Miten korkea kuume vaikuttaa työkykyyn ja miten keuhko­kuumeesta toivutaan? Näin asiaa arvioi Husin ylilääkäri Asko Järvinen

Ylilääkäri Asko Järvisen mukaan kuumeen kokeminen on hyvin yksilöllistä.

Ylilääkäri Asko Järvinen.

27.4. 18:59

Ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä Husista sanoo, että korkean kuumeen raja on häilyvä.

”Jonkun mielestä korkea kuume on normaalilämmön nousu alle sen, mitä lääkärit eivät ehkä pidä kuumeena”, hän sanoo.

”Emme tiedä kuumeen rajaakaan. Emme tiedä normaalilämpöä, koska sekin vaihtelee. Usein ajatellaan, että kuumeen raja on noin 37,5 astetta.”

Järvinen kommentoi HS:lle kuumeen merkitystä yleisellä tasolla. Hän ei ole ollut tekemisissä presidentti Sauli Niinistön sairauden hoidon kanssa.

Niinistö kertoi keskiviikkona Facebookissa olleensa hoidettavana sairaalassa koronavirusta seuranneen keuhkokuumeen vuoksi. Niinistön mukaan hoidon aikana lähti ”kuumeesta kolme astetta pois”.

Järvinen muistuttaa, että kuume kertoo ihmisen puolustusjärjestelmän aktivoitumisesta. Osa ihmisistä kokee kuumeen väsymyksenä vaikka lämpö olisi alle 37,5 astetta. Kaikilla ei kuume edes nouse. Kyse on yksilöllisestä asiasta.

Aikuisella yli 38 asteen lämpö alkaa vaikuttaa jaksamiseen, ja ihminen kokee itsensä sairaan oloiseksi. Järvisen mukaan kuumetta voidaan laskea kuumelääkkeillä keskimäärin noin asteen verran.

”Jos mietitään aivotoimintoja, niin vasta kun aikuisella lähdetään menemään sinne noin 40 asteen tuntumaan, niin muut toiminnot rupeavat heikkenemään.”

Perussääntö on se, että lapsilla kuume nousee usein korkeammalle kuin aikuisilla ja ikäihmisillä.

Järvinen sanoo, että kolmen asteen nousun aistii vähintään väsymyksenä, mutta että se ei vie ihmisen todellisuudentajua pois.

”Jokainen tietää, ettei silloin oikein jaksa. Ei se aivotoimintaan siinä vaiheessa vaikuta.”

Järvisen mukaan kuumeen tausta tai syy vaikuttaa myös jossain määrin kuumeen kokemiseen ja tuntemiseen.

”Jos on kuumetta, niin sairauslomaa siinä yleensä tarjotaan. Ei meistä kukaan varmaan kuumeisena pysty normaalia työpanosta tekemään. Toimistotyötä pystyy moni kuumeisenakin jonkin verran tekemään, tosin pienemmällä teholla.”

Keuhkokuume voi olla myös kuumeeton. Usein siihen liittyy kuume, jonka taustalta paljastuu keuhkoissa oleva infektiopesäke.

”Taustalla on virus tai bakteeri. Tiedämme, että koronavirus tekee laaja-alaisen keuhkokudoksessa olevan tulehdusreaktion.”

Järvinen sanoo, että keuhkokuume on kova tauti, joka vie voimia ja tuntuu yleensä pitkään. Sen vaikutus riippuu muun muassa sen aiheuttajasta.

”Lapiomies ei välttämättä ole vielä kuukauden kuluttua keuhkokuumeesta lapiointikunnossa. Kevyttä työtä tekevä ihminen palautuu nopeammin työkuntoon.”

Presidentti Niinistö kertoi keskiviikkona jatkavansa toipumista keuhkokuumeesta kotona ja kiitti Meilahden sairaalan henkilökuntaa saamastaan hoidosta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat