HS:n tiedot: Hallituksen uusi valmius­laki lähtee edus­kuntaan torsona – Hallitus ei ole löytänyt vielä itärajaa sulkevia pykäliä

Uudistuksella halutaan varautua erilaisiin hybridiuhkiin, joita Suomen laki ei kunnolla tunnista.

Suomi haluaisi estää hybridivaikuttamisen itärajalla. Kuva rajavyöhykkeeltä Imatran Pelkolassa.

27.4. 13:24

Valmiuslain niin sanottu pikauudistus ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Uudistuksella halutaan varautua erilaisiin hybridiuhkiin, joita Suomen laki ei kunnolla tunnista.

HS:n tietojen mukaan toista sataa sivua pitkä laki lähtenee eduskuntaan ilman keskeistä osaansa torstaina. Syynä on se, ettei sisäministeriössä ole vielä löytynyt pykäliä, joilla tehokkaasti ja varmuudella voitaisiin estää itärajan käyttö hybridivaikuttamisessa.

Hybridivaikuttamista voi olla esimerkiksi siirtolaisten käyttäminen painostuskeinona eli suuren siirtolaisvirran ohjaaminen Suomeen. Tällaista vaikuttamista Valko-Venäjä yritti kohdistaa ainakin Puolaan viime vuonna.

Lue lisää: Oikeusministeriö valmistelee valmiuslain pika­uudistusta kuumeisesti – taustalla pelko Venäjän hybridi­hyökkäyksistä

Turvapaikanhakijoita koskevat lakipykälät ovat niin alkutekijöissä, ettei niitä ole voitu lähettää esimerkiksi EU:lle lausuttavaksi. Turvapaikanhakijoita koskevat poikkeukset ovat vaikeita, koska turvapaikanhakua koskevat kansainväliset sopimukset.

Kyse on ennen kaikkea siitä, mitä kaikkea Suomen viranomaiset voisivat tehdä, jos toinen maa lähettää suuria määriä turvapaikanhakijoita Suomeen häiritsemis­tarkoituksessa.

Tarkoitus on, että nyt lähetettyyn valmiuslakiin liitetään myöhemmin rajoja koskevat herkimmät pykälät. Ne myös lähetetään lausuntokierrokselle toisin kuin nyt eduskuntaan lähtevä valmiuslain peruspaketti.

Uudistusta on valmisteltu ”pikakaistalla”, jotta nykyinen eduskunta ehtisi vielä hyväksyä sen.

Laki on tarkoitus säätää eduskunnassa kiireellisenä.

Perusoikeuksiin koskeva laki voidaan käsitellä nopeasti, mikäli se julistetaan eduskunnan 5/6 enemmistöllä kiireelliseksi. Tämän jälkeen laki voidaan hyväksyä 2/3 enemmistöllä.

Valmiuslain uudistuksen tavoitteena on luoda uusi poikkeusolo­määritelmä ja selkeyttää käytäntöjä. Valmiuslakiin kolmanteen pykälään tulee lisää kriteerejä, millaisia valtuuksia viranomaisilla olisi erilaisilla poikkeustilanteissa lukuun ottamatta turvapaikanhakijoita ja osin rajoja koskevia valtuuksia.

Laissa on esimerkiksi paljon poikkeusoloissa talouselämän toimintaan vaikuttavia säädöksiä.

HS:n tietojen uusista poikkeusolo­määritelmistä ja isosta osasta lain muitakin kohtia onkin päästy sopuun.

Laissa muun muassa määritellään, miten rajalla voidaan poikkeusolojen säätämisen jälkeen muun muassa ottaa autoja ja kiinteistöjä viranomaisten haltuun, jos operaation estäminen sitä vaatii. Ilmeisesti valmiuslaki mahdollistaisi tosin tämän jo nykyään.

Hankkeen laittoi liikkeelle oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r ), joka kertoi maaliskuun puolivälissä, että oikeusministeriö on ryhtynyt valmistelemaan uudistusta nykyiseen valmiuslakiin.

Lue lisää: Oikeusministeri: Valmius­lakiin valmistellaan pikavauhdilla uudistusta, joka loisi uudenlaisen poikkeus­olojen määritelmän

”Tarkoituksena on lisätä valmiuslakiin kriittisen infrastruktuurin toimivuuteen, rajaturvallisuuteen ja vastaaviin yhteiskunnan toimintakykyä vaarantaviin tai heikentäviin uhkiin perustuva uusi poikkeusolomääritelmä ja arvioida sitä varten tarvittavat valtuudet”, Henriksson sanoi tuolloin HS:lle.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) sanoi maaliskuun puolivälissä eduskunnassa, että Suomi voi jo nyt tarvittaessa sulkea vaikka kaikki itärajan rajanylityspaikat.

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara sanoi kuitenkin marraskuussa HS:n haastattelussa, etteivät Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet anna nyt oikeutta palauttaa rajan ylittäjiä ilman että heidän asiansa selvitetään.

Kostamovaaran mukaan rajaviranomaiset eivät voi toimia toisin ilman erillisiä poliittisia päätöksiä.

Suomessa on aloitettu myös laajempi, vuosia kestävä valmiuslain kokonaisuudistus.

Lue lisää: Presidentti Niinistö: ”Sodan uhka kasvaa, Venäjä haastaa Euroopan turvallisuuden perusteita” – presidentti alleviivasi tilanteen koskettavan myös Suomea, tutkija arvioi puhetta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat