Miten toimittaisiin, jos presidentti olisi tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään?

Tasavallan presidentillä todettiin koronavirustartunta viime viikolla.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvattuna Mäntyniemessä aiemmin huhtikuussa. Niinistöllä on koronavirustartunta.

27.4. 12:02 | Päivitetty 27.4. 13:22

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vietti tiistain ja keskiviikon välisen yön sairaalassa koronaviruksen aiheuttamien oireiden vuoksi. Presidentti kertoi keskiviikkona iltapäivällä Facebookissa kärsivänsä keuhkokuumeesta, johon hän sairastui heti koronatartunnan jälkeen.

Presidentti kertoi viettäneensä kaksi vuorokautta Meilahden sairaalassa ja päässeensä sieltä kotiin.

Presidentin kansliasta kerrottiin keskiviikkona aamupäivällä, että presidentin vointi on ”kohtuullisen hyvä”. Vielä aamupäivällä Niinistö oli kanslian mukaan sairaalassa.

Tasavallan presidentin kanslia tiedotti viime viikon tiistaina, että presidentti Niinistöllä on todettu koronavirustartunta. Tuolloin hänen kerrottiin kuitenkin voivan hyvin ja jatkavan työskentelyä etänä.

Lue lisää: Korona­tautia sairastava presidentti Niinistö jäämässä yöksi sairaalaan

Suomen tasavallan presidentin työnkuva on sikäli poikkeuksellinen, ettei hänellä ole työ- tai virka-aikaa.

Tasavallan presidentti on siis koko ajan käytettävissä presidentin tehtäviensä hoitoa varten.

Presidentillä ei ole myöskään oikeutta siirtää hänelle kuuluvia tehtäviään muille. Tästä on vain kaksi poikkeusta.

Ensimmäinen on Puolustusvoimien ylipäällikkyys. Sen hän voi sodan aikana luovuttaa toiselle. Näin kävi talvisodan aikana, jolloin presidentti Kyösti Kallio luovutti ylipäällikkyyden Gustaf Mannerheimille, joka jatkoi ylipäällikkönä myös jatkosodan ajan.

Toinen tehtävä, jonka presidentti voi luovuttaa toiselle henkilölle, on Ahvenanmaan maakuntapäivien avaaminen ja päättäminen. Sen voi hänen puolestaan tehdä maaherra.

Jos presidentti on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään, määrätään pääministeri tai pääministerin sijaiseksi nimitetty valtioneuvoston jäsen hoitamaan presidentin tehtäviä.

Pisimmät sijaisuusajat ovat johtuneet presidentin sairaudesta. Näin on käynyt esimerkiksi vuosina 1927, 1940 ja 1945–1946. Tuoreimmassa muistissa lienee se, kun presidentti Urho Kekkonen sairastui ja Mauno Koivisto sijaisti häntä 1981–1982.

Ennen vuotta 1991 presidentti katsottiin estyneeksi hoitamaan tehtäviään myös ulkomaanmatkojen aikana, mutta tästä käytännöstä luovuttiin vuonna 1992.

Presidentti Niinistön ensimmäinen sijainen olisi nyt siis pääministeri Sanna Marin (sd).

Marinin ollessa estyneenä valtioneuvoston määräämä pääministerin sijainen on valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk). Hänen jälkeensä sijaisuusjärjestyksessä kolmantena on ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).

Eri ministereiden sijaisuusjärjestys on listattu valtioneuvoston internetsivuilla.

Hallitus pohti tasavallan presidentin mahdollista estyneisyyttä hoitaa Puolustusvoimien ylipäällikkyyttä Krimin kriisin jälkeen vuosina 2015–2016. Tuolloin Venäjän epätavanomainen Krimin miehitys yllätti ukrainalaiset. Suomessa ei haluttu joutua samalla tavalla yllätetyksi.

Suomessa valmisteltiin asevelvollisuuslakiin muutosta, joka olisi antanut Puolustusvoimain komentajalle oikeuden määrätä välittömästi enintään 25 000 asevelvollista sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitettuun kertausharjoitukseen.

Tätä Puolustusvoimain komentajan oikeutta nopeaan liikekannallepanoa muistuttavaan toimintaan katsottiin tarvittavan sen varalta, että tasavallan presidentti olisi syystä tai toisesta estynyt hoitamasta virkaansa. Säädösehdotuksesta kuitenkin luovuttiin myöhemmin.

Niinistön koronatartunta ja sairaalahoito nousivat keskiviikkona uutiseksi myös Ruotsissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat