HS:n tiedot: Ulkoministeriössä on jo alettu valmistella Nato-hakemukseen johtavaa toista selontekoa

Hyvin lyhyessä selonteossa kerrottaisiin, miksi Suomi hakee Natoon.

Ulkoministeri Pekka Haavisto eduskuntatalon Valtiosalissa Helsingissä, 26, huhtikuuta 2022.

28.4. 17:47

Ulkoministeriössä on jo valmisteltu Nato-hakemukseen johtavaa selontekoa tai tiedonantoa.

HS:n tietojen mukaan ministeriössä on tehty erilaisia hahmotelmia paperista, joka on todennäköisesti alle viisi sivua pitkä. Siinä käydään läpi syitä, miksi Suomi hakee Naton jäseneksi ja mahdollisesti luetellaan myös hakemukseen liittyviä riskejä.

Se annettaisiin eduskunnalle sen jälkeen, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistön johtama ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministeriövaliokunta on päättänyt Nato-hakemuksen jättämisestä.

Varsinaista päätöstä selonteon tai tiedonannon pituudesta tai muodosta ei ole kuitenkaan vielä tehty.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, että ”teknisesti varmaan tämän viikon jälkeen alkaa olla valmius ulkoministeriössä tehdä toinen selonteko tai tiedonanto”.

Lue lisää: Haavisto: Suomi ei ole tehnyt Ruotsin kanssa sopimusta hakeutumisesta Natoon yhtä aikaa, mutta päätös voi silti ajoittua samoille päiville tai viikolle

HS:n tietojen mukaan selontekoa on kuitenkin jo hahmoteltu ulkoministeriössä eli ensi viikko ei ole mitenkään olennainen selonteon valmistumisen kannalta.

Haaviston kabinetista viestitään, että Haavisto halusi lausunnollaan korostaa, ettei Nato-päätöksen aikataulu jää kiinni ulkoministeriöstä. Vappuna tai vapun jälkeen ei siis tapahdu mitään erityistä, jonka takia ulkoministeriön valmius selonteon tekoon muuttuisi.

Kyseessä on toinen tänä keväänä eduskunnalle annettava Natoon liittyvä selonteko.

Eduskunta käsittelee parhaillaan ajankohtaisselonteon nimellä kulkevaa selvitystä, jossa analysoidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön perustavanlaatuista muutosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Lue lisää: Tässä on selonteon keskeinen anti tiivistettynä

Tämä ensimmäinen selonteko ei sisällä johtopäätöksiä eikä siinä esitetä uusia turvallisuuspoliittisia linjauksia. Selonteon tarkoitus on antaa raamit eduskunnan Nato-keskustelulle.

Käsiteltävässä selonteossa ei kysytä eduskunnalta, pitääkö Suomen liittyä Natoon, mutta sen käsittely mitä todennäköisemmin johtaa Suomen Nato-jäsenhakemukseen.

Lue lisää: Eduskunnassa alkaa tänään Nato-keskustelu, joka voi johtaa kauas­kantoiseen ja historialliseen päätökseen jäsenyydestä

Presidentin johtama ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta voisi tehdä päätöksen Nato-hakemuksen jättämisestä myös ilman nyt meneillään olevaa selontekoprosessia. Presidenttiä myöten valtiojohto on pitänyt tärkeänä, että eduskunta muodostaa rauhassa oman kantansa ennen hakemuksen jättämistä.

Valtiojohto haluaa, että puolueiden enemmistö pysyy varmasti päätöksensä takana myös silloin, kun Nato-jäsenyys tulee lopulta eduskunnan hyväksyttäväksi. Nato-maiden pitää ennen eduskunnan päätöstä ratifioida Suomen jäsenyys. Tähän arvellaan kuluvan 4–12 kuukautta.

Tällä hetkellä keskeisessä asemassa on Sdp:n kanta. Puolue kertonee siitä 14. toukokuuta. Kaikki merkit viittaavat siihen, että puolue kääntyy Nato-jäsenyyden kannattajaksi.

Pian sen jälkeen hakemuspäätöksen avainasemassa oleva presidentti todennäköisesti keskustelee eduskuntapuolueiden johdon kanssa ja kertonee myös oman kantansa.

Jos eduskunnan selvä enemmistöä kannattaa Nato-hakemuksen jättämistä, presidentti ja hallitus päättävät, että Suomi hakee Naton jäseneksi. Tämän jälkeen hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi nyt ulkoministeriössä valmisteltavan toisen selonteon, jonka käsittelyyn arvellaan menevät alle viikko.

Toinen selonteko on aika lailla muodollisuus itse jäsenyyden kannalta, mutta silläkin halutaan sitouttaa eduskunta Nato-jäsenyysprosessiin.

HS:n tietojen mukaan toinen selonteko on huomattavasti tiiviimpi kuin ensimmäinen selonteko, jossa on 51 sivua.

Lue lisää: HS:n tiedot: Suomen Nato-hakemus­päätös tehdään touko­kuun puolen­välin jälkeen

Lue lisää: 119 kansanedustajaa kannattaa nyt Nato-jäsenyyttä, 11 vastustaa – Tässä ovat kaikkien kansan­edustajien kannat tällä hetkellä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat