityisen yllättävä. Sekä puolueen puheenjohtaja Li Andersson että sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ovat todenneet aikaisemmin, ettei Nato-päätöksen muuttuneiden olosuhteiden vuoksi pitäisi enää olla puolueelle kynnyskysymys hallitustaipaleen jatkamiselle. Tämä oli myös puoluehallituksen pohjaesityksenä.

Lauantaina tehty päätös ei kuitenkaan ollut yksimielinen: sen puolesta äänesti 52 ja sitä vastaan 10 kokousedustajaa. Kokouksessa jätettiin yksi tyhjä ääni. Puolueen varapuheenjohtajan, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon mukaan pohjaesitystä vastaan äänestäneiden joukossa oli myös vasemmistoliiton kansanedustajia.

”Valtaosa eduskuntaryhmästä oli päätöksen takana”, Saramo kuitenkin totesi.

Tiedotustilaisuudessa korostettiin, että nyt tehty päätös ei muuta vasemmistoliiton voimassaolevaa Nato-kantaa, joka on yhä kielteinen. Sen mahdollisesta muuttumisesta päättää puoluekokous kesäkuun puolivälissä.

Käytännössä puoluekokouksen tuleva päätös Nato-kannasta tehdään todennäköisesti tilanteessa, jossa Suomi jo hakenut sotilasliiton jäsenyyttä ja jäsenyysneuvottelut ovat käynnissä.

Anderssonin mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kesäkuun puoluekokouksen linja olisi merkityksetön.

”Silloin meidän pitää linjata, minkälaista politiikkaa haluamme, että Suomi Naton jäsenmaana tekee”, Andersson arvioi.

Lauantain tiedostustilaisuudessa ei kuultu myöskään uusia tietoja vasemmistoliiton kansanedustajien henkilökohtaisista Nato-kannoista.

Toistaiseksi puolueen kuudestatoista kansanedustajasta yhdeksän on kertonut vastustavansa ja kolme kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Andersson totesi tiedotustilaisuudessa aikovansa kertoa kantansa ensi viikolla.

Myös muiden puolueen kansanedustajien odotetaan avaavan Nato-kantojaan ensi viikolla. Silloin eduskuntaryhmä käy sen puheenjohtaja Saramon mukaan vielä viimeiset kokoukset aiheesta, joissa pyritään varmistamaan, että kaikilla on yhteinen tilannekuva jäsenyyden eri haitoista ja hyödyistä.

”Jokainen kertoo [omat Nato-kantansa] omaan tahtiinsa, mutta uskon, että ensi viikolla kuullaan aika monta kantaa”, Saramo totesi.

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen, puheenjohtaja Li Andersson, varapuheenjohtaja Jussi Saramo ja puoluesihteeri Mikko Koikkalainen.

Muut vaaleilla valitut eduskuntapuolueet Sdp:tä lukuun ottamatta ovat jo linjanneet Nato-kannastaan. Ne joko kannattavat Nato-jäsenyyttä tai antavat ministereilleen valtuutuksen tehdä asiassa tarpeelliseksi katsomansa ratkaisut.

Sdp:n linjausta odotetaan ensi viikon lauantaina 14. toukokuuta.

Presidentti Sauli Niinistön on puolestaan määrä kertoa omasta kannastaan torstaina 12. toukokuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat