Kunta-alan työriitaan ei saada vielä sopua – ensi tiistaina uhkaava yli 80 000 hengen lakko voidaan vielä periaatteessa siirtää

Sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen kertoi torstaina, ettei edellytyksiä sovintoesityksen antoon vielä ollut.

Sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen kertoi torstaina, että se tarvitsee lisäaikaa sovintoesityksen antamiseen. Kuva on viime viikon neuvotteluista.

28.4. 15:27 | Päivitetty 28.4. 17:25

Alkaako aiemmin ilmoitettu lakko vai ei?

Vastausta tähän kysymykseen ovat joutuneet tänä keväänä arvailemaan esimerkiksi päiväkotilasten ja koululaisten vanhemmat sekä sairaanhoitoa tarvitsevat.

Tieto lakon siirrosta on tullut yleensä ihan viime tingassa.

Ensi tiistaina on jälleen uhkaamassa laaja lakko, joka sulkisi päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja museoita kymmenessä kaupungissa.

Vielä torstaina iltapäivään asti arvuuteltiin, saako sovittelulautakunta aikaan sovintoehdotuksen työriitaan, ja hyväksyvätkö osapuolet sen. Ja jos eivät, siirretäänkö lakkoa. Lopulta neljän aikaan torstaina sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen kertoi, ettei sovintoehdotusta ole mahdollista antaa, koska osapuolten näkemykset palkkauksesta ja palkkausjärjestelmistä ovat kaukana toisistaan.

Lue lisää: Opettajien ja muiden kunta-alan palkansaajien lakko pääkaupunki­seudulla alkaa ensi viikolla: Sovinto­esitystä kunta-alan riitaan ei annettu

Lue lisää: Koulut pysyvät kiinni Helsingissä, mikäli lakko toteutuu

Lue lisää: Lakko sulkee toteutuessaan Espoon kaikki päiväkodit tiistaina

Lakon siirrosta pitää ilmoittaa viimeistään kolme vuorokautta ennen sen alkua.

Esimerkiksi pääsiäisen alla vasta kiirastorstaina kerrottiin virallisesti, että pääkaupunkiseudun kuntia uhannut lakko siirtyy kahdella viikolla, kun alun perin sen piti alkaa heti pääsiäisen jälkeen.

Lakon piirissä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa olisi 31 000 palkansaajaa. Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) mukaan lakkovaroitus koskee 11 400:aa opettajaa.

Tätä lakkoa ei enää voi siirtää. Sen sijaan samalle päivälle ilmoitettua laajempaa, kymmenen kaupungin noin 81  000:ta palkansaajia koskevaa lakkoa on periaatteessa mahdollista vielä siirtää. Kovin todennäköistä se ei ole.

Mukana laajemmassa lakossa ovat pääkaupunkiseudun lisäksi Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi.

Lakossa olisivat mukana Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukoon kuuluvat ammattiliitot, kuten Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) ja Akavan erityisalat sekä Julkisen alan unioniin kuuluvat ammattiliitto Jyty ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

Viimeksi lakon alla tulollaan oli pääsiäinen pyhineen, nyt vappu.

Uutta on se, että kunta-alan riitaa ratkoo nyt sitä varten asetettu sovittelulautakunta, jolta osapuolet odottivat vielä ennen torstain ilmoitusta sovintoehdotusta viimeistään perjantaina.

Lautakunnan urakka on mittava, sillä kaikki palkansaajajärjestöt ovat asettaneet sovun ehdoksi monivuotisen palkkaohjelman, joka toisi yleiskorotusten päälle ainakin osan siitä, mitä esimerkiksi hoitajien järjestöt ovat tavoitelleet.

Tehyn ja Superin vaatimuksena on ollut 3,6 prosentin ”ylimääräiset” korotukset viitenä vuotena. JHL:n vastaava lukema on ollut jopa 4,7 prosenttia.

Sovittelulautakunnan tehtävä on sorvata ratkaisu palkkaohjelmaksi tai kehittämisohjelmaksi, joka tyydyttäisi kaikkien palkansaajajärjestöjen lisäksi myös työnantajia. Heitä neuvottelussa edustaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.

Sovittelulautakunta ei ole juuri kertonut sovittelusta mutta on kiitellyt osapuolia edistymisestä ainakin tekstikysymyksissä.

Järjestöjen hallitukset olivat varautuneet käsittelemään mahdollista sovintoehdotusta lauantaina, mutta nyt sitä ei siis anneta. Sen sijaan laajemman lakon siirtoa voidaan vielä harkita.

Ammattiliittojen tulee ilmoittaa lakosta tai sen laajentamisesta kaksi viikkoa ennen sen alkua valtakunnansovittelijan toimistoon ja vastapuolelle.

Viranomaiset voivat siirtää tai rajata lakkoa, jos liitto ei ole sitä tehnyt. Myös ammattiliitto itse voi lakon perua tai rajoittaa sen aiottua suppeammaksi, jos se käy myös työnantajalle.

Useimmiten juuri työnantaja ehdottaa työnseisauksen alun lykkäystä. Siirtomääräyksen tekee työministeriö valtakunnansovittelijan, sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä.

Sovittelija voi myös neuvottelurauhan saamiseksi ehdottaa osapuolille vapaaehtoista työtaistelun aloituksen siirtoa.

Työriitalaissa on säädetty, että lakon toimeenpanoa voidaan siirtää enintään kahdella viikolla. Samaa lakkoa voidaan lykätä vain kerran.

Lykkäys voidaan tehdä, jos lakon katsotaan ”sen laajuuden tai työalan laadun vuoksi kohdistuvan yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomattavasti vahingoittavan yleistä etua”.

Siirtämisen tarkoitus on varata riittävä aika sovittelulle. Virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskevassa riidassa siirto voi olla lisäksi enintään seitsemän vuorokautta.

Määräys on annettava riitapuolille tiedoksi viimeistään kolme vuorokautta ennen aiotun työtaistelun alkamishetkeä.

Kärjistynyt työmarkkinatilanne on synnyttänyt sosiaalisessa mediassa epäilyjä, että nyt rajoitetaan naisten oikeutta työtaisteluihin siirtämällä lakkoja.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala kiistää sukupuolen vaikutuksen lakkojen siirtoon.

”Siirto ei liity mitenkään sukupuoleen, vaan perusteluna on laajuus tai työalan laatu, kohdistuminen yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomattava yleisen edun vahingoittuminen sekä ajan varaaminen sovittelua varten”, Piekkala tähdentää.

Piekkala muistuttaa, että vuosina 2018–2021 on siirretty miesvaltaisten alojen työnseisauksia, kun taas tänä vuonna on siirretty Jukon, Jaun ja Soten työnseisauksia. Ne edustavat naisvaltaista kunta-alaa.

”Siirron edellytysten täyttymisen arviointi on sovittelijan kokonaisharkintaa”, Piekkala sanoo.

Yleensä ei siirretä lyhyitä, kuten kahden päivän lakkoja, elleivät kriteerit täyty muutoin.

”Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa lopputulos olisi ollut osalle kokelaista kohtuuton, sillä he eivät voi valita asuinpaikkaansa eikä kokeita voi järjestää lyhyellä ilmoitusajalla toisin”, Piekkala perustelee lyhyiden lakkojen lykkäystä ylioppilaskirjoitusten takia.

Piekkala perustelee siirtopäätöksen antamista mahdollisimman myöhään sillä, että paine ratkaisun löytämiseen säilyisi.

Hän myöntää, että kun sovittelija keskittyy työriidan sovitteluun, eikä palvelun tai tuotteen käyttäjään, lakosta kärsivä asiakas saa tiedon siirrosta tai toteutumisesta varsin myöhään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat